Kuninkaallispiirien tämän hetken kuumin puheenaihe tuli eilen Ruotsista, kun hovi julkisti uuden linjavedon kuninkaallisen perheen jäsenten rooleista ja arvonimistä. Jatkossa Ruotsin kuningashuone ja kuninkaallinen perhe erotellaan entistä selvemmin toisistaan. Muutos koskee prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian sekä prinsessa Madeleinen ja Chris O’Neillin lapsia ja lasten julkista asemaa. Ilmoitus toi jonkinlaisen ratkaisun kuningasperhettä nyt useamman vuoden vaivanneeseen dilemmaan, mutta joitain asioita jäi edelleen avoimiksi. Aloitetaan nyt kuitenkin alusta ennen kuin hypätään johtopäätöksiin.

Mistä on siis kyse?

Kuningas Kaarle Kustaa on päättänyt (luettavissa täällä), että prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapset eivät enää kuulu Ruotsin kuningashuoneeseen. Muutos koskee prinssi Alexanderia, prinssi Gabrielia, prinsessa Leonorea, prinssi Nicolasta sekä prinsessa Adriennea. Lapset ovat edelleen osa kuninkaallista perhettä, mutta muutoksen myötä heidän arvonimistään poistuu puhuttelutyyli ”hänen kuninkaallinen korkeutensa”. Lapset saavat pitää prinssin/prinsessan arvonimensä sekä herttuakuntansa, ja he ovat edelleen mukana kruununperimysjärjestyksessä. Heidän ei tulevaisuudessa odoteta ottavan kuninkaallisia velvollisuuksia hoitaakseen.

Kruununprinsessa Victorian lasten asema pysyy ennallaan, eli prinsessa Estellellä ja prinssi Oscarilla on jatkossakin HKK-etuliite tittelissään. Linjaus ei vaikuta myöskään prinssi Carl Philipiin, prinsessa Sofiaan ja prinsessa Madeleineen.

Päätös tuo Ruotsin hovin lähemmäs Norjaa ja Alankomaita, joissa kummassakin tehdään selkeä pesäero kuningashuoneen ja kuninkaallisen perheen välille. Yksinkertaisesti selitettynä kuningashuoneeseen kuuluvat vain kuninkaallisen perheen ydinjäsenet, useimmiten hallitsija, hallitsijan lapset sekä kruununperillisen lapset. Kuningashuone on niin sanotusti ”bisnespuoli”, eli se osa, jolla on virallisia tehtäviä valtionpään rooliin liittyen.

Kuninkaallinen perhe puolestaan käsittää kuningashuoneen lisäksi myös muut perheenjäsenet, joilla on mahdollisesti arvonimiä, mutta vain vähän tai ei ollenkaan virallisia velvollisuuksia. Huomioitavaa on, että tämä jako ei ole mikään uusia asia Ruotsissakaan, sillä tähän asti kuninkaan sisaret (poislukien prinsessa Birgitta) ovat samalla tavalla kuuluneet ainoastaan kuninkaalliseen perheeseen. Kyse on siis enemmänkin olevassa olevien sääntöjen päivittämisestä 2020-luvun monarkiaa varten. Lisätietoa titteleistä ja niiden yksityiskohdista löytyy viimevuotisesta postaussarjastani täältä, täältä ja täältä.

Mitä tässä on taustalla?

Aika on ajanut ohi suurista kuninkaallisista perheistä, jotka elävät leveästi kansalaisten piikkiin. Lapsilukua ei toki säädellä, mutta monissa hoveissa keskitetään tietoisesti resursseja hallitsijaan ja kruununperilliseen, joita monarkin ydintehtävä valtionpäänä ensisijaisesti koskee. Ruotsin hovissa alleviivataan nyt sitä, että kuningas Kaarle Kustaa ja kruununprinsessa Victoria puolisoineen ovat maan ensisijaiset edustajat niin Ruotsissa kuin ulkomaisessa diplomatiassa. Hovi mainitsee erikseen, että myös prinsessa Estellen odotetaan edustavan maataan aikuistuttuaan.

Tiedotteessa linjataan myös selvästi, että Carl Philip, Sofia ja Madeleine jatkavat toimintaansa hyväntekeväisyysverkostonsa parissa. Lisäksi he suorittavat virallisia tehtäviä siinä määrin kuin kuningas päättää. Arvelen, ettei heidän toimintoihinsa ole luvassa suurta muutosta. Carl Philip ja Sofia varmasti osallistuvat jatkossakin valtiovierailuille, Nobeleihin ja muihin tärkeisiin tilaisuuksiin oman agendansa ohella. Prinsessa Madeleinen edustustehtävät ovat olleet viime vuodet lähes nollissa perhe-elämän ja välimatkan vuoksi, eikä tähänkään vaikuta tulevan suurta muutosta ainakaan nyt heti.

