William ja Catherine tällä viikolla Ruotsissa ja Norjassa

Brittikuninkaalliset jatkavat Brexit-kierrostaan ympäri Eurooppaa, ja vuorossa on  Cambridgen herttuaparin kaksipäiväiset viralliset vierailut Ruotsiin ja Norjaan! William ja Catherine ovat matkustaneet tänään jo Tukholmaan, ja vierailu alkaa virallisesti huomenna tiistaina aamulla Vasaparkenissa jääpallotapahtumalla. Osloon Cambridget siirtyvät torstaiaamuna, josta he suuntavat takaisin Lontooseen perjantai-iltana.
Kuninkaallisten piirien vanhempi polvi on sukulaisuuksien ja pitkien valtakausien aikana muodostanut vuosikymmeniä kestäneitä ystävyyssuhteita, mutta nuorempien brittikuninkaallisten välit muihin kuningashuoneisiin ovat jääneet etäisiksi. William ja Harry ovat tietenkin vasta viime vuosina astuneet virallisiin rooleihinsa kunnolla, mutta tilaisuuksia tutustua mannermaisiin kollegoihin olisi varmasti ollut. Kaikissa Ruotsin kuningasparin lasten häissä brittihovia edustivat prinssi Edward ja kreivitär Sophie. Lontoon olympialaisissa vuonna 2012 sattui nolo moka, kun William, Kate ja Harry eivät edes tervehtineet Ruotsin prinssikaksikkoa Danielia ja Carl Philipiä. Lööpeissä puhuttiin ”jäisistä väleistä” ja brittikuninkaallisten ylimielisyydestä, mutta uskottavampi selitys taitaa olla se, että he eivät vain tunnistaneet ruotsalaisprinssejä. Muiden maiden kuninkaalliset eivät ole brittimediassa esillä samaan tapaan kuin William ja Kate ovat täällä, ja pikaisia kohtaamisia kummankin prinssin kanssa on luultavasti ollut yksi tai kaksi joissain isommissa tilaisuuksissa, joten ylimielisyyden sijaan kyseessä oli luultavasti vain erehdys. Silti, se oli nolo moka myös Williamin ja Katen henkilökunnalta.
Embed from Getty Images
Onneksi Kensingtonin palatsi tuntuu ottaneen asiasta kopin, ja näillä vierailuilla herttuapari viettää aikaa ensisijaisesti molempien maiden kruununperillisten kanssa. Eli ”isäntinä” ovat kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel sekä kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit, mikä sopiikin paremmin ei-valtiovierailun luonteeseen. Herttuapari tietysti tapaa molempien maiden kuningasparitkin: kuningas  Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian tiistaina lounaalla, ja Norjassa herttuapari yöpyy kuninkaanlinnassa kuningas Haraldin ja kuningatar Sonjan kutsusta.

Prinsessa Eugenien ja Jack Brooksbankin kihlajaiskuvat – sormuksessa värillinen kivi

Yorkin prinsessa Eugenie ja tämän sulhanen Jack Brooksbank eivät pitäneet varsinaista kihlakuvausta lehdistölle, kuten Hary ja Meghan pitivät, mikä on linjassa Eugenien yksityisemmän roolin kanssa. Palatsi kuitenkin julkaisi muutamat kihlakuvat, ja onneksemme myös sormuksesta oli otettu kunnon lähikuva! Kauniit kuvat on ottanut Jonathan Brady Buckinghamin palatsissa aiemmin tässä kuussa. Eugenien mekko on Erdemiltä.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images

Prinsessa Eugenie ja Jack Brooksbank kihloissa!

