Alankomaiden kuningas Willem-Alexander viisi vuotta vallassa – hovi julkaisi upeita kuvia kuningasperheestä

Tänään vappuaattona tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Alankomaissa tapahtui vallanvaihdos ja Oranjen prinssi Willem-Alexanderista tuli kuningas. Kuningatar Beatrix hallitsi maata 33 vuotta, kunnes jäi eläkkeelle 75-vuotiaana tehden tilaa pojalleen. Alankomaissa vallanvaihto tällä tavoin on jo perinne; myös Beatrixin äiti, kuningatar Juliana ja isoäiti, kuningatar Wilhelmina luopuivat aikoinaan kruunusta ja ”jäivät eläkkeelle”. Todellisuudessahan nykyisin prinsessa Beatrixina tunnettu ex-kuningatar edustaa edelleen säännöllisesti, mutta Alankomaiden tapaa on pidetty monissa maissa oikein toimivana. Ikääntynyt hallitsija saa hyvällä omatunnolla hidastaa tahtia vanhetessaan, ja kruununperijän ei tarvitse odotella eläkeikään asti sitä varsinaista työtä, johon on valmistautunut koko elämänsä.
Hovi julkaisi viime viikolla merkkipäivän kunniaksi upeita kuvia kuningasperheestä eli kuningas Willem-Alexanderista, kuningatar Máximasta ja heidän kolmesta tyttärestään eli ”A-tiimistä”. Oranjen prinsessa Catharina-Amalia, prinsessa Alexia ja prinsessa Ariane ovat kasvaneet huimasti niistä samanlaisiin keltaisiin mekkoihin puetuista pikkutytöistä, jotka näimme kruunajaisissa viisi vuotta sitten! Kauniit kuvat on ottanut Erwin Olaf aiemmin keväällä Amsterdamin kuninkaanlinnassa. Perheessä oli muuten juhlan aihetta jo viikonloppuna, sillä kuningas täytti 51 vuotta perjantaina 27. huhtikuuta. Koningsdag eli kuninkaan päivä vietetään Alankomaissa iloisissa karnevaalitunnelmissa. Se on yleinen vapaapäivä, jota juhlitaan ympäri maata. Kuningasperhe viettää sen joka vuosi eri kaupungissa, ja tänä vuonna perhe juhli Groningenissa.
staatsiefoto-koning-willem-alexander---2018---erwin-olaf.jpgstaatsiefoto-koningin-maxima---2018---erwin-olaf

Uutiskatsaus, huhtikuu 2018

Kuninkaallisten parissa tapahtuu nyt niin nopeaa tahtia, että alkaa tosissaan olla haastavaa pysyä kärryillä kaikesta! Hääspekulaatiot kiihtyvät, on vauvoja, syntymäpäiviä, dokumentteja ja vaikka mitä. Tässä jälleen Timanttisalongin uutiskatsaus eli kiinnostavia poimintoja huhtikuun varrelta. Valitettavasti viimeinen arvonimipostaus viivästyy hieman. Tämän viikon vauvauutiset sotkivat postaussuunnitelmaa, kun prinssi Louisin nimi paljastettiinkin odotettua myöhemmin. Postaus tulee siis ensi viikolla, pahoittelut viiveestä!
Siirrytään itse asiaan ja aloitetaan suosikkiaiheestani eli tiaroista! Kirjoitin aiemmin Espanjan kuningatarten välikohtauksesta. Juttu paisui niin isoksi, että hovi joutui turvautumaan kriisinhallintaan. Pääsiäisen jälkeen kuningattaret Letizia ja Sofia ovat esiintyneet korostetun hyvässä hengessä julkisuudessa. Yritykset paikata kohua ovat olleet aika läpinäkyviä, mutta en valita, sillä jupakan seurauksena näimme kuningatar Letizialla tiaradebyytin! Cartierin helmitimanttitiara on yksi Espanjan kuningasperheen kokoelman upeimpia, ja se nähtiin Letizialla nyt ensimmäistä kertaa Portugalin presidentin valtiovierailun yhteydessä muutama viikko sitten.
Kuningatar Sofia on lainannut tiaraa kerran nuoremmalle tyttärelleen, mutta muuten se on ollut vain Sofian käytössä. Letizia on ollut kuningatar kohta neljä vuotta, joten miksi tiara nähtiin hänellä juuri nyt? Monien mielestä kyse oli kömpelöstä yrityksestä vakuuttaa yleisölle, että Sofian ja Letizian välit ovat täysin kunnossa. Illalliselta otetuista kuvista näkee, että tiaran runko oli edelleen Sofian hiuksiin sointuvasti harmaaseen samettiin kääritty. Tämä kielii vähän sellaista, että tiara olisi lainattu Letizialle niin nopealla aikataululla hyvän PR:n vuoksi, että kangastakaan ei ehditty vaihdattaa. 😀 Tiara on kuitenkin upea ja Letizian helmimekko on kaunis, vaikkakin hieman epäkäytännöllisen näköinen. Eikö noiden helmien kanssa ole vaikea istua? Puvun leikkaukset hihoissa ovat myös kummalliset, ja kuvista näkee myös niskan kiinnityslenkin auenneen kesken illallisen. Sattuu sitä kuningattarillekin!
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images