Kuningasperhe on kasvanut tällä vuosikymmenellä kahdella aikuisella ja seitsemällä lapsella. Monarkian kannatus on tällä hetkellä suhteellisen vakaa, mutta lukuisat häät ja kastejuhlat koreuksineen yhdessä kasvavan perheen kanssa ovat herättäneet myös närää. Erityisesti arvostelun kohteeksi on joutunut viimeiset kymmenisen vuotta ulkomailla elänyt prinsessa Madeleine. Prinsessaperheen elämä ikään kuin kahden tulen välissä on hämmentänyt kansalaisia, ja vuosi sitten kirjoitin, ettei Madeleine oikein itsekään vaikuta tietävän, mitä tässä pitäisi tehdä. Madden ja Chrisin lapsilla on ruotsalaiset arvonimet, mutta perhe on asunut viime vuodet Floridassa, Lontoossa ja New Yorkissa.

Prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian tilanne on helpompi, sillä heidän lastensa arvonimien puolesta puhui vahvempi perinne, eli tittelien periytyminen mieslinjassa. Carl Philip on kuninkaan ainut poika, ja näin ollen perinteisessä mielessä Bernadotten suvun jatkaja, minkä lisäksi perhe asuu Ruotsissa. Prinssiparia ei voi ihan kuvailla täysipäiväisiksi kuninkaallisiksi, mutta he ovat kuitenkin selvästi työkuninkaallisia. Olemme puhuneet ennenkin, että Carl Philip ja Sofia ovat lähivuosikymmeninä tarpeellisia kuningasparin ikääntyessä – menee kuitenkin vielä sellaiset 20 vuotta, ennen kuin prinsessa Estelle ja prinssi Oscar ovat käyneet koulut ja ovat valmiita täysipäiväiseen kuninkaallisuuteen.

Kruununprinsessan lapsia ei voi jättää ilman titteleitä, ja arvonimien myöntäminen hallitsijan poikien lapsille on kuninkaallisissa piireissä hyvin yleinen tapa. Madeleinen lapset ovat tässä se poikkeus, sillä yleensähän arvonimet eivät periydy prinsessaäideiltä lapsille. Prinsessa Leonoren syntyessä vuonna 2014 hovin tilanne oli kuitenkin hyvin erilainen, ja silloin ehkä tuntui turvalliselta taata kruununperimys antamalla titteli myös Madeleinen esikoiselle. Nykytilanne on kuitenkin erilainen, ja Alexanderin, Gabrielin, Leonoren, Nicolaksen ja Adriennen kohdalla on päivänselvää, ettei yhdelläkään heistä tule aikuisina olemaan kuninkaallista roolia.

Mitä muutos tarkoittaa käytännössä?

Me harrastajat olemme usein kiitelleet Ruotsin hovia siitä, miten pikkukuninkaalliset on otettu julkisuuteen mukaan hallitusti – silloin tällöin vanhempien mukaan sopiviin tilaisuuksiin. Kaikkien lasten syntymät on hoidettu kiitettävän avoimesti, yleisö on päästetty osaksi kastejuhlia ja lapsista on julkaistu säännöllisesti uusia kuvia. Vaikea sanoa, mitä kaikkea muutos tarkoittaa konkreettisesti nyt tai 15-20 vuoden kuluttua. Hovin mukaan lapsia kohdellaan jatkossa enemmän yksityishenkilöinä, mutta tämän lauseen yhteydessä puhuttiin työelämästä, että lapsilla on tulevaisuudessa mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa tai työskennellä palkkatöissä. Ehkä konkreettisin linjaus on se, että kukaan heistä ei tule koskaan saamaan mitään määrärahaa valtiolta tai osuutta kuninkaalle annettavasta apanaasista.

Toinen konkreettinen muutos on tietysti heidän arvonimensä. Lapsiin on päätetty soveltaa samaa tapaa kuin kuninkaan siskoihin aiemmin. Prinssin/prinsessan ja herttuan/herttuattaren arvonimet ovat siis heidän kohdallaan nyt kuninkaan henkilökohtaisesti myöntämiä elinikäisiä titteleitä. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden pikkukuninkaallisten tulevat puolisot eivät avioituessaan saa arvonimeä, eivätkä herttuakunnat periydy eteenpäin heidän lapsilleen.

