Koronavirus jyllää edelleen maailmalla, ja Euroopan maissa on otettu käyttöön kovia poikkeusjärjestelyjä. Täten myös kuninkaallisten kalenterit ovat tyhjentyneet, ja julkisia esiintymisiä on vähän tai ei ollenkaan. Isommat tapahtumat ja vierailut on peruttu, ja moni kuninkaallinen tekee nyt etätöitä siinä missä miljoonat muutkin ihmiset ympäri maailmaa.
Hiljaista ei kuitenkaan voi sanoa olleen, sillä kriisin syventyessä kuninkaallisten on aika näyttää kyntensä. Monarkian olemassaoloa perustellaan usein sillä, että politiikasta erilliset kuningasperheet yhdistävät kansaa vaikeina erityisesti vaikeina hetkinä ja osoittavat arvojohtajuutta hapuilevan päivänpolitiikan keskellä. Esimerkiksi Britanniassa tiedetään, että silloin on tosi kyseessä, kun kuningatar Elisabet pitää ylimääräisen tv-puheen kansalle – siinä pisteessä oltiin eilisiltana.
Britannia
Kuningatar Elisabetin ja prinssi Philipin tiedetään olevan kestävää tekoa. Hallitsijapari on palvellut toisessa maailmasodassa, ja ovathan molemmat hyvin pirteitä ysikymppisiä – Philip, 98, hidasti tahtia vasta muutama vuosi sitten jäämällä eläkkeelle. Britannian kuninkaallisessa perheessä kynnys minkäänlaisille poikkeustoimille tuntuu yleisesti olevan korkealla. Aika paljon saa tapahtua, ennen kuin kuningatar ja hovi reagoivat jotenkin muuten kuin lähettämällä lyhyehköt kirjalliset lausunnot.
”Stiff upper lip” on varmasti pitkässä juoksussa kuningasperheen eduksi, sillä kuninkaallisilta myös odotetaan sellaista ”keep calm and carry on” -asennetta. Toisaalta erityisesti viime vuosina on keskusteltu siitä, että ollaanko brittihovissa sokeuduttu sille, että nykyaika vain on erilaista, ja moniin asioihin ihan vaikka viimeisen 10 vuoden aikana olisi ollut syytä reagoida vähän voimakkaammin.
Itse olen sitä mieltä, että kun monarkian tehtävä nimenomaan on yhdistää kansaa ja tarjota kansallista tukea ihmisille, niin tällaisessa tilanteessa hallitsijalla ei ole varaa olla hiljaa. Ehkä maailmansodan kokeneille koronavirus näyttäytyy pullamössösukupolven draamailuna (toivottavasti ei), mutta koronavirusta kuitenkin yleisesti pidetään Euroopan pahimpana kriisinä sitten sen kyseisen maailmansodan, joten uhkaa ja sen vaikutuksia on turha vähätellä. Korona on erilainen vihollinen erilaisella aikakaudella.
Kuningatar Elisabetin eilen illalla kuultu puhe sai jälleen kerran hyvän vastaanoton. Itse asiassa paremman, mitä olin ajatellut. Sosiaalisesta mediasta on mahdotonta saada todellista kuvaa yleisestä mielipiteestä, mutta esimerkiksi Twitterissä on minusta näkynyt jopa pientä kiukkua Windsoriin vetäytynyttä kuningatarta kohtaan. Puhe oli siis hyvä ja Elisabet voitti jälleen kansalaiset puolelleen, mutta miksi aina tuntuu käyvän niin, että hallitsija astuu esiin vasta viime hetkellä, kun julkinen paine alkaa yltyä?
Kun monarkilla kerran on arvovaltaa ja kansallista merkitystä, niin minun logiikallani sitä soisi myös käytettävän. Puhetta uutisoitiin pitkin maailmaa ”historiallisena” ja ”poikkeuksellisena”, ja muistutettiin, että kyseessä on vasta neljäs kerta, kun kuningatar pitää tällaisen erikoispuheen lähes 70-vuotisen valtakautensa aikana. En oikein tiedä, onko se niin hyvä ja hurraamisen arvoinen asia. Tietenkään monarkin arvovallan ei haluta kärsivän inflaatiosta, eikä poikkeuspuheita voi tehdä jatkuvasti, mutta eikö näihin vuosikymmeniin todella ole mahtunut yhtään enempää hetkiä, jolloin hallitsijan rauhoittavat ja kannustavat sanat olisivat tulleet tarpeeseen?
