Luukku 16 – Hapsutiarat (Fringe Tiaras)
Tämän päivän luukku esittelee yhden tiaran sijaan yhden tiarakategorian, nimittäin Euroopan hoveissa yleiset hapsutiarat. Englanninkielisiä kuninkaallissivustoja seuraaville fringe tiara on varmasti tuttu termi, näitä on nimittäin liikkeellä sen verran paljon. Hapsutiaran lisäksi joskus suomeksi puhutaan myös siipitiaroista, usein käytän itse ihan vain sanaa fringe. Alla oleva kuva on aiemmin raportoimaltani Lontoon-reissultani, ja se toimii erinomaisena malliesimerkkinä.
Fringe-tiarojen malli on peräisin venäläisnaisten perinteisistä kokoshnik-päähineistä, jotka usein ovat leveitä ja ylettyvät koko päälaen yli korvasta korvaan. Päähineitä on erilaisia, mutta tuossa alapuolella on hyvät esimerkit sekä päähineestä että oikein perinteisestä kokoshnik-tyylisestä tiarasta. Kokoshnik-tiarat ovat tyypillisesti keskeltä korkeimmillaan, ja ne ”laskeutuvat” tasaisesti reunoja kohti. Niitä voi usein pitää joko sädekehämäisesti koko päälaen yli menevästi, kuten keisarinna Maria Fjodorovna alla olevan gallerian toisessa kuvassa, tai sitten perinteisemmin vaakatasossa, kuten tuo yllä oleva tiara on laitettu näytteille. Kokoshnik-tiarat olivat erityisen suosittuja Venäjällä, mutta niitä löytyy runsaasti pitkin Eurooppaa. Britanniassa niiden suosioon vaikutti kuningatar Alexandra, joka alun perin halusi samantyylisen tiaran kuin sisarellaan Venäjän Maria Fjodorovnalla. Huomatkaa, että kaikki kokoshnik-tiarat eivät ole hapsutiaroja.
Fringejäkin on erilaisia, mutta niiden perusmalli on helposti tunnistettava. Ne koostuvat tyypillisesti kokonaan timanttisista hapsuista tai siivistä, joiden välissä on pienempiä timanttipiikkejä. Hapsut levenevät tiaran tyvestä ylöspäin, ja usein niiden huiput ovat täysin pyöreän sijaan hieman nuolimaisia. Fringet erottuvat toisistaan oikeastaan hapsujen leveyden ja muodon, välipiikkien mallin sekä tiaran korkeuden ja kulman koon mukaan. Kaikki hapsutiarat eivät taivu sädekehätyyliin niin kuin keisarinna Maria Fjodorovnan tiara, mutta yleisesti fringe on hyvin klassinen malli, joka sopii melko universaalisti kaikenlaisille kantajille. Monia hapsutiaroja voi käyttää myös kaulakoruina, ja nämä ovatkin niitä harvoja onnistuneita kaulakorun ja tiaran yhdistelmiä. Katsotaan seuraavaksi hieman erilaisia hapsutiaroja Euroopasta.
Kuningatar Elisabet käytti hääpäivänään vuonna 1947 isoäitinsä kuningatar Maryn hapsutiaraa, joka kuuluisasti katkesi vain tunteja ennen seremoniaa. Tiara kiidätettiin poliisisaattueessa Garrardin työpajalle korjattavaksi. Pelastustyö saatiin tehtyä juuri ajoissa vihkimiseen, mutta kuvista näkee, että tiarassa on selkeä kolo juuri keskiosan kohdalla. Kuningatar Mary antoi tiaran miniälleen kuningataräiti Elisabetille, joka taas lainasi sen häätiaraksi sekä tyttärelleen nykyiselle kuningatar Elisabetille että tyttärentyttärelleen prinsessa Annelle tämän ensimmäisiin häihin. Nykyisin tiara on kuningatar Elisabetin omaisuutta, ja hän on käyttänyt sitä muutamia kertoja julkisuudessa.
Kreikan prinsessa Maria Olympia, kruununprinssiparin esikoinen, sai vauvana äitinsä vanhemmilta lahjaksi fringe-tiaran. Kruununprinsessa Marie-Chantal käytti tiaraa tyttärensä lapsuusvuosina, mutta viime toukokuussa nykyisin 22-vuotias prinsessa Olympia debytoi tiarassaan Tanskassa kruununprinssi Frederikin syntymäpäivillä. Fringe sopii erinomaisesti sekä tytön ensimmäiseksi tiaraksi että varttuneemmankin leidin vakiovalinnaksi, sillä klassinen malli ei katso ikää.
Prinsessa Olympian isotädillä, Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinsessa Benediktellä on käytössään muutama kotimaastaan Tanskasta tullut tiara, mutta Benedikten kokoelman helmi on hänen edesmenneen miehensä suvun hapsutiara. Huomaatte, että Benedikten tiaran hapsut ovat leveämmät ja jämäkämmät kuin Maria Olympialla. Timanttipiikit ovat Benediktellä lyhyemmät, eivätkä esimerkiksi alla olevan gallerian ensimmäisessä kuvassa meinaa edes näkyä hiusten lomasta. Benedikten tiara on rakenteeltaan kauniin tasapainoinen. Yksi keskikokoinen hyvin tehty fringe on loistava yleistiara, joka kestää aikaa, eikä ole koskaan liikaa tai liian vähän muiden kuninkaallisten tiarojen joukossa.