Tavallaan Alexander, Gabriel, Leonore, Nicolas ja Adrienne eivät ole enää kuninkaallisia, sillä heillä ei ole enää kuninkaallisia arvonimiä. Titteleihin liittyviä asioita on vaikea selittää suomeksi, kun kaikelle ei meinaa löytyä sopivaa käännöstä, mutta luotetaan esimerkkien voimaan. Estellellä on kuninkaallinen titteli, joka juontaa juurensa siitä, että hän on osa kuningashuonetta, kruununperijän lapsi ja tuleva hallitsija. Estellen titteli on virallisesti HKK Ruotsin prinsessa Estelle. Serkkutyttö Leonore ei ole enää kuningashuoneen jäsen, joten hänen henkilökohtainen tittelinsä on yksinkertaisesti prinsessa Leonore. Ymmärrättekö eron?

Käytäntö on sitten eri asia. Nämä lapsethan ovat jatkossakin hallitsijan lapsenlapsia ja kuninkaallisen perheen jäseniä, eikä heitä ole siis mitenkään potkittu ulos koko hovista. Julkinen kiinnostus jatkuu, ja yleisön silmissä he ovat varmasti edelleen kuninkaallisia, sanoipa virallinen titteli mitä tahansa. Mikään ei estä heitä osallistumasta jatkossa tiettyihin tilaisuuksiin tarvittaessa ja halutessaan, ja varmasti näemme heitä ainakin perhejuhlissa. Hovissakin kyllä tiedostetaan, että lapsilla on selvä yhteys hallitsijaan (ja koko instituutioon), vaikka he eivät enää olekaan kuningashuoneen jäseniä. Kuninkaalliset kytkökset luonnollisesti vaikuttavat lasten elämään merkittävästi, mutta heillä on nyt huomattavasti vapaammat kädet tehdä aikanaan omat valintansa.

Mietitään vaikka kuninkaan siskoa prinsessa Christinaa; hänkään ei ole kuningashuoneen jäsen, hänelläkään ei ole HKK-etuliitettä, mutta hän on silti edustanut suhteellisen paljon veljensä tukena, ja osallistunut ihan viime vuosinakin esim. Nobeleihin. Hovi kommentoi myös hänen asioitaan. Sitten taas prinsessa Birgitta, joka on edelleen historiallisista syistä myös kuningashuoneen jäsen, ei ole asunut Ruotsissa vuosikymmeniin eikä tee edustustehtäviä. Tilanne on nyt toki uudenlainen, mutta en usko, pikkukuninkaallisten katoavan ihan täysin julkisuudesta.

Mitä Carl Philip, Sofia ja Madeleine ajattelevat tästä?

Lehdistössä ilmoitus on tietysti otsikoitu vaikka minkälaisena shokkipäätöksenä tai kuninkaan iskuna Madeleinea vastaan. Todellisuudessa en todellakaan usko Madeleinen tai prinssiparin olevan tyytymättömiä tähän. Pikemminkin voisin hyvin ajatella Madden olevan koko jutun takana! Madeleinelle ja Chrisille tässä on varmasti se kaivattu rajanveto, jonka toivotaan auttavan ihmisiä hyväksymään se, että prinsessaperhe tulee jatkossakin luultavasti elämään pitkälti yksityistä elämää ulkomailla.

Näkemystäni tukevat Madeleinen, Carl Philipin ja Sofian somessa jakamat kirjoitukset. Vanhemmat vaikuttavat selvästi tyytyväisiltä, ehkä jopa hiukan helpottuneilta. Mistään kuningasperheen välisestä draamasta ei siis ole kyse. Kuningas on luonnollisesti tehnyt lopullisen päätöksen, mutta ratkaisua on varmasti pohdittu perheen ja hovin neuvonantajien kesken. (Ps. Onko Leonoressa muidenkin mielestä paljon isoäitinsä Eva O’Neillin näköä tuossa Madeleinen instakuvassa?)

Mitä minä ajattelen tästä kaikesta?

