Kuninkaallinen koulutus: kruununperijät

Historia tuntee monia hallitsijoita, jotka päätyivät valtaan odottamattomasti ja tehtävään kouluttautumatta. Osa pärjäsi hyvin ilman valmistautumista, osa selkeästi heikommin. Nykyään kruununperijät valmistellaan tulevaan asemaan huolellisesti monipuolisella koulutuksella. Henkilökohtaisille kiinnostuksen kohteille annetaan tänä päivänä sijaa, mutta tulevien hallitsijoiden CV:issä on silti monia yhtäläisyyksiä. Tämä postaus aloittaa kolmiosaisen sarjan, jossa tutustutaan eri asemassa olevien kuninkaallisten koulutus- ja uravalintoihin. Ensimmäisenä vuorossa kruununperijät, joita odottaa hallitsijaksi nouseminen, eli ”ammatinvalinta” on selkeä. Mutta mitä tulevan hallitsijan täytyy osata ja tietää? Mitä kruununperijä voi tehdä omaa valtakauttaan odotellessaan?

Embed from Getty ImagesEmbed from Getty ImagesEmbed from Getty Images
Tanskan ja Ruotsin kruununperijät Frederik ja Victoria sekä Espanjan kuningas Felipe VI.

Lapsesta asti alkaa tutustuminen etikettiin, protokollaan ja esiintymiseen. Käytöstavat, korrektius ja luonteva läsnäolo tilanteessa kuin tilanteessa ovat kuninkaallisten käyntikortteja. Kuinka moni meistä osaisi puhutella ihmisiä oikein arvonimen mukaisessa järjestyksessä tai selviytyä virallisesta illallisesta useiden eri ruokailuvälineiden kanssa oikeaoppisesti? Etiketti ja protokolla ovat mutkikkaita kokonaisuuksia (ja toki muutakin kuin oikean haarukan valitsemista), jotka tuntuvat meistä ehkä hienostelulta tai muuten vain oudolta, mutta  nämä taidot ovat tärkeitä, kun joutuu työkseen esiintymään päivittäin satojen silmäparien alla. Vastassa voi olla kirjaimellisesti ihan kuka vaan ja käytöskoodi auttaa selviämään mistä tahansa tilanteesta. Kuninkaallisista edes lapset eivät murjota tai ole muulla tavoin huonokäytöksisiä, vaikka kuinka olisi tylsää tai huono päivä.

Täysi-ikäisyys on suuri virstanpylväs ja silloin kruununperijä yleensä alkaa tehdä edustustöitä enemmän ja pikkuhiljaa itsenäisemmin. Hallitsijakoulua ei ole vielä perustettu, joten tie vie yleensä yliopistoon. Kokosin yhteen muutaman esimerkin eurooppalaisten kruununperijöiden opiskelutaustoista, sillä ne antavat mielestäni hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä asioita tulevat hallitsijat tarvitsevat.