Cambridgen prinssi Louis Arthur Charles

Ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen Cambridgen herttuapari on paljastanut maanantaina syntyneen poikansa nimen: Louis Arthur Charles. Pojan arvonimi kokonaisuudessaan on siis hänen kuninkaallinen korkeutensa Cambridgen prinssi Louis. Ei tärpännyt omilla nimiarvauksillani, jotka olivat Arthur Philip Victor ja Albert James Michael. Ehkä joskus vielä. 😀
Louis on perinteinen kuninkaallinen nimi, ja se on käytössä erityisesti ranskan- ja saksankielisillä alueilla. Se on prinssi Williamin ja kuningatar Elisabetin nuorimman pojan prinssi Edwardin neljäs nimi, ja pikkuprinssin isoveljen prinssi Georgen kolmas nimi. Prinssi Edwardin tytär on Louise, mutta muuten lähisuvusta ei löydy toista samannimistä.
Arthur on myös hyvin perinteinen kuninkaallinen nimi, joka vie ajatukset tietysti kuningas Arthurin legendaan. Nimi löytyy sekä prinssi Williamin että vauvan isoisän prinssi Charlesin nimirimpsusta. Arthur oli monien suosikkiehdokas ensimmäiseksi nimeksi, ja itsekin veikkasin sitä.
Charles puolestaan kunnioittaa tietysti prinssi Charlesia. Brittihistoria tuntee myös useammankin samannimisen kuninkaan. Ihanaa, että pojan nimessä on muistettu nyt isoisääkin. Pitkään on ollut jo puhetta, ettei Charles näe lapsenlapsiaan kovin usein ja on jäänyt täysin kakkosisoisän rooliin, kun taas herttuatar Catherinen vanhemmat ovat ilmeisesti hyvin aktiivisesti mukana ja avuksi lastenlasten hoidossa. Kaikkia lehdistön juttuja ei pidä uskoa, mutta niissä on usein totuuden siemen.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images

Herttuatar Catherinen kolmas lapsi on poika! (päivittyvä artikkeli)

Cambridgen herttuatar Catherine ja prinssi William ovat saaneet pojan! Lapsi syntyi tänään maanantaina 23. huhtikuuta klo 11:01 paikallista aikaa. Lapsi painoi 3827 grammaa. Hovin tiedotteen mukaan synnytys sujui turvallisesti ja sekä vauva että äiti voivat hyvin. Herttuatar synnytti lontoolaisen St. Maryn sairaalan Lindo-siivessä, jossa myös parin vanhemmat lapset prinssi George ja prinsessa Charlotte syntyivät. Prinssi William oli mukana synnytyksessä edelliskertojen tapaan. Kuningatarta, prinssi Charlesia ja prinssi Harrya puolisoineen sekä Catherinen perhettä on informoitu ja kaikki ovat ilahtuneita uuden perheenjäsenen saapumisesta.
Mediakiinnostus ei kolmannen lapsen kohdalla ja kaiken häähuuman keskellä ole ollut ihan edelliskertojen kaltaista, mutta sairaalan edustalla on silti ollut viikkojen hässäkkä ja omat liikennejärjestelyt, kun toimittajat ja kansalaiset ovat päivystäneet ollakseen varmasti paikalla, kun alkaa tapahtua. Kensingtonin palatsi ilmoitti hieman viiveellä herttuattaren kirjautuneen sairaalaan, mutta kuninkaallistoimittajat kertovat Twitterissä herttuattaren saapuneen St. Maryyn noin kuuden aikaan aamulla paikallista aikaa. Prinsessa Charlotte syntyi myös aamusta, ja silloin perhe pääsi lähtemään sairaalasta jo samana päivänä, joten on hyvin mahdollista, että näemme ensimmäiset kuvat jo tänään. Tuoreiden isosisarusten vierailua on odotettu kovasti ja toivottu, että nähtäisiin koko perhe, mutta Cambridgejen kohdalla ei voi koskaan olla varma.

