Kuninkaallinen koulutus: tittelittömät perheenjäsenet

Sarjan päätösosa! Ensimmäinen osa kertoi kruununperijöistä, toinen muista kuninkaallisista ja nyt viimeiseksi tutkaillaan niitä, jotka kuuluvat sukuun, mutta eivät omaa virallista asemaa tai titteliä. Tämä osa oli ylivoimaisesti hankalin, sillä mitä yksityisemmäksi mennään, sitä vähemmän on tietoa saatavissa. Wikipedialla on kuitenkin yleensä pääasiat oikein.

Usein tittelittömät perheenjäsenet ovat kuninkaallisia äidin puolelta, sillä perinteisesti lapset eivät peri äitinsä arvonimeä. Tittelitön kuninkaallinen voi olla myös mieslinjan jälkeläinen, mutta tällöin yhteys hallitsijaan on liukunut kauemmaksi eikä oikeuta enää kuninkaalliseen arvonimeen. Kolmas vaihtoehto on, että kuninkaallinen on avioitunut sääntöjenvastaisesti, esim. eri uskonnon edustajan kanssa tai ilman parlamentin lupaa. Säännöt vaihtelevat joka maassa ja niitä on päivitetty viime vuosina nykyaikaan. Esimerkiksi arvonimen periytyminen kuninkaalliselta äidiltä on muuttunut: Ruotsin kuninkaan siskot aikoinaan menettivät arvonimensä avioituessaan porvarillisesti, kun taas muutama vuosi sitten avioitunut prinsessa Madeleine sai pitää koko arvonimensä ja hänen miehensä olisi halutessaan saanut prinssin tittelin. Chris O’Neill kieltäytyi ja jatkoi bisneksiään, mutta parin lapset ovat silti prinsessa ja prinssi. Tämä ei olisi tullut kuuloonkaan kuninkaan sisarten kohdalla.

Embed from Getty ImagesEmbed from Getty ImagesEmbed from Getty Images
Peter Phillips, Zara Phillips sekä Oscar Magnuson puolisonsa kanssa.

Lue loppuun

Miten Brexit vaikuttaa monarkiaan?

Britit järjestivät juhannukseksi aikamoisen uutispommin äänestämällä maan EU-eron eli Brexitin puolesta tiukoin lukemin (pyöristettynä) 52% – 48%. Koko Eurooppa tuntuu järkkyneen ennenkuulumattomalla tavalla, mikä on ihan ymmärrettävää: tilanne on täysin uudenlainen ja aiheuttaa valtavan särön EU:hun. Heti äänestystuloksen selvittyä saarivaltiossa alkoi sisäinen kuohunta, josta kannattaa olla vähintäänkin huolissaan monarkian kannalta.
Embed from Getty Images

Lue loppuun

Kuninkaallinen koulutus: tittelilliset perheenjäsenet

Kuninkaallinen koulutus -sarjan toinen osa! Edellisessä postauksessa puhuttiin kruununperijöiden koulutuksesta ja nyt tutustutaan niihin kuninkaallisiin, joilla on virallinen titteli ja asema, mutta jotka ovat kauempana perimyksessä. Sarjan viimeinen osa keskittyy sitten niihin, jotka ovat perheenjäseniä, mutta eivät kanna kuninkaallisia titteleitä.

Kuningasperheiden nuoremmilla lapsilla on usein paljon vapaammat kädet, mitä tulee koulutus- ja uravalintoihin. Edustustyö ei ole heidän ainoa vaihtoehtonsa, vaikka useat heistä siihen päätyvätkin. Nuoremmat perheenjäsenet saavat opiskella kiinnostuksenkohteitaan melko vapaasti ja saattavat sitten keskittyä kuninkaallisessa työssään johonkin tiettyyn alaan tai aiheeseen, jota he tukevat. Kruununperijälle tällainen erikoistuminen ei ole mahdollista – hallitsija on kaikkiruokainen työtehtävissään eikä voi päättää tukea esim. ainoastaan eläinten oikeuksia ajavia järjestöjä. Hallitsijan tehtäviin kuuluu myös paljon valtiollista työtä, jota ”rivikuninkaallisen” ei tarvitse tehdä tai opiskella, ainakaan samassa mittakaavassa. Kaivoin esiin kuuden eri prinssin/prinsessan koulutus- ja uratietoja. Huomatkaa, miten erilaisia ja toisistaan poikkeavia valintoja verrattuna edellisen postauksen kruununperijöihin.