Kuninkaallinen vuosi 2018 vain paranee, sillä Britanniasta kuultiin kihlausuutisia! Prinsessa Eugenie, Yorkin herttua prinssi Andrew’n ja Yorkin herttuatar Sarahin nuorempi tytär, on kihlautunut pitkäaikaisen kumppaninsa Jack Brooksbankin kanssa. Buckinghamin palatsin tiedotteen mukaan pariskunta kihlautui aiemmin tässä kuussa Nicaraguassa, ja häitä vietetään syksyllä Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappelissa.

eugenie_kihlaus

27-vuotias Eugenie ja 31-vuotias Jack ovat seurustelleet vuodesta 2010, ja hääuutisia on odotettu jo pitkään. Prinsessa on työskennellyt viime vuodet taidealalla niin New Yorkissa kuin Lontoossa. Eugenie antoi vuonna 2016 haastattelun Harper’s Bazaarille, ja kävin läpi täällä blogissa, millaista on päivä prinsessan elämässä! Jack Brooksbank puolestaan on liikemies ja pyörittää Mahiki-yökerhoa Lontoossa. Jack kuuluu Brooksbankin baronetti-sukuun ja on tuttu näky seurapiireissä.
Häiden ajankohdaksi ilmoitettiin siis ensi syksy ja paikaksi Windsorin Pyhän Yrjön kappeli, eli sama, jossa prinssi Harry ja Meghan Markle avioituvat toukokuussa. Windsor on kuningasperheen paikkavalinta erityisesti silloin, kun halutaan hieman matalamman profiilin häät. Sijainti tarjoaa enemmän yksityisyyttä Lontoon keskustan suurkirkkoihin verrattuna. Prinsessa Eugenie on kuninkaallisesta tittelistä huolimatta viettänyt melko tavallista elämää, eikä hänestä odoteta kokopäiväkuninkaallista, joten häät ovat mitä todennäköisemmin pienet ja yksityiset (pienet verrattuna Harryn ja Williamin häihin).
Prinsessa Annen prinsessa Alexandran aviomiehet ovat aikanaan kieltäytyneet titteleistä avioituessaan, joten en odota Jackin ottavan/saavan sellaista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Eugenien ja Jackin mahdollisilla lapsilla ei tule olemaan titteleitä.
Asiasta lisää myöhemmin, kunhan saamme kihlajaiskuvia ja -haastattelun!

Suomen suuriruhtinattaret – viisi keisarinnaa Elisabet Aleksejevnasta Aleksandra Fjodorovnaan

Monarkia on iso osa historiaamme, ja näppituntumalta arvelen, että suomalaiset tietävät ja muistavat suuriruhtinaskunnan ajoista kohtuullisen hyvin. Suomalainen yhteiskunta koki paljon keskeisiä muutoksia ja otti harppauksia kohti nykyistä Suomea. Historiassa aina jotkut jäävät väistämättä vähemmälle huomiolle kuin toiset, ja siksi päätin Suomi 100 vuotta -teeman hengessä (hieman myöhässä tosin) nostaa esiin palan meidän kuninkaallista historiaamme. Esittelen viisi henkilöä suoraan Venäjän imperiumin huipulta – Suomen suuriruhtinattaret eli Venäjän keisarinnat vuosilta 1809-1917.
Vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjän imperiumin suuriruhtinaskunta, jollaisena se pysyi reilun vuosisadan aina vuoteen 1917. Ensimmäisen maailmansodan koettelemukset johtivat Venäjällä tunnetusti lopulta monarkian kaatumiseen, keisariperheen murhaan sekä Suomen itsenäistymiseen. Suuriruhtinaskuntaamme ehti kuitenkin hallita viisi keisariparia: Aleksanteri I ja Elisabet Aleksejevna, Nikolai I ja Alexandra Fjodorovna, Aleksanteri II ja Maria Aleksandrovna, Aleksanteri III ja Maria Fjodorovna sekä Nikolai II ja Alexandra Fjodorovna. Kun kirjoitan keisarinnoista, kyseessä on siis empress consort, eli keisarinnapuoliso. Venäjällä on ollut myös useita hallitsevia keisarinnoja (empress regnant), mutta heidän aikanaan Suomi oli vielä osa Ruotsia.
Suuriruhtinaskunnan ajan viidellä keisarinnalla oli paljon yhteistä keskenään. Kaikki tulivat läntisestä Euroopasta ja avioituivat nuorina Venäjän keisarilliseen hoviin. Kulttuuri, hovietiketti ja monarkin asema yhteiskunnassa poikkesivat paljon länsieurooppalaisesta tyylistä. Monien eurooppalaisten hallitsijoiden valtaoikeuksia oli jo kavennettu parlamenttien hyväksi, mutta Venäjällä hallitsija oli itsevaltias. Pienemmistä, vaatimattomimmista ja pääosin saksalaisista hoveista tulevien prinsessojen sopeutuminen elämään suuren imperiumin pääkaupungissa ei aina sujunut ongelmitta. Pietari sijaitsi myös kaukana Keski-Euroopasta. Avioituessaan nuori morsian jätti taakseen perheensä, kotimaansa, uskontonsa ja jopa nimensä. Vastineeksi sai aseman imperiumin huipulla.
Alla on listattuna kuvan kera perustiedot kaikista viidestä: nimi, kotimaa, syntymä- ja kuolinvuodet sekä puoliso ja perhe. Lähteenä on käytetty Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbiografia-verkkojulkaisua. Artikkelit eivät ole vapaasti luettavissa, mutta esimerkiksi yliopistojen kirjastoista pääsee käsiksi niihin maksutta. Kuninkaallisista kirjoittaminen on välillä haastavaa, kun samat nimet ja tittelit pyörivät sukupolvesta toiseen, joten vastaan mielelläni kysymyksiin ja teen lisäselvennyksiä, jos jokin kohta jää epäselväksi.
Embed from Getty Images
Keisarinna Elisabet Aleksejevna

