Sata vuotta sitten: Venäjän keisariperhe koki karmean loppunsa

Tänään 17. heinäkuuta 2018 on Venäjän viimeiseksi jääneen keisariperheen kuoleman 100-vuotispäivä. Edellisvuonna vallasta syrjäytetty keisari Nikolai II, keisarinna Aleksandra Fjodorovna, heidän viisi lastaan Olga, Tatjana, Maria, Anastasia ja Aleksei sekä perheen palvelijat teloitettiin heinäkuussa 1918 Jekaterinburgissa kuuluisaksi käyneessä Ipatjevin talossa, joka on sittemmin purettu.
Ensimmäinen maailmansota muokkasi Euroopan karttaa ja pyyhkäisi monta monarkiaa mukanaan. Esimerkiksi Saksan ja Itävalta-Unkarin viimeiset hallitsijat selvisivät kuitenkin hengissä sodasta ja sen välittömistä jälkimainingeista, joten Venäjän keisariperheen teloitus loi aikamoisen kontrastin näiden lakkautettujen monarkioiden välille. Hämmennystä lisäsi entisestään vuosikymmeniä jatkuneet huhut, arvailut ja epämääräiset tiedot siitä, mitä perheelle todella tapahtui. Tapahtumien dramaattisuus ja äärimmäisyys kertovat osaltaan siitä, miten huonoksi tilanne oli päässyt kehittymään Venäjällä. Yksinvaltiaana hallinnut tsaari, epäsuosittu keisarinna ja lukuisat muut isommat ja pienemmät seikat vaikuttivat tapahtumien kulkuun ja päättivät 300 vuotta Venäjää hallinneen dynastian.
Embed from Getty Images
Nikolai II:n ja hänen perheensä lisäksi myös monia muita Romanoveja teloitettiin, mutta jotkut onnistuivat pakenemaan, joten Romanovien suku ei ole täysin sammunut. Olen kirjoittanut aivan blogin alkuaikoina postauksen suvun nykytilanteesta. Löysin myös havainnollistavan taulukon siitä, mikä suvun tilanne on tällä hetkellä. Päämiehen paikkaa tavoittelee muutama eri sukuhaara, ja he eivät ole yksimielisiä siitä, kenelle titteli todella kuuluu.

romanov-dynasty-family-tree-succession

Keisariperheen kuoleman 100-vuotispäivää on huomioitu eri tavoin kansainvälisissä medioissa. Useat lehdet ovat julkaisseet artikkeleita, twitterissä pyörii paljon keskustelua aiheesta ja Venäjälläkin on varmasti jos jonkinlaista muistotapahtumaa. Ortodoksinen kirkkohan julisti keisariperheen jäsenet pyhiksi jo vuosikymmeniä sitten, ja Ipatjevin talon paikalla on nykyisin vuosituhannen alussa rakennettu muistokirkko Kirkko veren päällä, jossa tänäkin vuonna kunnioitetaan perheen muistoa. Alla kuvia eilisiltaisesta tapahtumasta.
Jos Venäjän keisariperhe kiinnostaa, kirjoitin alkuvuodesta postauksen viidestä keisarinnasta, jotka olivat myös Suomen suuriruhtinattaria.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s