Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuningatar Viktorian pojat

Aloitin joskus kauan sitten postaussarjan Euroopan kuninkaallisista sukupuista, mutta jatko-osat jäivät sitten kihlauksien, vauvojen ja häiden jalkoihin. Ensimmäinen teksti käsitteli Pohjoismaiden kuningasperheitä, ja tällä kertaa jatkamme brittikuninkaallisilla, tarkemmin sanottuna kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsikatraalla.

Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen maailman tunnetuin monarkia, vaikka brittiläisen imperiumin kulta-ajat ovat jo takana päin. Brittikuninkaalliset olivat arvostettuja avioliittomarkkinoilla, ja 1800-luvulla kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin yhdeksän lasta ja kymmenet lastenlapset solmivat avioliittoja ympäri Eurooppaa yhdistäen sukuja toisiinsa. Jo ennen Viktoriaa kuningasperheessä oli tullut tavaksi etsiä puolisoita erityisesti nykyisen Saksan alueen ruhtinaskunnista, ja kuningatar oli itsekin brittiprinssin ja saksalaisprinsessan lapsi. Lasten ja lastenlasten naimakauppojen avulla kuningatar sai luonnollisesti merkittäviä yhteyksiä Manner-Euroopan monarkioihin.

Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä; lapset olivat vanhimmasta nuorimpaan Victoria, Albert Edward, Alice, Alfred, Helena, Louise, Arthur, Leopold ja Beatrice. Ikäjärjestyksen sijaan käyn ensin tässä postauksessa läpi pojat ja jatkan tyttärillä ensi viikolla. Sivuhuomautuksena mainittakoon vielä, että postaus keskittyy tietoisesti tärkeimpiin ja mielenkiintoisempiin jälkeläisiin – kuningatarpari sai lapsia ja lapsenlapsia niin paljon, ettei mikään blogipostaus voi käsitellä kaikkia.

Embed from Getty Images

Tunnetuin perimyslinja kulkee Viktorian vanhimman pojan Walesin prinssi Albert Edwardin (myöhemmin kuningas Edward VII) kautta hänen seuraajiinsa maan hallitsijoina: Edward VII, Yrjö V, Edward VIII, Yrjö VI ja viimeisimpänä nykyinen kuningatar Elisabet II. Walesin prinssi Albert Edward nai tanskalaisprinsessa Alexandran. Norjan kuningas Harald on Euroopan hallitsijoista läheisintä sukua kuningatar Elisabetille, sillä he ovat molemmat Albert Edwardin ja Alexandran jälkeläisiä, Elisabet kuningasparin pojan Yrjö V:n ja Harald kuningasparin tyttären Norjan kuningatar Maudin kautta.

Tähän perimyslinjaan kuuluvat kaikki nykyisen kuninkaallisen perheen jäsenet ja lisäksi suuri joukko kaukaisempia sukulaisia. Windsoreiden lisäksi löytyy tietysti paljon myös naispuolisten kuninkaallisten jälkeläisiä, joilla on isänsä sukunimi mutta yhtä kaikki kuninkaallisia sukujuuria, esimerkiksi kuningatar Elisabetin siskon ja tädin lapset. Alla kuvassa kuningas Edward VII vuonna 1902.

Embed from Getty Images

Kuningatar Viktorian toiseksi vanhin poika Edinburghin herttua prinssi Alfred valitsi brittiläisittäin epätavallisesti morsiamen Venäjältä. Suuriruhtinatar Maria Aleksandrovna oli keisari Aleksanteri II:n ainut tytär. Britannian ja Venäjän välillä ei oltu aiemmin tehty kuninkaallisia avioliittoja, ja molempien osapuolien vanhemmat vastustivat liittoa. Alfred ja Maria Aleksandrovna olivat alkujaan onnellisia, mutta ajan myötä mm. kulttuurierot ja poliittiset näkökannat alkoivat hiertää liittoa. Pari sai kuitenkin viisi lasta, joista kaikki neljä tytärtä saivat jälkeläisiä. Vanhin tytär Marie avioitui Romanian kuningas Ferdinand I:n kanssa, ja hänen jälkeläisiinsä lukeutuivat esimerkiksi Romanian kuninkaat Carol II ja Mikael I, Kreikan kuningatarpuoliso Elisabet sekä Jugoslavian kuningatar Marie ja hänen poikansa kuningas Pietari II. Romania, Kreikka ja Jugoslavia eivät ole enää monarkioita, mutta hallitsijasuvut ovat edelleen elossa.

Prinssi Alfredin toiseksi vanhin tytär Victoria Melita avioitui äidinpuoleisen serkkunsa Venäjän suuriruhtinas Kirill Vladimirovitsin kanssa. Pariskunta säästyi Venäjän vallankumoukselta, ja he itse asiassa olivat hetken aikaa Porvoossa ensimmäisen maailmansodan aikana. Victoria Melitan ja Kirill Vladimirovitsin pojantytär Maria Vladimirovna pitää itseään Venäjän keisarillisen kruunun perijänä. (Romanoveja olen käsitellyt aiemmin; postaukset löytyvät täältä) Prinssi Alfredin nuorimmista tyttäristä Alexandra avioitui Hohenlohe-Langenburgiin Saksaan ja Beatrice Espanjaan kuningas Alfonso XII:n serkun kanssa. Espanjanlainen Gallieran herttuasuku on prinsessa Beatricen jälkeläisiä. Alapuolella prinssi Alfred vuonna 1896.

Embed from Getty Images

Kuningatar Viktorian kolmas poika Connaughtin herttua prinssi Arthur nai Preussin prinsessa Louise Margaretin, ja pariskunta sai kolme lasta. Tytär Margaretista tuli Ruotsin kruununprinsessa, ja hän oli Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan, Tanskan kuningatar Margareetan ja Kreikan kuningatar Anne-Marien isoäiti. Prinssi Arthurin nuorempi tytär prinsessa Patricia oli yksi sukupolvensa tavoitelluimpia morsiamia, mutta prinsessa luopui kuninkaallisesta statuksestaan ja avioitui aatelisen laivastoupseerin kanssa. Prinssin ainut poika sai yhden pojan, mutta Connaughtin mieslinja loppui siihen. Kuvassa prinssi Arthur noin vuonna 1870.

Embed from Getty Images

Viktorian ja Albertin neljäs ja nuorin poika Albanyn herttua prinssi Leopold peri äidiltään verenvuototauti hemofilian ja kuoli vain 30-vuotiaana, mutta ehti silti perustaa perheen Waldeck-Pyrmontin prinsessa Helenan kanssa. Avioliitto tuotti kaksi lasta: prinsessa Alice avioitui brittikuningatar Maryn (kuningas Yrjö V:n puolison) veljen kanssa, ja prinssi Charles Edward nai Schleswig-Holsteinin prinsessa Victorian. Alice kuoli 97-vuotiaana vuonna 1981, ja pitää hallussaan pisimpään eläneen syntyperäisen brittiprinsessan titteliä. Prinsessa muuten kirjoitti 60-luvulla muistelmat, jotka haluaisin ehdottomasti joskus lukea. Charles Edward puolestaan peri sedältään prinssi Alfredilta Saksi-Coburg-Gothan herttuan arvon ja asettui molemmissa maailmansodissa Saksan puolelle. Sisarukset olivat siis vastakkain; Britanniassa Alice luopui saksalaisista titteleistään muun kuninkaallisen perheen tavoin, ja Charles Edwardilta riisuttiin brittiläiset arvonimet kuningas Yrjö V:n määräyksestä. Charles Edwardin ja Victorian viidestä lapsesta merkittävimmän naimakaupan teki prinsessa Sibylla, joka avioitui Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolfin kanssa ja oli täten kuningas Kaarle Kustaan äiti. Kaarle Kustaa on siis kuningatar Victorian jälkeläinen niin isänsä kuin äitinsä kautta. Kuvassa prinssi Leopold noin vuonna 1880.

Embed from Getty Images

Tässä siis tiivistetyssä muodossa kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin poikien perheet. Jatkamme ensiviikolla tyttärillä! Laittakaa ihmeessä kommenttia, jos joku kohta jäi epäselväksi tai muuten mietityttämään.

2 kommenttia artikkeliin ”Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuningatar Viktorian pojat

  1. Hurjan mielenkiintoisia ovat nämä sinun kertomuksesi ja sukupuiden tutkiminen. Melko harvoin on Victorian ja Albertin muista lapsista kuin Edward VII :stä ollut tietoja. Aika monelle voi olla yllätys se, kuinka Ruotsin kuninkaallisetkin ovat likeltä brittien kuninkaallisia, juurikin Connaughtien kautta.
    Lisää odotellessa hyvää loppuviikkoa1

    Tykkää

    • Kuninkaallinen historia on hurjan mielenkiintoista. Joskus lukaisin pätkän yhden Ruotsin kuningattaren päiväkirjasta, ja mietin tätä postausta kirjoittaessa, että kuningatar Viktorian päiväkirjat ne varmasti kiinnostavia olisivatkin! Maailmanhistoriaa, draamaa ja kuninkaallisia samassa paketissa. 😀

      Hyvää viikonloppua sinulle myös!

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Kikka L. Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s