https://platform.twitter.com/widgets.js

Lapsi on tosiaan parin kolmas ja pikkuveli tänä vuonna viisi ja kolme vuotta täyttäville prinssi Georgelle ja prinsessa Charlottelle. Kruununperimyksessä vauva on sijalla viisi isoisänsä, isänsä ja sisarustensa jälkeen. Britanniassa kuninkaalliset lapset saavat prinssin/prinsessan tittelin yhdistettynä etunimeen ja isän herttuakuntaan, eli vauva on sisarustensa tapaan hänen kuninkaallinen korkeutensa Cambridgen prinssi XXX. Vauvan saapuminen merkitsee historiallista tilannetta, sillä prinsessa Charlotte on ensimmäinen nainen Britannian kuninkaallisessa perheessä koskaan, jonka asema kruununperimyksessä ei muutu nuoremman veljen syntymän myötä. Kruununperimys on nykyään sukupuolineutraali, ja Charlotte pysyy nyt sijalla neljä, ja pikkuveli tulee hänen jälkeensä.

Prinssi Charles seuraa kuningatar Elisabetia Kansainyhteisön johdossa

Brittihovi on ollut kiireinen tällä viikolla Lontoossa pidetyn Kansainyhteisön johtajien kokouksen (lyhyemmin CHOGM) vuoksi, ja viikon huipuksi kuningatar Elisabet vielä juhlii tänään lauantaina 92-vuotissyntymäpäiviään. CHOGM kokoaa muutaman vuoden välein pidettävään suurtapaamiseen Kansainyhteisön jäsenmaiden hallitusten johtajat, ja kokous koskettaa Britannian kuninkaallista perhettä, sillä kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön päämies. Tällä kertaa kokous oli erityisen mielenkiintoinen kuninkaallisten osalta, joten puhutaan hieman siitä, mitä kuluneen viikon aikana oikein tapahtui.
Kansainyhteisö eli Commonwealth of Nations syntyi 1900-luvun puolivälissä brittiläisen imperiumin purkautessa. Jäsenmaita on yli 50 ja ne kattavat noin kolmanneksen koko maailman väkiluvusta. Kansainyhteisö ei kuitenkaan ole verrattavissa EU:n kaltaiseen poliittiseen unioniin, sillä yhteisöllä ei ole perustuslakia, jäsenmailla ei ole oikeutta puuttua toistensa asioihin eivätkä ne harjoita esimerkiksi yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistyön teemoja ovat olleet mm. demokratian kehittäminen, yhteinen historia ja kulttuuri ja kestävä kehitys. Kansainyhteisö ei ole sama asia kuin Commonwealth realms. Kansainyhteisöön kuuluvat maat ovat kaikki itsenäisiä ja suurin osa jäsenmaista on tasavaltoja. Commonwealth realms -nimellä tunnetaan  ne 16 itsenäistä valtiota, joiden hallitsija kuningatar on (Britannia, Kanada, Australia, Jamaika jne.) Kaikki Commonwealth realm -maat toki kuuluvat Kansainyhteisöön, mutta Elisabetin asema yhteisön johtajana on erillään hänen asemastaan kuningattarena. Alla kuvia kuninkaallisesta perheestä viikon varrelta kokoukseen liittyvistä tilaisuuksista.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images
Suhteiden ylläpitäminen Commonwealth realmeihin ja muuhun Kansainyhteisöön vaatii paljon työtä ja aikaa, mikä osaltaan selittää Britannian kuninkaallisen perheen nykyisen koon. Brittikuninkaalliset ovat jatkuvasti maailmalla – prinssi Charles ja herttuatar Camilla esimerkiksi palasivat juuri Australiasta, jossa myös prinssi Edward oli samanaikaisesti Kansainyhteisön kisoissa. Näiden vierailujen päälle tulee tietysti kotimaan työt 60 miljoonan asukkaan Britanniassa ja suhteiden hoitaminen kaikkiin muihin Kansainyhteisön ulkopuolisiin maihin.