Kuninkaalliset Instagramissa

Lähes kaikilla Euroopan monarkioilla taitaa olla nykyään joku somekanava käytössä ja useat ovat nykyisin Facebookin lisäksi myös Instagramissa tai Twitterissä! Sosiaalisen median käyttäminen on tärkeää kuninkaallisten työn näkyvyydelle, ja itselleni on ainakin avautunut heidän arkiohjelmansa paremmin, kun somen kautta tiedotetaan päivän tapahtumista. Hovien viralliset tilit pysyvät hyvin asialinjalla ja virallisina, mutta joillain kuninkaallisilla on henkilökohtaisia sometilejä, joilla näemme vilahduksia kulissien taakse: vähän spontaanimpia ja epävirallisempia kuvia. Jokainen kuninkaallinen käyttää kuitenkin tietysti ”automaattista filtteriä” julkaisuja tehdessään, eli mitään törkyä tai vahvoja mielipiteen ilmaisuja on turha odottaa.
Yleensä kuninkaallisten sometilejä päivittävät hovin työntekijät, mutta Instagramissa esimerkiksi Norjan kruununprinsessa Mette-Marit julkaisee myös henkilökohtaisesti Instagramiaan. Minusta ehkä kiinnostavinta on seurata niitä pienemmän profiilin kuninkaallisia: niitä suvun jäseniä, joilla ei ole titteliä sekä niitä, joilla on titteli, mutta joiden suku ei ole enää hallitseva. Heillä on yleensä kaikista henkilökohtaisimmat tilit.

On top of the world with the MAMA ❄️🎿 #Auron #skiying #themamau

Henkilön Pauline Ducruet (@paulinedcrt) jakama julkaisu

HAPPY NATIONAL DAY 🇲🇨 #MousquetaireForTheNation #Basics Repost from the @paulinedcrt 's Instagram

Henkilön Cam🐿 (@camillerosegottlieb) jakama julkaisu

Monacon prinsessa Stépahien tyttäret Pauline Ducruet ja Camille Gottlieb ovat  molemmat Instagramissa. Kummallakaan tytöistä ei ole titteliä, mutta heidät nähdään säännöllisesti mukana Monacon tapahtumissa, kuten esimerkiksi maan kansallispäivän vietossa marraskuussa.

Touching sharp things🕶

Henkilön Marius Borg Høiby (@marius_borg) jakama julkaisu

Norjan kruununprinsessa Mette-Maritilla on oma instatili, samoin hänen vanhimmalla pojallaan Mariuksella, joka ei ole virallisesti kuninkaallisen perheen jäsen, mutta osallistuu yleensä hovin perhetilaisuuksiin. Marius täytti muutama viikko sitten 20 ja aloitti samoihin aikoihin opinnot Yhdysvalloissa. Mietin joskus Mariuksen tulevaisuutta huvikseni. Hän lienee vapaa valitsemaan tahtomansa opiskelualan ja luultavasti pystyy halutessaan pitämään hyvinkin matalaa profiilia. Kuitenkin, joskus keski-ikäisenä Marius voi todeta, että siskoni on Norjan kuningatar. Ei huono!

Lue loppuun

Ruotsin Hagaprinsessat kokoontuivat Birgitan syntymäpäiville

Tukholmassa juhlittiin viime torstaina kuningas Kaarle Kustaan isosiskon prinsessa Birgitan 80-vuotisjuhlia. Yksityiseen juhlaan osallistui kuningasparin lapsista vain prinsessa Madeleine, sillä kruununprinsessa Victoria ja prinssi Carl Philip ovat molemmat ulkomailla perheidensä kanssa. Sen sijaan huomio olikin ansaitusti vanhemmassa sukupolvessa. Vaikka juhla oli yksityinen, hovi julkaisi yhteiskuvan kuninkaasta neljän isosiskonsa kanssa. Prinssi Kustaa Aadolfin ja prinsessa Sibyllan perhe asui aikoinaan Hagan linnassa, joka on nykyisin tunnettu kruununprinsessa Victorian perheen kotina. Vuosikymmeniä aikaisemmin 1940-luvulla linna oli kuitenkin tunnettu ”Hagasessoista” eli näistä neljästä prinsessasiskoksesta. Rouvia näkee julkisuudessa nykyisin melko harvoin, mutta Birgitan syntymäpäivät ovat tuoneet sisarukset tapetille, joten esitelläänpä heidät paremmin.
birgitta_80vjuhla

