Uutiskatsaus, marraskuu 2018

Tässä jälleen koosteena kuukauden parhaita paloja kuninkaallisten maailmasta. Ensimmäiseksi kurkataan Espanjaan, jossa on parhaillaan käynnissä Kiinan valtiovierailu. Ohjelmassa oli tuttuun tapaan kuningas Felipen ja kuningatar Letizian isännöimä juhlaillallinen. Nyt reilut neljä vuotta kuningattarena ollut Letizia on ottanut tasaiseen tahtiin kuningashuoneen näyttävimpiä tiaroja käyttöönsä, ja eilen oli jälleen uuden debyytin aika. Kuningatar saapui juhlaillalliselle Cartier Loop Tiarassa, joka on nimensä mukaisesti Cartierin suunnittelema, helmillä koristeltu ”silmukkatiara”. Pienikokoinen Letizia kantaa yllättävän hyvin suuremmatkin tiarat, eikä tämä ole poikkeus! Felipe Varelan suunnittelema musta ja yksinkertainen samettipuku on elegantti, ja antaa sopivasti tilaa koruille. Tiaran seurana Letizialla oli kuningattarelta aina seuraavalle siirtyvään joyas de pasar -kokoelmaan kuuluvat korvakorut ja rannerenkaat. Kunnianauhaa on pitämässä toisesta tiarasta irrotettu ranskanlilja-rintaneula.

Kookas silmukkatiara koostuu platinaan istutetuista timanteista ja helmistä. Tiara oli häälahja Espanjan kuningatar Maria Kristiinalle (1858-1929), syntyjään itävaltalaiselle arkkiherttuattarelle, joka avioitui kuningas Alfonso XII:n kanssa vuonna 1879. Espanjan kuningashuoneen jalokivikokoelma on yllättävän laaja, kun monarkia kuitenkin oli katkolla viime vuosisadalla pidemmän aikaa. Monien muiden Bourbonien perintökalleuksien tapaan tämäkin tiara on siirtynyt sukupolvelta toiselle henkilökohtaisena omaisuutena, ja siten välttynyt poliittisen tilanteen myrskyiltä ja pysynyt suvussa.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Walesin perheen mysteeri: etäiset välit ja veristä kilpailua vai paljon melua tyhjästä?

Puhutaan Walesin prinssi Charlesin hiljattaisen syntymäpäivän johdosta vielä hieman hänen perheensä sisäisistä väleistä. Otsikko on tarkoituksella vähän dramatisoitu, mutta se kuvastaa niin hyvin sitä älytöntä hullunmyllyä, joka Walesien ympärillä pyörii. Tai pikemminkin dramatiikkaa, jota Walesien ympärillä halutaan nähdä – sekä medialla, kuninkaallisharrastajilla että ihan tavallisella yleisöllä on osansa tämän saippuasarjan käsikirjoitukseen.

Prinssi Charlesin välit poikiinsa, miniöihinsä ja lapsenlapsiinsa ovat pitkään olleet spekuloinnin kohteena. Myös prinssi Williamin ja prinssi Harryn keskinäisiä välejä on arvuuteltu, minkä lisäksi aiheeseen liittyy kiinteästi vielä herttuatar Catherinen ja herttuatar Meghanin välille rakennettu verinen kilpailuasetelma. Tämä kilpailu on erityisen surullista seurattavaa, sillä twitterissä se on usein Team Kate ja Team Meghan -joukkojen välistä nettikiusaamista. Älyttömyyttä, joka on viime aikoina lähtenyt aivan liian usein täysin lapasesta, ja johtanut toistensa estämiseen ja jopa käyttäjätilien sulkemiseen. Olen jaotellut tekstin niin, että vastaan yleisimpiin väitteisiin ja kysymyksiin, joita kuninkaallisen perheen sisäisistä suhteista on esitetty. Muuten teksti alkaa rönsyillä joka suuntaan, tästä saisi varmaan pienen kirjan verran juttua jos vaan jaksaisi. En väitä olevani oikeassa, mutta uskon valistuneiden arvailujeni olevan lähempänä totuutta kuin klikkitulojen toivossa kirjoitetuissa kohuartikkeleissa.

Lue loppuun

Paljon onnea, Walesin prinssi Charles!

Yhdistyneen kuningaskunnan ja viidentoista muun maan kruununperillinen sekä Kansainyhteisön tuleva päämies, Walesin prinssi Charles täyttää tänään 70 vuotta. Suuret onnittelut!
Prinssi Charles Philip Arthur George syntyi Buckinghamin palatsissa 14.11.1948 klo 21:14 silloisen Edinburghin herttuatar prinsessa Elisabetin ja Edinburghin herttua Philipin esikoisena. Prinssi on ollut kruununperimysjärjestyksen kärjessä vuodesta 1952, jolloin hänen äidistään tuli kuningatar Elisabet. Prinssi Charlesin elämän varsinainen kuningasrooli (hehheh) hallitsijana on vasta edessäpäin, mutta lienee turvallista sanoa, että Charlesin elämäntyö on tehty nimenomaan Walesin prinssinä. Hänen ei voi sanoa laiskotelleen, sillä kuninkuutta odotellessa hän on luonut kruununperijälle täysin edeltäjistään poikkeavan roolin, ja virallisten velvollisuuksien ohella Charles on tehnyt valtavasti työtä maansa ja koko ihmiskuntamme eteen vaikuttamalla väsymättömästi tärkeiden asioiden parissa – asioiden, joihin muu maailma tuntuu heränneen vasta pikkuhiljaa, vaikka prinssi on niistä puhunut jo vuosikymmeniä! Prinssi Charlesin kärkiteemoja ovat olleet erityisesti ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, kestävä kehitys, ihmisoikeudet, nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä yhteisöjen hyvinvointi. Kuningatar Elisabet on siirtänyt viime vuosina virallisia velvollisuuksia yhä enemmän perijänsä harteille, ja kuningattaren odotetaan tekevän Charlesista sijaishallitsijan lähivuosina, huhujen mukaan täyttäessään 95 vuotta eli kahden ja puolen vuoden päästä. Jos ja kun Charlesista tulee kuningas, hän tulee olemaan maansa historian vanhimpana valtaannoussut monarkki. Hallitsijana prinssi joutuu hieman vetäytymään ja varomaan puheitaan, sillä monarkin rooli on hiljaisempaa vaikuttamista, minkä lisäksi viralliset velvollisuudet tulevat viemään entistä enemmän aikaa. Joka tapauksessa prinssistä on viime vuosina tullut yksi lempparikuninkaallisistani, ja on todella harmillista, että oikeasti tärkeä ja menestyksekäs työ on vuosikymmenien ajan jäänyt pahasti yksityiselämän jalkoihin. Vaikuttaa siltä, että ihmisille on vasta nyt, prinssin täyttäessä 70 vuotta, alkanut muodostua oikeanlainen kuva Charlesista. Toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja onhan Charlesilla tosiaan uran huipentuma vielä edessä. Ei voi kuin arvostaa, ja kiittää erinomaisesta työstä ja uurastuksesta, joka ei osoita hyytymisen merkkejä, vaikka prinssi on jo reippaasti yli eläkeiän. Prinssi Williamilla on suuret saappaat täytettävänä!
Embed from Getty Images

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand