Blogissa on edelleen ollut hieman hiljaisempaa, sillä muutan Ruotsiin kuunvaihteessa ja tekemistä on ihan mielettömästi! Kuninkaallisten parissa on muutenkin ollut aika rauhallista, joten en ole ottanut nyt mitään paineita blogista. Olen seurannut Twitteriä todella vähän muuttorumban keskellä, mutta en ole menttänyt mitään, sillä sosiaalisen median hullunmylly on ollut aika raskasta seurattavaa viime aikoina. En ole ainoa harrastaja, joka on tietoisesti ollut tauolla, koska sitä negatiivisuutta ja tappelua ei vaan jaksa seurata päivästä toiseen. Aktivoidun taas blogin kanssa kunhan asetun aloilleni uuteen kotiin. 🙂 Puhutaan kuitenkin vähän Sussexin herttuaparin kuulumisista tässä välissä.
Herttuatar Meghanin ympärillä pyörivä kohumylly pyörii edelleen. Jokin aika sitten Daily Mail julkaisi artikkelin avokadon viljelyn ongelmista otsikolla ”How Meghan’s favourite avocado snack – beloved of all millennials – is fuelling human rights abuses, drought and murder”. Tällaiset ”viattomat” viittaukset ovat varmaan pahimpia – sen lisäksi, että herttuatar on täysin vääränlainen kuninkaalliseksi, on hän myös vastuussa avokadon viljelyyn ja kauppaan liittyvistä ihmisoikeusloukkauksista, kuivuudesta ja muista rikoksista? Aivan naurettava assosiaatio tietysti, mutta erinomainen esimerkki siitä, miten lehdistö Meghania kohtelee. Avokadoissa varmasti on isoja ongelmia, mutta asia ei edes ole millään tavalla hänen vaikutuspiirissään.
Lisäksi on kohuttu herttuattaren ystävien amerikkalaislehdille antamista anonyymeista lausunnoista, joissa nämä puolustavat Meghania ja kertovat mm. oman näkemyksensä herttuattaren ja tämän perheen väleistä. Anonyymeihin lähteisiin tulee aina suhtautua varauksella, mutta minusta oli ainakin ihan mukavaa nähdä edes jonkun pitävän Meghanin puolia. Toisaalta nyt ihan hiljattain jopa näistä avokadojutuista huolimatta alkanut tuntua siltä, että jokin on hieman muuttunut Meghania koskevassa uutisoinnissa. Tilanne on kaukana hyvästä ja normaalista, eikä edes (tilapäinen) parannus ole mikään anteeksipyyntö tai oikeutus lehdistön ja yleisön jatkuville hyökkäyksille, mutta nyt näyttää siltä, että yhä useampi ihminen ymmärtää, että raja on ylitetty jo kauan sitten. Esimerkiksi Hello!-lehden aloittama kampanja #HelloToKindness vastustaa sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa online-pahoinpitelyä, eli kaikkea sitä törkyä, jota ihmiset somessa suoltavat. Yksi kampanjan kärkiteemoista oli herttuatar Meghanin ja herttuatar Catherinen välille luotuun kilpailuun puuttuminen ja laajemmin tietysti naisten vastakkainasettelu ylipäätänsä.
Minulla kävi vähän mielessä, että rauhoittuuko kirjoittelu nyt, kun Meghanin ja prinssi Harryn vauvan laskettu aika lähenee? Että vauvajutut uutsioidaan positiiviseen (tai ainakin näennäisen positiiviseen) sävyyn, jonka jälkeen taas tämä viimeisen vuoden aikana nähty meininki jatkuu? Toivottavasti muutos olisi pysyvä ja tilanne oikeasti muuttuisi pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Kaikista hartain toiveeni on, että lehdillä ja yleisöllä olisi ymmärrystä jättää itse vauva kohujen ulkopuolelle. Jotain vertailua tullaan ihan varmasti tekemään prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen lapsiin (olen itse asiassa nähnyt jo lehtiartikkelin, jossa Meghanin syntymätön lapsi leimattiin kapinakuninkaalliseksi) mutta jotenkin elättelen vielä toivoa siitä, että vauva rauhoittaisi tilannetta eikä päinvastoin.
Ja vauvasta puheen ollen: laskettu aika tosiaan lähestyy, vaikka vielä varmaan saadaankin odotella. Kensingtonin palatsihan ilmoitti raskaudesta lokakuun puolivälissä ja mainitsi vauvan saapuvan ”keväällä 2019”. Silloin mediassa laskettiin, että synnytys osuisi jonnekin maaliskuun puolivälin ja huhtikuun alun tienoille, jos ilmoitus tehtiin tavanomaisesti noin kolmen kuukauden kohdalla. Asiaa spekuloitiin tarkkaan, sillä osa oletti, että uutisen julkistamista olisi lykätty hieman prinsessa Eugenien häiden takia, ja myös Meghanin vauvavatsasta pääteltiin, että herttuatar olisi jo vähän pidemmällä kuin yleensä hovin ilmoittaessa ollaan. Tammikuun puolivälissä Meghan ja Harry kuitenkin vierailivat Birkenheadissa, jolloin Meghan kertoi yleisöä tervehtiessään olevansa kuudennella kuulla raskaana, mikä viittaisi enemmänkin huhtikuun puoliväliin ja toukokuun alkuun. Eli on tässä varmaan vielä muutama kuukausi odotettavaa. Vauva tietysti syntyy sitten kun haluaa, eli ainahan mikä tahansa on mahdollista.
Kuningatar Elisabet ei tätä kirjoittaessa ole antanut letters patent -asetusta Sussexin herttuaparin vauvan arvonimestä. Nykyisten asetusten mukaan prinssi Harryn lapsesta, joka olisi siis hallitsijan pojanpojan lapsi, käytettäisiin herttuan lasten arvonimiä, eli poika olisi Dumbartonin jaarli X (prinssi Harryn kakkostittelin mukaan), ja tyttö olisi lady X Windsor. HKK-puhuttelutyyli ja prinssin/prinsessan arvonimeen ovat tällä hetkellä oikeutettuja vain hallitsijan lapset, hallitsijan poikien lapset sekä hallitsijan vanhimman pojan pojan lapset (prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen lapset George, Charlotte ja Louis). Kuningatar voi kuitenkin halutessaan antaa asetuksen, joka määrää kuninkaalliset arvonimet myös prinssi Harryn lapsille.
Jos kuningatar Elisabet kuolisi ennen vauvan syntymää ja prinssi Charles olisi kuningas, niin siinä tapauksessa Harryn ja Meghanin vauva saisi hallitsijan lapsenlapsena automaattisesti kuninkaalliset arvonimet. Täytyy kuitenkin varautua siihen, että Britannia ei saa uutta prinssiä tai prinsessaa, sillä Harryn ja Meghanin voisi hyvin ajatella haluavan säästää lastaan kuninkaallisten arvonimien taakalta. Tässäkin tapauksessa ei voi kuin odottaa lisätietoa hovilta. En muista, miten kauan ennen laskettua aikaa kuningatar Elisabet on julkistanut letters patentit aiempien kuninkaallisten vauvojen kohdalla, mutta onhan tässä ilmeisesti vielä aikaa kuitenkin.
En osaa edes kuvitella, miten henkisesti raskas raskaus Meghanilla on varmasti ollut tämän myrkyllisen ilmapiirin keskellä, mutta toivottavasti hän voi kaikesta huolimatta hyvin. Mustamaalaamiseen ei oikein ole parempaakaan lääkettä kuin keskittyä tekemään työnsä hyvin, ja sen Meghan on tehnytkin. Alkuvuodestahan julistettiin herttuattaren ensimmäiset neljä omaa suojelukohdetta, joissa kaikissa hän on jo ehtinyt käydä. Yllä oleva kuva on vierailulta eläinsuojelujärjestö Mayhew’lla.
Annetaankohan lapselle Yhdysvaltalainen vai Brittiläinen nimi?
Molemmat ovat englanninkielisiä maita niin nimistö on suurelta osin varmasti aika päällekkäistä. Vaikea sanoa, mihin päätyvät! Aika perinteisellä linjalla on muussa suvussa menty, ja varmasti Harry ja Meghan tiedostavat, että kohuhan siitä syntyy jos nimi on ”liian” erikoinen. Mun toiveissa on joku raikas mutta klassinen kutsumanimi. Jotain, mitä ei ihan lähisuvussa ole muutamaan sukupolveen nähty. Doria toisena tai kolmantena nimenä olisi tietysti kaunis viittaus, tai ehkä Jeanette Meghanin äidinäidin mukaan, jos ovat olleet läheisiä.
Kuningatar Victorian syntymästä tulee tänä vuonna 200 vuotta, jospa vauva saisi esi-äitinsä nimen.
Se olisi kieltämättä hieno kunnianosoitus! Eikä Victoria-nimeä ole taidettu kuningattaren itsensä jälkeen edes käyttää etunimenä ihan ydinsuvussa. Täytyy tehdä nimiveikkailuja varten oma postaus hiukan myöhemmin.
Onko Meghanin tuleva vauva sekä USA:n että GB:n kansalainen. Entä kuka on vauvan holhooja. Elisabethan oli Williamin ja Harryn holhooja, samoin Andrewin tyttärien. Siksi erotilanteissa ei tehty lapsista sopimuksia.
En tunne kyseisten maiden kansalaisuuslakeja tarkasti, mutta oletan, että lapselle tulee kaksoiskansalaisuus. Herttuatar Meghan ei voi millään olla vielä Britannian kansalainen, sillä kansalaisuusprosessi on ymmärtääkseni aika pitkä. Nopean googlauksen perusteella vaikuttaa siltä, että amerikkalaisen vanhemman avioliitossa syntynyt lapsi yleksesti saa USA:n kansalaisuuden.
Kuninkaallisiin erikoistuneen historioitsija Marlene Koenigin lausuntojen perusteella tämä holhous-asia on edelleen voimassa, ja kuningatar Elisabet todella on virallisesti syntyvän lapsen huoltaja. Nykyaikana tämä on tietysti vain muodollisuus, eikä kuningatar käytännössä puutu lastenlastensa perhe-elämään. Monista asioista toki varmasti keskustellaan Elisabetin kanssa, erityisesti kruununperijöiden asioissa kuten koulutuksessa. Laki säädettiin 1700-luvulla, kun silloinen kuningas ei tullut toimeen poikansa ja perijänsä kanssa, ja kuningas halusi turvata ”vaikutusvaltansa” myös tuleviin perijöihinsä eli lastenlapsiinsa.
Hyviä kysymyksiä molemmat, täytyykin kommentoida niitä laajemmin lähempänä!