  • Ruotsin kruununprinsessa Victoria, 38: Victoria on opiskellut yliopistossa mm. valtiotiedettä ja historiaa ja hankkinut työkokemusta harjoitteluilla YK:lla, Ruotsin Yhdysvaltojen suurlähetystössä sekä Ruotsin ulkomaankaupan konttoreilla Euroopassa. Lisäksi Victoria on suorittanut monia lyhyempiä opintokokonaisuuksia, tutustuen mm. Ruotsin eduskunnan ja hallituksen toimintaan, maansa elinkeinoelämään sekä diplomatiaan. Uusi tieto minulle oli, että häneltä löytyy myös pariviikkoinen sotilaallinen peruskoulutus!
  • Britannian prinssi William, 34: Cambridgen herttua William piti lukion jälkeen välivuoden, jonka aikana hän osallistui sotilaskoulutukseen, teki vapaaehtoistöitä ja matkusteli. St. Andrewsin yliopistossa hän opiskeli ensin taidehistoriaa, vaihtaen myöhemmin maantieteeseen. Hän on käynyt pitkän sotilaskoulutuksen ja olikin armeijan palveluksessa useita vuosia, mm. pelastushelikopterilentäjänä. William on myöhemmin opiskellut jonkin verran maataloutta – isänsä valtaannousun jälkeen hän perii Cornwallin herttuakunnan, joka on perinteisesti kruununperillisen tulonlähde. Koska hän on tällä hetkellä vasta toisena perimyksessä, hänelle ja Catherinelle suodaan enemmän aikaa perheen kesken nyt lasten ollessa pieniä. William tasapainottelee kuninkaallisen roolinsa, perheensä sekä siviiliammattinsa (ambulanssihelikopterilentäjä) välillä.
  • Tanskan kruununprinssi Frederik, 48: Myös Frederik on saanut nuorempana sotilaallista koulutusta. Hän ja prinssi Joachim tutustuivat isänsä prinssi Henrikin toiveesta Ranskan kulttuuriin ja historiaan, mutta se ei käsittääkseni ollut tutkintoon johtavaa koulutusta. Frederik opiskeli Aarhusin yliopistossa politiikan tutkimusta ja vietti yhden lukukauden vaihdossa USA:ssa Harvardin yliopistossa. Victorian tavoin myös Frederik on ollut työharjoittelussa YK:lla.
  • Espanjan kuningas Felipe, 48: Muutama vuosi sitten kuninkaaksi noussut Felipe opiskeli kotimaassaan oikeustiedettä ja jonkin verran liiketaloutta. Yhdysvalloissa hän suoritti opintoja kansainvälisten suhteiden saralla.
  • Luxemburgin perintösuurherttua Guillaume, 34: Guillaume on kunnostautunut kielissä – äidinkielensä luxemburgin lisäksi hän puhuu englantia, ranskaa, saksaa ja espanjaa. Hän kävi Sandhurstin kuuluisaa sotakorkeakoulua Briteissä ja opiskeli myöhemmin Ranskassa politiikan tutkimusta.
  • Norjan kruununprinssi Haakon, 42: Haakon sai sotilaskoulutusta Norjan merivoimissa. Hän opiskeli Berkeleyn yliopistossa USA:ssa politiikan tutkimusta ja on lisäksi suorittanut Norjan ulkoministeriön diplomaattikoulutusohjelman. Haakon jatkoi opintojaan vielä Lontoossa, erikoistuen kansainväliseen kauppaan ja Afrikan alueeseen. Haakon oli Norjan lähetystön jäsen YK:n yleiskokouksessa vuonna 1999.
Embed from Getty ImagesEmbed from Getty ImagesEmbed from Getty Images
Prinssi William, perintösuurherttua Guillaume ja kruununprinssi Haakon.

Kouluttautuminen ei siis lopu tutkintotodistukseen, vaan jatkuu pienempinä opintokokonaisuuksina ja työharjoitteluina. Osallistuminen erilaisiin projekteihin on tärkeää ja antaa kokemuksen lisäksi myös kansainvälistä näkyvyyttä. Varsinkin hallitsija on työtehtäviltään kaikkiruokainen, eikä voi valita työskennellä esim. pelkästään lasten asioiden hyväksi, joten kattava koulutus on tärkeässä roolissa. Vaikka hallitsija ei saakaan puuttua politiikkaan, tulee hänen olla perillä siitä kansainväliselläkin tasolla. Myös kielitaito on korostuu edustustyössä. Iso osa kuninkaallisista puhuu sujuvasti ainakin muutamaa kieltä eri kieltä, kuten ranskaa, englantia, saksaa ja espanjaa. Kansainväliset avioliitot ovat kruunupäiden piireissä tavallisia ja useat pikkuprinssit ja -prinsessat kasvavat kaksikielisessä kodissa.

6 kommenttia artikkeliin ”Kuninkaallinen koulutus: kruununperijät

  1. Onpa mielenkiintoista. Satuin eilen lukemaan Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoorasta. Niinpä odotan innolla jos kirjoitat myös muistakin kuin nykyajan kuninkaalisista.

    Tykkää

    • Varmasti tulen kirjoittamaan myös menneistä ajoista. Harvemmin mutta säännöllisesti 🙂 Historia on täynnä mielenkiintoisia hahmoja. Luitko muutaman päivän takaisen Romanov-postaukseni?

      Tykkää

  2. Kyllä luin. Mielenkiintoisesti kirjoitat. Muuten mistä mahtaa ”siniverinen” sanan käyttö alkanut. Kai niidenkin veri on punaista.

    Tykkää

    • Olen kuullut joskus sellaisen version, että kun paremman väen ei entisaikoina tarvinnut tehdä töitä, niin he eivät myöskään ruskettuneet pelloilla kuten rahvas. Kalpea iho kertoi varakkuudesta ja verisuonet tietty näkyivät paremmin ja sinisempinä, joten näistä vaaleista työskentelemättömistä ylhäisistä tuli ”siniverisiä”. Tiedä sitten mikä on virallinen selitys tälle kutsumanimelle, mutta tuollaiseen muistan törmänneeni joskus 🙂

      Tykkää

  3. Paluuviite: Kuninkaallinen koulutus: tittelilliset perheenjäsenet | Timanttisalonki

  4. Paluuviite: Kuninkaallinen koulutus: tittelittömät perheenjäsenet | Timanttisalonki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s