Noh, tästä asiasta on jauhettu ennenkin lukuisia kertoja brittihovin kohdalla. Tunnustan, että Harryn ja Meghanin lähdön tuoma pettymys kuninkaallisen perheen muihin jäseniin ei ole vielä mennyt kokonaan ohi. Oikeastaan minun silmissäni Megxit vain korosti entisestään olemassa olevia ongelmia. Koronakriisissä kuningasperheen puolella on onneksi se, että palatsien ja varakkuuden tuomasta suojasta huolimatta hekään eivät ole säästyneet sen vaikutuksilta. Yleisön on helpompi ottaa sanat tosissaan, kun tietää, että kriisi koskettaa konkreettisesti myös puhujaa.
Edellisen koronapostaukseni jälkeen Walesin prinssi Charles on ehtinyt sairastua ja myös parantua viruksesta. Herttuatar Camillan testi oli negatiivinen, mutta myös hän oli viranomaisten suositusten mukaisessa karanteenissa. Charles ja Camilla sekä prinssi William ja herttuatar Catherine ovat tsempanneet kansalaisia kovasti sosiaalisen median kanavillaan, ja jopa kuningatar Elisabetista julkaistiin aiemmin kuva pitämässä viikoittaista tapaamistaan pääministerin kanssa puhelimitse.
Viruksen vuoksi myös Yorkin prinsessa Beatricen ja Edoardo Mapelli Mozzin häät on siirretty. Viikonloppuna luin uutisista, että prinsessa Eugenien puolison Jack Brooksbankin vanhemmat George ja Nicola Brooksbank ovat molemmat sairastuneet koronaan. Lehtitietojen mukaan 71-vuotias George on sairaalahoidossa ja hänen tilansa on ”vakava mutta vakaa”. Nicola-vaimo on pärjännyt kotihoidolla.
Lisäksi myös herttuatar Camillan ex-mies ja tämän lasten isä Andrew Parker-Bowles on sairastunut virukseen. Andrew oli ennen sairastumistaan eräässä hevostapahtumassa yhdessä prinsessa Annen ja tämän tyttären Zara Tindallin kanssa, joten on mahdollista, että myös Anne ja Zara ovat altistuneet. Andrew Parker-Bowles seurusteli prinsessa Annen kanssa nuoruudessaan, ja he ovat olleet hyviä ystäviä suhteen jälkeen. Andrew on jopa Zaran kummisetä.
Ruotsi
Eilen illalla myös Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa piti tv-puheen kansalaisille. Kuningas on eristäytynyt kuningatar Silvian kanssa Stenhammarin linnaan Tukholman ulkopuolelle, jossa he viettävät usein vapaaviikonloppujaan. Molemmat ovat yli 70-vuotiaita ja kuuluvat näin riskiryhmään.
Ruotsin terveysviranomaisten määräämä linja koronakriisissä on herättänyt paljon huomiota, ja rajoitukset ovat täällä edelleen huomattavasti muuta Eurooppaa löysempiä. Kuningas vetosi eilen ihmisiä miettimään erityisesti ensi viikonlopun pääsiäistä ja siihen liittyvää matkustamista ja juhlimista. ”Loppujen lopuksi useimmille meistä kyse on melko pienistä uhrauksista. Etenkin, jos tilannetta vertaa vakavaan sairastumiseen, ystävän tai perheenjäsenne menettämiseen. Tänään ajattelen kaikkia maamme lapsia, joilla on nyt vaara menettää isovanhemmat”, Kaarle Kustaa sanoi.
Kuninkaalliset ovat vedonneet mm. ahkeran käsienpesun puolesta sosiaalisessa mediassa, ja hovista on julkistettu kuvia etäpalavereista ja virtuaalivierailuista. Kun kuningaspari on eristäytynyt, niin harvat julkiset esiintymiset puhetta lukuun ottamatta ovat olleet nuoremman sukupolven heiniä, mikä on antanut minusta kruununprinsessa Victorialle jonkinlaisen johtoroolin, vaikka myös kuningas on ollut aktiivisesti esillä.
Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel sekä prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia ovat tehneet joitakin fyysisiä vierailuja ja pitäneet niin ikään yhteyttä eri tahoihin ja tehneet normaalit työnsä etänä. Viikko sitten Victoria oli vapaaehtoisena auttajana Tukholmassa tekemässä ruokalaatikoita, joita jaetaan esimerkiksi kodittomille ja vähävaraisille. Moni toiminnan vapaaehtoisista kuuluu koronaviruksen riskiryhmiin, joten siellä on nyt pulaa auttavista käsistä. Prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia kävivät aiemmin tervehtimässä riskiryhmään kuuluvia iäkkäitä kaupassakävijöitä lähimarkettinsa edustalla. Keskustelut käytiin tietysti turvallisen etäisyyden päässä.
Kuva: Victor Ericsson / Kungl. Hovstater
Tanska
Tanskan kuningatar Margareetan 80-vuotispäivät peruttiin, ja kuningattaren molemmat pojat perheineen ovat palanneet Tanskaan kriisin ajaksi. Kruununprinssiperhe asui väliaikaisesti alkuvuoden Sveitsissä lasten koulujakson ajan, kun taas prinssi Joachim, prinsessa Marie ja perheen kaksi nuorinta lasta ovat asuneet viime vuodesta asti pysyvästi Ranskassa. Hovi tiedotti muutama viikko sitten, että Joachim ja Marie ovat palanneet Tanskaan, ja että parin 10-vuotias poika prinssi Henrik vietiin Tanskassa sairaalahoitoon hengitysvaikeuksien vuoksi. Astmaa sairastavan pikkuprinssin koronavirustesti oli onneksi kuitenkin negatiivinen. Perhe oleilee nyt Kööpenhaminassa Amalienborgin linnan asunnossaan.
Kuningatar Margareeta saa yleensä paljon kukkatervehdyksiä syntymäpäivänsä johdosta, mutta tänä vuonna kuningatar on kehottanut kansalaisia lähettämään kukkia hänen sijastaan esimerkiksi viruksen vuoksi eristäytyneille ja yksinäisille vanhuksille.
Muista kuninkaallisista täytyy mainita Monacon ruhtinas Albert, joka sairastui koronaan jo ennen prinssi Charlesia ja on myös ehtinyt toipua viruksesta. Lisäksi Espanjan kuningasperheen sukulainen Bourbon-Parman prinsessa Maria Teresa kuoli maaliskuun lopussa koronavirukseen 86-vuotiaana. Prinsessa oli kuningas Felipen kaukainen pikkupikkupikkuserkku, ja ensimmäinen koronavirukseen kuollut kuninkaallinen. Osanotottoni prinsessan läheisille.
Myös muut kuningashuoneet ovat lähettäneet terveisiään, tsemppiviestejä ja erilaisia livelähetyksiä esimerkiksi instagramissa. Tässä muutamia parhaita paloja.
Tsemppiä teille kaikille kriisin keskelle, olitte sitten eristäytyneitä kotona, etätyön ja/tai etäkoulun ruljanssissa, töissä, lomautettuina, sairaina jne. Huolehditaan toinen toisistamme, pestään käsiä ja pysytään kotona.
Loppuun vielä muistutuksena, että SVT:n uusi dokumentti Ruotsin kuningasperheen koruista on nyt ajankohtainen! Kungliga smycken on ihan parasta katsottavaa nyt, kun kaikkialla on vain huonoja uutisia. Ensimmäisen osan voi katsoa myös Suomessa SVT Playn kautta (tuo linkki ylempänä). Viralliset teksitykset saa vain ruotsiksi, mutta jos katsoo tietokoneella ja kääntää selaimen asetuksista koko sivun esim. englanniksi tai suomeksi, niin myös teksitykset kääntyvät. Dokumentin toinen osa tulee tänä torstaina 9. huhtikuuta!