Embed from Getty ImagesEmbed from Getty ImagesEmbed from Getty Images
Prinsessa Madeleine, prinssi Constantijn ja prinsessa Märtha Louise.

Lue loppuun

Kuninkaallinen koulutus: kruununperijät

Historia tuntee monia hallitsijoita, jotka päätyivät valtaan odottamattomasti ja tehtävään kouluttautumatta. Osa pärjäsi hyvin ilman valmistautumista, osa selkeästi heikommin. Nykyään kruununperijät valmistellaan tulevaan asemaan huolellisesti monipuolisella koulutuksella. Henkilökohtaisille kiinnostuksen kohteille annetaan tänä päivänä sijaa, mutta tulevien hallitsijoiden CV:issä on silti monia yhtäläisyyksiä. Tämä postaus aloittaa kolmiosaisen sarjan, jossa tutustutaan eri asemassa olevien kuninkaallisten koulutus- ja uravalintoihin. Ensimmäisenä vuorossa kruununperijät, joita odottaa hallitsijaksi nouseminen, eli ”ammatinvalinta” on selkeä. Mutta mitä tulevan hallitsijan täytyy osata ja tietää? Mitä kruununperijä voi tehdä omaa valtakauttaan odotellessaan?

Embed from Getty ImagesEmbed from Getty ImagesEmbed from Getty Images
Tanskan ja Ruotsin kruununperijät Frederik ja Victoria sekä Espanjan kuningas Felipe VI.

Lue loppuun

Romanovin keisarillinen suku ennen ja jälkeen vallankumouksen

Alkuhuomautus: aihe osoittautui hyvin haastavaksi laajuutensa takia, mutta toivottavasti onnistuin saamaan aikaan ymmärrettävän tiivistelmän. Tarkoitus ei ole käydä pilkuntarkasti kaikkea läpi, vaan antaa yleiskäsitys suvun historiasta ja nykytilasta. Nimien oikeinkirjoitus ja suomennos tuotti hieman päänvaivaa, saa korjata jos huomaa virheen! Venäjän keisarisuvussa yleisiä arvonimiä ovat englanniksi Grand Duke/Duchess ja Prince/Princess, mutta suomeksi puhutaan yleensä suuriruhtinaista/-ruhtinattarista ja ruhtinaista ja niitä olen tässä artikkelissa käyttänyt. Pahoittelut sekavuudesta: kaikilla on lähes sama titteli ja suvun nimistö on melko yksipuolista, joten sekavuuksilta ei varmasti täysin voi välttyä. 🙂

Romanov-suku oli hallinut Venäjän keisarikuntaa 300 vuoden ajan, kunnes vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan levottomuudet saivat keisari Nikolai II:n luopumaan kruunusta. Seuraavana vuonna keisariperhe, eli Nikolai ja vaimonsa Alexandra sekä heidän viisi lastansa, teloitettiin bolsevikkien toimesta. Samanlaisen kohtalon kärsi myös moni muu suvun jäsen, mutta osa pääsi pakenemaan Venäjältä ja näiden paenneiden jälkeläisiä elää yhä edelleen ympäri maailmaa. Tarkastellaan ensin keitä sukuun edes kuului ennen vallankumousta.

Embed from Getty Images
Viimeinen keisariperhe: Nikolai II ja Alexandra Fjodorovna sekä lapset Olga, Tatiana, Maria, Anastasia ja kruununperijä Alexei. Heidät kaikki teloitettiin vuonna 1918.

Lue loppuun