Vasemmalta oikealle: prinsessa Margaretha, kuningas Kaarle Kustaa, prinsessa Birgitta, prinsessa Désirée ja prinsessa Christina. Kuva: Jonas Borg/Kungahuset.se

Prinsessat ovat siis melko harvinainen näky kuninkaallisissa tapahtumissa. Varmimmin heidät näkee vieraana perhetapahtumissa, kuten häissä ja ristiäisissä. Nuorempina ennen veljensä valtaannousua prinsessat edustivat enemmän. Viime vuosina Christina on tainnut olla ahkerin kuninkaallisten tehtävien kanssa. Monet sanovat, että prinsessoja olisi mukava nähdä useammin, mutta toisaalta he eivät ole hovin ”palkkalistoilla”, joten edustamista ei heiltä odotetakaan.

Lue loppuun

Tukholman kuninkaallinen hääpukunäyttely

Kerrankin blogissa on ihka omaa kuvamateriaalia! Kävin tällä viikolla Tukholman-risteilyllä, jolla pitkäaikainen toive nähdä hääpukunäyttely Kungliga brudklänningar 1976-2015 toteutui!
Vuosi 2016 oli Ruotsin kuninkaalliselle perheelle yhtä juhlaa, sillä perheeseen syntyi kaksi pikkuprinssiä, kuningas täytti 70 vuotta ja kuningaspari juhli 40-vuotishääpäiväänsä ja Silvia samalla 40 vuotta kuningattarena. Kuningasparin rubiinihääpäivän kunniaksi Tukholman kuninkaanlinnaan avattiin syksyllä näyttely, jossa on esillä viisi kuninkaallista hääpukua vuosilta 1976-2015. Näyttely on auki maaliskuun 12. päivään asti ja linna on talvikaudella auki ti-su klo 10-16, eli vielä ehtii hyvin! Kuninkaanlinna on Tukholmassa niin keskeisellä paikalla, että näyttely on todella helppoa ohjelmaa vaikkapa juuri risteilyreissulle. Hinta oli 160 kruunua, lapset ja opiskelijat 80 kruunua.
haapukunayttely_tukholma

Näyttely pidettiin linnan Valtakunnansalissa. Odotin pukujen olevan vitriinissä, joten positiivinen yllätys että näin ei ollutkaan, sai paljon parempia kuvia!

Vanhin hääpuvuista on kuningatar Silvian kesäkuulta 1976, jolloin neiti Silvia Sommerlath avioitui Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan kanssa Tukholman Suurkirkossa. Hääpuku on kantajansa tavoin ikoninen, iso osa suomalaisistakin varmasti tunnistaisi puvun helposti, niin moneen kertaan se on tänä vuonnakin komeillut lehtien sivuilla. Kuten taisin kuninkaallisia hääpukuja käsittelevässä postauksessa sanoa, tämä Diorin puku ei ole koskaan lukeutunut omiin suosikkeihini, mutta nyt livenäkemisen jälkeen annan sille enemmän arvoa. Se on aikansa tuote ja näyttää upealta parin hääkuvissa.
kuningatarsilvia_haapuku

Valitettavasti Silvian hääpuvusta en epähuomiossa ottanut yhtään edestäpäin otettua kuvaa, mutta puvun hengen näkee hyvin tästäkin. Taustalla morsiusneitojen puvut.

Lue loppuun

Kuninkaallinen nimi lapselle?