Imoituksen ajankohta tuli yllättäen, mutta sen sisältö ei niinkään. Erityisesti Madeleinen tilanteen myötä ruotsalaiset ja muu yleisö ovat jo pitkään odottaneet jonkinlaista ratkaisua joko prinsessan itsensä tai hovin taholta. Nyt saatiin ratkaisu, ja ainakin itse suhtaudun tähän lähtökohtaisesti positiivisesti, vaikka avoimia kysymyksiä vielä jäikin. Se oli ehkä hiukan yllättävää, että muutos koskee myös Carl Philipin lapsia. Toisaalta he ovat tulevaisuudessa ihan samassa asemassa kuin Madden lapset, ja on myös yhtenäisempää linjata kerralla kaikki hallitsijan nuorempien lasten lapset.

Kuningashuoneen koon rajaaminen on koko monarkian tulevaisuuden kannalta tärkeä ja perusteltu toimenpide, ja vastaavaa mallia tosiaan käytetään myös muualla Euroopassa. Kaikista kuninkaallisista ei voi tulla työkuninkaallisia, mutta toisaalta titteli ja kytkökset rajoittavat mahdollisuuksia rakentaa ura ja yksityiselämä vapaasti. Näiden lasten kohdalla on jo pitkään tiedetty, että ura ei tule olemaan hovissa. Nyt se on vain virallistettu. Hovi tekee viisasti keskittyessään entistä vahvemmin hallitsijapariin ja kruununprinsessaperheeseen. Muutamia kysymyksiä kuitenkin on.

• Mitä tapahtuu, jos Madeleine tai Carl Philip saavat vielä lisää lapsia? Myöntäisikö kuningas vauvalle suoraan samanlaisen tittelin kuin muille serkuille, tulisiko kuninkaallista kastejuhlaa? Ei olisi mukavaa olla sisaruksistaan tai serkuistaan ainoa, jonka kohdalla on menetelty ihan eri tavalla kuin muiden.
• Tämän ilmoituksen on tulkittu koskevan ainoastaan prinssi Alexanderia, prinssi Gabrielia, prinsessa Leonorea, prinssi Nicolasta sekä prinsessa Adriennea. Voisiko Ruotsi siirtyä Britannian tavoin selkeisiin määriteltyihin sääntöihin, jotta poikkeusjärjestelyjä ei tarvitsisi tehdä jatkossa erikseen? Tästä ilmoituksesta voimme tietysti päätellä, miten tulevaisuudessa menetellään, mutta olisiko selkeät periaatteet harkitsemisen arvoiset? Jotain Britannian Letters Patentin kaltaista siis.
• Ruotsissa ei ole enää pitkään aikaan ollut ei-kuninkaallisia herttuakuntia, eli ainoastaan kuningasperheen jäsenille on myönnetty herttuan ja herttuattaren arvoja. Ovatko lasten herttuakunnat nyt ei-kuninkaallisia, kun lapset eivät periaatteessa ole enää kuninkaallisia? Ja millainen suhde lapsille käytännössä tulee herttuakuntiinsa?
• Prinsessa Madeleinen lasten olisi kruununperimysjärjestyksessä pysyäkseen saatava ”ruotsalainen kasvatus”. Tämän tulkittiin aiemmin tarkoittavan sitä, että perheen on pakko muuttaa Ruotsiin Leonoren aloittaessa koulun. Poistaako tämä muutos kyseisen ongelman? Voiko perhe jäädä nyt pysyvästi ulkomaille?

Hovin ratkaisu ei ole ehkä täydellinen, mutta minusta se on hyvä edistysaskel. Mielenkiinnolla seuraan, millaista keskustelua päätös herättää. Malli on toiminut muissakin maissa, ja selkeä rajanveto on sekä hovin että kuninkaallisten eduksi. On parempi linjata jo nyt, mitä näiltä pikkukuninkaallisilta on ja ei ole odotettavissa tulevaisuudessa. Mitä mieltä te olette muutoksesta?

---

Ruotsin kuningashuoneeseen kuuluvat tällä hetkellä kuningas Kaarle Kustaa, kuningatar Silvia, kruununprinsessa Victoria, prinssi Daniel, prinsessa Estelle, prinssi Oscar, prinssi Carl Philip, prinsessa Sofia, prinsessa Madeleine sekä historiallisista syistä prinsessa Birgitta.

Ruotsin kuninkaalliseen perheeseen kuuluvat edellämainittujen lisäksi prinssi Alexander, prinssi Gabriel, prinsessa Leonore, prinssi Nicolas, prinsessa Adrienne sekä kuninkaan sisaret prinsessa Margaretha, prinsessa Désirée ja prinsessa Christina sekä kuninkaan sedän vaimo kreivitär Marianne Bernadotte af Wisborg.