Pohjoismaiden hovien vuosidokumentit ja Norjan ja Tanskan uudenvuodenpuheet

Pohjoismaiden hoveista julkaistaan aina tammikuun alussa vuosidokumentit, joissa kerrataan kuningasperheiden vuoden kohokohdat. Aiempina vuosina olen nähnyt ainakin Ruotsin ja Norjan dokkarit hieman viiveellä Yle Areenassa, joten ei huolta, jos pohjoismaiset kielet eivät ole täysin hallussa, ohjelmat luultavasti ilmestyvät tekstityksen kanssa Ylelle myöhemmin tässä kuussa.
Ruotsin kuningashuoneesta kertova Året med Kungafamiljen on katsottavissa (ilman tekstitystä siis) SVT:llä, ja ohjelma on nähtävissä kesäkuun loppuun asti. Norjan Året med kongefamilien löytyy NRK:lta ilman poistumispäivää.
Tanskan dokumentti löytyy Youtubesta englanniksi tekstitettynä.
Uusivuosi on Tanskassa muutenkin upea, monipäiväinen juhla vastaanottoineen. Timanttisalonki ei valitettavasti kerennyt seurata juhlia juurikaan, mutta Hovikirjeenvaihtajalla on erinomainen postaus aiheesta. Kannattaa lukea, vuodenvaihde on Tanskan hovin suurin ja näyttävin vakituinen spektaakkeli. Kuninkaallisen perheen naiset ovat iltapuvuissa ja tiaroissa, miehillä on todella näyttävät sotilaspuvut hattuineen ja kaikilla on kunniamerkkinauhojen sijaan hieman harvemmin nähtävät kultaiset käädyt.
Ruotsissa kuningas pitää joulupuheen, ja siihen olikin linkki jo joulukoosteessa, kun taas Tanskassa ja Norjassa hallitsijoilla on tapana puhua kansalle uudenvuoden yhteydessä. Kuningatar Margareetan puheen (ilman teksteja) voi katsoa täältä hovin sivuilta, ja kuningas Haradin puhe löytyy täältä. Hovi on julkaissut Haraldin puheen tekstimuodossa norjaksi, mutta englanninkielistä versiota ei valitettavasti osunut silmiin kummastakaan.