Uusia kuninkaallisia syntyy tasaiseen tahtiin, ja vaikka modernimpia nimiä näkyy yhä enemmän, tapaavat kuninkaalliset silti valita jälkikasvulleen usein perinteisiä suvussa kulkeneita nimiä, varsinkin toisiksi nimiksi. Kruunupäihin usein liittyy mielikuva pitkistä nimilitanioista, ja neljä nimeä onkin ihan tavallinen määrä. Monella vanhemmalla kuninkaallisella on viisi nimeä ja kymmentäkin on näkynyt historiankirjoissa. Mitä korkeampi lapsen asema on, sitä suurempi ”paine” nimeen luonnollisesti kohdistuu. Nimet ovat kunnianosoituksia ja yksi syy pitkään nimeen on se, että sitä kunniaa on täytynyt osoittaa moneen eri suuntaan: vanhemmille, isovanhemmille, kummivanhemmille, menneille hallitsijoille, ehkä jopa suojeluspyhimyksille.
Kuninkaallisten valitsemat nimet saavat usein suosiopiikin, tosin monet nimistä ovat jo valmiiksi klassisia ja suosittuja. Oscareita on Ruotsi täynnä ilman prinssi Oscariakin. Mutta onko nimi klassikko juuri siksi, että sitä on esiintynyt ennenkin kuninkaallisilla?
Embed from Getty Images
Tanskan kruununprinssi Frederik ja hänen poikansa prinssi Christian noudattavat Tanskan kuninkaallisten nimiperinteitä.
Kaikki kuninkaalliset vanhemmat eivät ole aina edes saaneet päättää lapsensa nimeä (kokonaan) itse. Tanskassa perinteen mukaan kuninkaiden nimissä vuorottelevat Christian ja Frederik, ja nykyinen kruununprinssipari olisi varmasti saanut kovaa kritiikkiä, jos esikoispojan nimeksi olisi valikoitunut jokin muu kuin Christian. Lisäksi tosielämän hovidraamoissa lapsen isovanhemmat ovat voineet sivuuttaa vanhempien mielipiteen ihan täysin. Itävallan onneton keisarinna Elisabet ”Sissi” ei saanut aikoinaan vaikuttaa esikoisensa nimeen ollenkaan, vaan hänen anoppinsa Sophie omi koko vauvan, joka nimettiin isoäitinsä mukaan Sophieksi. Tällaista onneksi tapahtuu nykyisin varmaan melko harvoin!
Kuninkaallisten lasten nimet ovat suosittuja vedonlyöntikohteita, varsinkin Briteissä. Lapsen asema vaikuttaa nimivalintaan jonkin verran, sillä onhan lapsi julkisuudessa luultavasti koko ikänsä ja maansa ykkösedustajia. Cambridgen herttuapari valitsi lapsilleen hyvinkin perinteiset ja kuninkaalliset nimet kuin George Alexander Louis ja Charlotte Elizabeth Diana. Prinssi Williamin tittelittömät serkut Peter Phillips ja Zara Tindall valitsivat lapsilleen ensimmäisiksi nimiksi ei-niin-perinteiset: Peterin tyttäret ovat Savannah Anne Kathleen ja Isla Elizabeth ja Zaran tytär on Mia Grace. Ruotsissa Victoria ja Daniel toisaalta yllättivät täysin Estellellä, samoin Carl Philipin ja Sofian valinta Alexander oli myös vähän odottamaton, vaikkakin norminmukainen, sillä onhan Alexander hyvinkin yleinen kuninkaallinen nimi muualla.
Embed from Getty Images
Ruotsin prinsessa Estellen etunimi oli yllätysvalinta, joka herätti jonkin verran kritiikkiä ja arvelua nimen poliittisista yhteyksistä Folke Bernadotteen. Folke Bernadotte oli syntyjään ruotsalaista kuninkaallissukua, vaikka ei ollut mukana kruununperimyksessä. Hän teki uran diplomaattina ja oli Ruotsin Punaisen ristin puheenjohtaja muutaman vuoden, kunnes hänet salamurhattiin Israelissa 1948. Folke Bernadotten vaimo oli nimeltään Estelle.
Kuninkaallisissa nimissä näkyvät kieli- ja kulttuurierot, mutta iso osa nimistöstä on klassista ja kuninkaallisille ”yhteistä” niin, että samoja nimiä löytyy kaikista maista, mutta vaihtelevilla kirjoitusasuilla. Kun kuninkaallinen avioitui toiseen maahan, hänen nimeään alettiin usein kirjoittaa uuden kotimaan mukaisesti: esimerkiksi Ranskan Marie Antoinette oli alunperin Maria Antonia kotimaassaan Itävallassa. Hallitsijanimien kääntäminen on ollut tapana Suomessakin, mutta nykyisen käytänön mukaan Espanjan kuningas on Felipe eikä Filip täällä Pohjolassakin. Venäjän keisarillisessa hovissa ulkomailta tulleet puolisot ottivat yleensä venäläisen nimen ortodoksikasteen yhteydessä. Lisäksi Venäjällä on edelleenkin tapana käyttää toisena nimenä isän nimestä johdettua nimeä. Näiden käytäntöjen mukaisesti esimerkiksi alkujaan saksalais-brittiläinen Alix tunnettiin Venäjän keisarinnana nimellä Aleksandra Fjodorovna ja hänen kaikkien tyttäriensä toinen nimi on historiankirjoissa Nikolajevna, Aleksandran puolison keisari Nikolai II:n mukaan: Olga Nikolajevna, Tatjana Nikolajevna jne. Vanhempien nimestä johdettu nimi on vanha tapa, joka elää myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Liisa Matintytär -tyyppiset etunimet ovat hiljalleen alkaneet taas yleistyä nykylapsillakin.
Embed from Getty Images
Prinssi George ei valtaannoustessaan tule olemaan Suomessa Yrjö edeltäjiensä tavoin, vaan George.