Tanskan kuninkaallisen perheen sukulaisilta löytyy myös esimerkki ei niin onnistuneesta hapsutiarasta. Kuningatar Margareetan isoäidin, kuningatar Alexandrinen, hapsutiara meni perintönä Alexandrinen nuoremmalle pojalle prinssi Knudille, joka jätti sen pojalleen Rosenborgin kreivi Ingolfille. Nykyisin tiaraa käyttää kreivi Ingolfin vaimo, kreivitär Sussie, jota näemme yleensä Tanskan kuninkaallisten häissä, syntymäpäivillä ja muilla vuosijuhlilla. Tiaran timanttihapsujen välissä ei ole ollenkaan piikkejä, mikä valitettavasti tekee tiarasta harvapiikkisen kamman.
Liechtensteinin perintöruhtinatar Sophiella on käytössään vain yksi tiara, ja Sophien onneksi se on kaunis fringe! Tiarassa on hyvä rakenne, ja hapsut ja välipiikkien timantit ovat leveitä näihin aiempiin verrattuna, mikä luo auringonsäde-efektiä.
Ruotsin Baden fringe -tiara puolestaan on terävämpi kuin monet kanssasisarensa. Hapsut ovat salmiakkiruutua ilman pyöristystä, ja timanttipiikit ovat malliltaan hyvin teräviä pieniä kolmioita. Baden fringe sopii hyvin kruununprinsessa Victorialle, joka sitä viime vuosina on eniten käyttänyt, mutta haluaisin nähdä Victorialla ”kovan” tiaran seurana joskus vähän pehmeämmän kampauksen tasapainottamassa kokonaisuutta. Alla olevasta galleriasta huomaa, että Victoria pitää tiaraa usein sädekehätyyliin, kun taas kuningatar Silvia suosii sitä tavallisempaan tapaan vaakatasossa.
Tiarojen luokittelulle ei ole tarkkoja sääntöjä, ja useinhan harrastajat eivät edes saa mitään virallista tietoa tiaroista. Tällöin yleisön käyttämät nimitykset niille syntyvät milloin mistäkin – useimmiten tiaran kantajan, tyylin, historian, materiaalin tai lahjatiaran tapauksessa lahjan antajan perusteella. Tiaroilla on usein monia eri nimityksiä, ja esimerkiksi ruotsalaismediassa viitataan Baden fringeen usein kotimaisella nimityksellä stråldiademet. On siis aika lailla makuasia, laskeeko tiaran X kokoshnikiksi, fringeksi vai joksikin muuksi. Itse pyrin pitäytymään jalokiviblogien käyttämissä nimityksissä.
Yksi tällainen harmaan alueen tiara on Britannian kuningatar Alexandran kokoshnik-tiara, joka yleisesti tunnetaan kokoshnik-nimellä, mutta joka toisinaan lasketaan myös fringeksi, vaikka se ei ihan muistuta muita hapsutiaroja. Hapsujen ja välipiikkien sijaan tiarassa on 61 ”timanttipatukkaa”. Perusperiaate on kuitenkin sama.
Samoin Ruotsin prinsessa Madeleinen tunnustiara on nimeltään Modern fringe tiara eli moderni hapsutiara, vaikka se varsinkaan ei minusta istu perinteiseen fringe-kategoriaan.
Moderni siipitiara prinsessa Madeleinella. Kuva: Bruno Ehrs/Kungahuset.se
Alla olevassa kuvassa kuningatar Elisabetilla on kaksi eri hapsutiaraa; päässä hääkuvistaan tuttu kuningatar Maryn tiara, ja kaulassa häälahjaksi saamansa City of London -fringe. Fringe-kaulakorun voi bongata Elisabetilla myös aiemmista kuvista kuningatar Alexandran kokoshnikin seurana.
Eikä pidä unohtaa tietenkään tätä fringeä, joka esiintyi postauksen ensimmäisessä kuvassa. Se ei siis kuulu Britannian nykyiselle kuninkaalliselle perheelle, mutta tässä on varmaan paras saatavilla oleva lähikuva fringe-tiarasta. Tässä tiarassa välipiikit ovat melkein yhtä pitkät kuin hapsutkin, ja tätäkin voi käyttää myös kaulakoruna.
Fringejä on siis kaikenlaisia. Isompia ja pienempiä, kulmikkaampia ja pyöreämpiä – variaatioita on monenlaisia, vaikka perusidea on sama. Eri fringet on toisinaan vaikea tunnistaa toisistaan, mutta toisaalta Britanniaa lukuun ottamatta muilla kuningashuoneilla ei taida edes olla useampia kappaleita hallussaan. Yleisesti ottaen fringet ovat minusta oikein mainioita, niiden klassisuus viehättää. Ja monista muista kaulakorutiaroista poiketen ne oikeasti näyttävät yleensä hyviltä molemmissa käyttötarkoituksissa. Ottaisitko itse fringen vai jonkun muun tiaran jos saisit valita?
Kyllä fringre kelpaisi mulle yleistiaraksi (ikään kuin tässä pääsisi valitsemaan vielä useitakin tiaroita itselle 😅), mutta mieluummin tuollainen hieman pyöristetympi japehmeämpi malli. Ruotsin versiolla voi vahingossa puhkaista vieruskaverin silmän kun kumartuu sitomaan kengännauhoja 😁
Jep, en ottaisi Badenia ensimmäisenä. Todellinen vaaranpaikka 😃 Tanskan Benedikten ja Kreikan Maria Olympian on näistä ehkä suosikit, samoin kuningatar Alexandran kokoshnik.
Tuskin näitä pääsee koskaan kokeilemaan, mutta kyllä mä myönnän suunnittelevani aina millainen tiarakokoelma mulla olisi jos saisi vapaasti valita! 😂