Luukku 11 – Kuningatar Elisabetin brasilialainen akvamariinitiara
Olen monesti kirjoittanut, että kuningatar Elisabetin itse teettämät uudemmat tiarat ovat monien mielestä ne kokoelman surkeimmat kappaleet. Tämän päivän luukusta paljastuu yksi inhokkitiarani brittihovista, nimittäin Elisabetin itsensä käyttämä akvamariinitiara.
Brasilia antoi kuningatar Elisabetille kruunajaislahjaksi akvamariinikaulakorun ja yhteensopivat korvakorut vuonna 1953, ja muutama vuosi myöhemmin kuningatar tilasi Garrardilta tiaran täydentämään settiään. Alkuperäinen tiara oli pantamainen, ja siinä oli muutama hieman korkeampi elementti suuremmilla akvamariineilla. Tiara oli nykyistä huomattavasti vaatimattomampi, kuten alla olevista kuvista vuodelta 1969 näkee. Kuvat ovat aika huonoja, mutta niistä näkee alkuperäisen yleisilmeen.
Ilmeisesti Brasilia lahjoitti avokätisesti lisää akvamariineja, sillä setti täydentyi myöhemmin vielä ranneketjulla ja rintakorulla ja lopulta 70-luvun alussa myös tiara koki muodonmuutoksen. Kaulakorun alkuperäinen riipus siirrettiin tiaran keskelle, ja pantamaiseen pohjaan saatiin volyymia neljällä viuhkamaisella timanttielementillä, joiden huipulla on vielä pienet yksittäiset pyöreät kivet. Muuten tiaran akvamariinit edustavat pääosin pitkulaista baguette-hiontaa.
En ole näiden viuhkamaisten lisäkkeiden suurin ystävä, sillä niistä tulee mieleen sama kissankorvamaisuus kuin kreivitär Sophien hääkyhäelmässä. Mutta viuhkat eivät ole minusta tiaran ongelma. En tykkää ollenkaan tuosta valtavasta keskimmäisestä akvamariinista! 😀 Se on aivan liian iso ja irrallinen. Muutenkin tiarasta näkee, että alkuperäinen suunnitelma tuskin on ollut tällainen, vaan vähän on muuteltu matkan varrella. Nuo viuhkat toimivat oikeastaan ihan hyvin jopa, sillä minusta ne pelaavat hyvin yhteen alkuperäisen pohjaosan kanssa, mutta miksi tuon keskimmäisen elementin pitää olla noin erilainen? Ja miksi, oi miksi, keskellä piti laittaa noin valtava kivi?
Suurin jalokivi ei siis ole allekirjoittaneen mielestä aina paras valinta! Minusta tiara paranisi huomattavasti jo siten, että keskellä vaihtaisi yksinkertaisesti pienemmän ja siromman akvamariinin. Tuo keskimmäinen elementti nimittäin pilaa minulta koko tiaran. En vain tykkää. Baguette ei ole muutenkaan suosikkihiontani, mutta hyvin suunnitelluissa tiaroissa jalokivien hionta ja yksittäisten kivien koko ovat osa harmonista kokonaisuutta, eivätkä pistä silmään. Tämä jättiakvamariini on liikaa. Onko muita samanmielisiä? 😀
Olen samaa mieltä kanssasi, tuo jättiakvamariini suorastaan hyppää silmille, eikä ollenkaan positiivisella tavalla. Tämä hirvitys saa minun puolestani kadota arkistojen kätköihin.
Joo pienempi kivi olisi joskus toimivampi ratkaisu. Olisi kiva nähdä tämä muokattuna pienemmällä kivellä, mutta kun ei nuo hovit jostain kumman syystä kuuntele meikäläisen ideoita 😀
Se iso akvamariini on niin kammottava, etten ole koskaan edes ajatellut, että ilman sitä tiara voisi olla ihan ok. Hieman vaikea kuvitella, mutta joo!
Varmaan isot kivet saisi toimimaan jotenkin, mutta enemmän täytyy olla silmää kuin tämän tekijällä!
Mä haluaisin tietää, että onko design jonkun oikean ammattilaisen tekemä, vai onko Elisabet itse luonnostellut nämä teettämänsä tiarat. Mikään näistä uudemmista ei sijoitu minusta lähellekään kokoelman huippua. Vaikea kuvitella, että ammattilainen ei osaisi ”täydentää” tiaraa paremmin. Ehkä Elisabetilta on tullut käsky, että jättiakvamariini on ehdottomasti pakko saada mukaan? 😀
On sääli että niin ihanista jalokivistä kuin akvamariinit ovat, on saatu aikaiseksi noin ruma tiara.
Onko se niin, että kun noin iso, yksittäinen jalokivi onnistuttu löytämään, on se arvokkaampi kokonaisena kuin että se olisi leikattu esim. neljään, vielä varsin suureen, mutta paljon sopivampaan tiarakokoon ja käytetty ”palasina”?
Jalokiviä arvioidaan monien ominaisuuksien perusteella, joten isompi kivi ei ole aina kallein. Mutta jos puhutaan nimenomaan tästä kyseisestä kivestä, niin veikkaisin hyvälaatuisen ja hyvin hiotun jättiakvamariinin olevan arvokkaampi, sillä isommat jalokivet ovat yleisesti myös harvinaisempia. Varma en kyllä ole. 😀 Käytännössä voi sitten puntaroida, että mitä noin isolla kivellä tekee. Voihan sen tälla tavoin laittaa tiaraan, mutta lopputulos ei ole siisti. Se on varmasti turhan iso myös rintaneulaksi tai kaulaan.
Hei kaikki, löysin tieni joulukalenteriin vasta tänään! Ihanaa, että tällainen on.
Mennään sitten suoraan asiaan: tuo liian suuri ”etukivi” on kuin huutomerkki tuossa keskellä. Ei sovi kokonaisuuteen. Ilman sitä tuo tiara olisi ihan hauskan erilainen ja kepeä.