Oma lukunsa on myös Espanjan hallitsijasuku, jossa muutenkin prinssin ja prinsessan arvonimien sijaan käytetään omaa versiota infante/infanta. Osalla espanjalaisista kuninkaallisista on monta etunimeä siinä missä muuallakin Euroopassa, mutta käytössä on myös hieman muista maista poikkeava de Todos los Santos -nimi. Kuningas Felipen ja kuningatar Letizian molemmat lapset on nimetty näin: Leonor de Todos los Santos ja Sofía de Todos los Santos, vapaasti suomennettuna kaikkien pyhien Leonor. Kunigas Felipen tädeillä, infanta Pílarilla ja infanta Margaritalla tämä de Todos los Santos löytyy pitkän etunimilitanian lopuksi, mutta nykyinen kuningaspari ei valinnut tyttärilleen kuin yhdet tavalliset etunimet. De Todos los Santos on Bourbon-suvun oma perinne.
Embed from Getty Images
Espanjan prinsessakaksikko on nimetty suvun perinteiden mukaan.
Meillä tavallisillakin on usein tapana kunnioittaa lapsen isovanhempia, erityisesti toisen etunimen valinnassa. Kuninkaallisissa piireissä on usein annettu isovanhemman nimi tai jopa vanhemman nimi etunimeksi lapselle. Tätä näkee silloin tällöin myös tavisten joukossa, mutta käsittääkseni se ei ole kovin yleistä, varsinkaan jos isovanhemmat ovat elossa syntymän hetkellä. Kuninkaallishistoriaa paljon lukeneena voin sanoa, että välillä on melkoista tuskaa saada selvää sukupuista ja henkilöyhteyksistä, kun sukupolvi toisensa jälkeen on saanut vain niitä samoja nimiä. Nykyaikana tuntuisi useimmista varmaan vähän hassulta nimetä lapsi mummon tai vaarin mukaan, kun päällekkäistä elinaikaa on usein monta kymmentä vuotta. Espanjan kuningasparin nuorempi tytär on nimeltään Sofia isoäitinsä kuningatar Sofian mukaan, ja Tanskan prinssi Joachimin kolmas lapsi on Henrik isoisänsä prinssipuoliso Henrikin mukaan. Britannian kuningatar Elizabeth II:n äiti oli myös kuningatar Elizabeth, ja olipa kuningatar Victorian äitikin nimeltään Victoria. Monesti kuninkaallisilla sisaruksilla on myös keskenään samoja nimiä. Siihen tyyliin, että toisen ensimmäinen nimi on toisen kolmas nimi. En tiedä, onko tapa ulkomailla yleinen, mutta en ole ainakaan Suomessa törmännyt koskaan tähän.
Embed from Getty Images
Kuningatar Elizabeth äitinsä kuningatar Elizabethin kanssa vuonna 1980. Tyttärensä valtaannousun jälkeen vanhempi Elizabeth tunnettiin kuningataräitinä (Queen Elizabeth The Queen Mother) sekaannuksen välttämiseksi.
Joskus nimellä on voinut olla poliittistakin merkitystä. Tanskan kuningatar Margareeta syntyi ajalla, jolloin Tanska vielä hallitsi Islantia ja tästä johtuen kuningattaren nimirimpsusta löytyy islantilainen Þorhildur.
Tähän on koottu kuninkaallisissa piireissä suosittuja nimiä eri kielialueilta. Kuten aiemmin todettiin, osa kuninkaallisista nimistä pyörii joka hovissa, kun taas jotkut ovat selkeästi kielialueensa sisäisiä. Nimien kirjoitusasu aksenttimerkkeineen myös vaihtelee, mutta eiköhän tässä ole ihan kattava lista yleisimmistä kuninkaallisista nimistä!
Pohjoismaat: Märtha, Margareta, Lovisa, Madeleine, Eleonora, Ulrika, Christina, Silvia, Ingrid, Thyra, Josephine, Sofia, Lilian, Desiree, Astrid, Dagmar, Ingeborg, Birgitta
Oscar, Carl, Gustaf, Bertil, Adolf, Fredrik, Christian, Erik, Nicolas, Wilhelm, Lennart, Johan, Henrik, Waldemar, Alexander, Louis
Saksankieliset alueet: Charlotte, Frederica, Sophie, Wilhelmina, Adalbert, Augusta, Cecilie, Victoria, Gisela, Ludovika, Henrietta, Stephanie, Mathilde, Valerie, Therese, Hedwig, Eugenie, Claudia
August, Ernest, Carl, Frans, Joseph, Rudolph, Maximilian, Leopold, Albert, Louis, Hans, Ferdinand, Ludwig, Johan, Theodor, Wilhelm
Ranskankieliset alueet: Marie, Antoinette, Therese, Amelie, Charlotte, Beatrice, Claire, Isabella, Jeanne, Stephanie, Juliette, Gabriella, Adelaide
Jacques, Philip, Louis, Henry, Hugh, Charles, Xavier, Philip, Antoine, Pierre, Rainer, André, Sebastian, Gabriel, Felix
Espanja, Portugali ja Italia: Isabella, Maria, Pilar, Vittoria, Elena, Ines, Leonor, Sofia, Cristina, Dominica
Andrea, Manuel, Umberto, Alfonso, Amadeo, Felipe, Carlos, Pablo, Fernando, Juan
Kreikka, Venäjä: Olga, Anastasia, Tatiana, Theodora, Alexandra, Katarina, Ksenia, Natalie, Olympia, Alexia
Nikolas, Akilles, Konstantin, Georg, Alexander, Pavlos, Mikael/Mihail
Englanti: Anne, Margaret, Elizabeth, Victoria, Beatrice, Alexandra, Helena, Mary, Patricia, Diana, Maud, Alice, Rose, Jane, Caroline, Catherine
William, Arthur, Edward, George, Albert, Andrew, Richard, Victor, Charles, Alfred, James, Peter, Michael, Patrick, Alastair, David

Oletko nimennyt/ajatellut nimetä lapsesi tai onko sinut nimetty kuninkaallisten mukaan?

Kuninkaallisten vuosi 2017

Niin se vuosi vaan vaihtui! Ensimmäisen päivän kunniaksi otetaan pieni katsaus siihen, mitä alkanut vuosi tuo tullessaan ja lisäksi puhutaan hieman brittihovin kuvioista, sillä kuningatar Elizabeth on edelleen sairaana ja kansakunta huolissaan. Siitä lisää vähän alempana.
Monille kuninkaallisille arjen perustyö on oletettavasti melko samanlaista: vierailuja, tapaamisia, järjestöjen tapahtumiin osallistumista… Vuotta rytmittävät vuosittaiset juhlat, kuten syntymäpäivät, kansallispäivät, Nobelit ja joulu. Monarkilla (ja kruununperijällä) on hieman erilaista, sillä aikaa menee myös hallinnollisiin tehtäviin. (Netflixin The Crown -sarjassa esiteltiin ”royal red box” eli laatikko, jossa monarkille tuodaan päivittäin tärkeitä asiakirjoja luettavaksi ja allekirjoitettavaksi). Vaihtelua tuovat ulkomaankiertueet sekä harvemmin juhlittavat merkkipäivät, kuten häät, vallassaolon vuosijuhlat sekä ristiäiset.
2010-luvulla on nähty useat häät ja niitä seuraavat ristiäiset, mutta vuosi 2017 näyttää näillä näkymin niiltä osin hiljaiselta. Sen sijaan isompia syntymäpäiviä on tulossa! Vuoden suurimmat synttärit vietetään varmasti Norjassa, sillä sekä kuningas että kuningatar täyttävät 80 vuotta kuluvana vuonna. Keväälle on huhuttu isoja juhlia runsaalla kuninkaalliskattauksella! Lisäksi Alankomaiden kuningas Willem-Alexander täyttää huhtikuussa 50 vuotta. Kruununperijäpariskunnista Ruotsin Victoria täyttää heinäkuussa 40 vuotta, Britanniassa herttuatar Camilla samassa kuussa 70, Liechtensteinin perintöruhtinatar Sophie lokakuussa 50 vuotta, kuin myös Kreikan kruununprinssi Pavlos huhtikuussa. Lisäksi Cambridget eli William ja Catherine täyttävät molemmat 35 vuotta, Catherine tammikuussa ja William kesäkuussa. Suomeenkin saadaan kuninkaallisia vieraita, sillä Tasavallan presidentin kanslian mukaan kesäkuussa Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vieraiksi saapuvat Pohjoismaiden kuninkaallisia sekä Islannin presidenttipari.
Embed from Getty Images
Vuonna 2016 Norjassa juhlittiin kuningas Haraldin 25-vuotista valtakautta, tänä vuonna kuningasparin 80-vuotisjuhlia.

Lue loppuun