Lisäksi vinkkaan, että Timanttisalongin Instagramissa on joka viikko hömppäsisältönä esimerkiksi tiaraäänestyksiä. Edellisten äänestysten tulokset ovat katsottavissa profiilin kohokohdissa. Instagramin tarinaan tulee vaihtelevasti muutakin kevyempää sisältöä esimerkiksi kuninkaallisten tyylistä, joten laita ihmeessä seurantaan, jos kiinnostuit! 🙂
Tällaisina hetkinä todellinen johtajuus punnitaan ja kuninkaalliset etenkin voivat omilla teoillaan luoda kansaan uskoa tulevaan, osoittaa tukensa ja auttaa. Olihan tuo Elisabetin puhe vakuuttava, etenkin kun ajattelee, mitä kaikkea hän on pitkän elämänsä varrella kokenut – tämä on yksi koettelemus lisää, mutta tästäkin selvitään. Belgian kuningashuone on toiminut mahtavasti kriisin keskellä, he ovat vieneet vohveleita ja kukkia eristyksessä oleville vanhuksille ja muutenkin olleet todella vahvasti läsnä kansalle ❤
https://twitter.com/MonarchieBe/status/1246791957017485312?s=20
Juuri tätä minäkin peräänkuulutan. Nyt jos koskaan on aika näyttää se monarkian mahti, niin miksi sitä Elisabetin puhetta piti taas odotella viikkokaupalla? 😄 Hyvä puhe onneksi oli!
Belgian nykyistä kuningasperhettä on kyllä ilo seurata. Toivottavasti myös kansa näkee heidän työnjälkensä, toi vohvelijuttu oli ihan mahtava!
Onneksi Eliabetin puhe oli silti hyvä!
Mutta hei, mulla on ihan kysymyskin aivan eri asiasta. Luin tänään että Walesin prinssi on kruununperimysjärjestyksessä ensimmäisenä olevan arvonimi, sen toki jo tiesin. Mutta ymmärsinkö oikein, että arvonimeä ei myönnetä/anneta naispuoliselle perijälle niin, että esimerkiksi jos Charlotte olisi syntynyt esikoiseksi, hänestä ei silti missään vaiheessa tulisi Walesin prinsessaa? Oon aina ajatellut että Elisabet ei koskaan kerennyt Walesin prinsessaksi asti, kun tuli kuningattareksi niin nuorena🙈
Ja onko naispuoliselle kruununperijälle jotain toista titteliä, jota käytetään Walesin prinssin sijasta? Kun (jälleen kerran, ymmärsinkö oikein😁) eikös se Princess Royal ole ihan eri juttu?
Hyviä kysymyksiä! Tittelit ovat Britannian kuningasperheessä hirveän sekavia muihin maihin verrattuna. 😀 Yritän selittää yksinkertaisesti, mutta kysy ihmeessä jos joku jää mietityttämään!
Olet ymmärtänyt ihan oikein, että Princess Royal on eri asia kuin kruununperijän arvonimi. Se on titteli, jonka hallitsijat ovat perinteisesti myöntäneet vanhimmalle tyttärelleen. Prinsessoille ei oikein ole ollut muita erityisiä huomionosoituksia, ja tämä tapa kopioitiin 1600-luvulla Ranskan hovista. Ennenhän miehethän ohittivat naiset perimysjärjestyksessä, joten toistaiseksi yhdestäkään Princess Royalista ei ole tullut hallitsijaa. Kuningatar Viktoriaa peri vallan sedältään, joten hän ei ollut kuninkaan vanhin tytär.
Kuningatar Elisabet olisi varmasti voinut saada Princess Royalin arvonimen, jos hänen isänsä olisi elänyt pidempään. Elisabetin täti prinsessa Mary oli PR, kun Elisabet oli nuori, eikä titteli ollut siten vapaana ennen kuin Elisabetista tulikin jo kuningatar. Elisabet myönsi arvonimen tyttärelleen Annelle vuonna 1987, yli 20 vuotta tätinsä kuoleman jälkeen, joten tämäkin arvonimi on hallitsijan harkinnan varainen, eikä siis mene automaattisesti seuraavalle mahdolliselle saajalle.
Walesin prinssi taas on perinteisesti hallitsijan vanhimmalle pojalleen myöntämä kruununperillisen arvonimi, kuten tiedät. Käytännössä hallitsijan vanhin poika on useimmiten ollut sama asia kuin kruununperimysjärjestyksen ykkönen, mutta ei aina. Perimysjärjestys liikkuu, ja kaikki jossain kohtaa ykkösenä olleet eivät ole olleet Walesin prinssejä. Esimerkiksi kuningatar Elisabetin isä oli vajaan vuoden ajan veljensä perillinen, kun Edward VIII ei ollut saanut vielä lapsia, mutta ei hänestä silti tehty Walesin prinssiä – tarkoitushan oli, että Edward olisi mennyt naimisiin ja saanut omia perillisiä.
Olet ymmärtänyt oikein myös, että Walesin prinsessa tarkoittaa Walesin prinssin puolisoa. Britannian naispuoliset kruununperijät eivät ole olleet Walesin prinsessoja, ja syynä on perimyslaki. Vaikka kuningatar Elisabetin isällä oli vain kaksi tytärtä, Elisabetin asema oli silti englanniksi heir presumptive eli ”oletettava” perillinen, koska teoriassa hänen isänsä olisi koska tahansa voinut saada vielä pojan, joka oli automaattisesti kiilannut isosiskon edelle kruununperijäksi. Sama päti myös kuningatar Viktorian setään.
Tasa-arvoinen kruununperimysjärjestys on vielä uusi asia Britanniassa, ja ongelma naispuolisen kruununperijän arvonimestä ei ole ajankohtainen vielä pariin sukupolveen. Vaikea sanoa siis, olisiko Charlottesta tehty tulevaisuudessa Walesin prinsessa omalla oikeudellaan, jos hän olisi syntynyt esikoiseksi. Se olisi tavallaan tasa-arvoinen askel, mutta toisaalta ehkä siinä nähdään vähän samaa ongelmaa kuin siinä, miksi hallitsevan kuningattaren puoliso ei ole kuningas. Puolison titteli ei tietystikään voi olla kruununperillistä/hallitsijaa korkeampi, ja Walesin prinssi on niin vahvasti linkittynyt kruununperijän arvonimeksi. Se varmasti hämmentäisi, jos Charlotten mies olisi Walesin prinssi, mutta Charlotte olisi se perillinen siinä. Jos prinssi Georgen esikoinen on tytär, niin ehkä tyttö voisi olla Walesin prinsessa omalla oikeudellaan ja mahdollinen puoliso olisi sitten vain prinssi/herttua? Nähtäväksi jää.
Jos monarkia kestää sukupolvenvaihdokset Elisabetilta Charlesille ja Williamille, niin Charlottesta tulee todennäköisesti seuraava Princess Royal. Charlesilla ei ole tyttäriä, ja Anne on siinä iässä, että arvonimi vapautuu ihan viimeistään Charlotten ollessa kolmekymppinen. 🙂
Kiitos vastauksesta! Mua taisi iskeä kunnon myöhäinen kyselyikä, tuli heti pari muuta kysymystä lisää😁
Tää mua varmaan aina häiritsee, kun sanotaan että puolison titteli ei saa olla perijää suurempi, mutta silti vaimot saa aina sen miehensä tittelin feminiinimuodon. Onko sille jokin erityinenkin selitys? Vai voiko johtua vaan jotenkin vanhan ajan tavasta, jolloin vaimon titteli oli vähän niin kuin kohteliaisuustitteli?
Toinen mitä aina aika ajoin mietin, on ne Britannian päärin arvot. Jos on Lontoon metrokartta sekava, niin samaa voisi kyllä sanoa Britannian arvonimistä! Eli jos taas ajatellaan Charlottea nykyään, hän on HKK Cambridgen prinsessa. Onko hänellä siis laissa jotain suojattua tai erityistä asemaa prinsessa-tittelin vuoksi? Vai tuleeko se vaan siitä että on perimysjärjestyksessä niin korkealla? Ja jos prinsessan (miksei myös prinssin, esimerkiksi Louis’n kohdalla) arvonimi ei perjaatteessa ole edes se korkein, niin miksi lapsista silti tulee prinsessoja ja prinssejä?
Jos Charlotte joskus menee naimisiin ja hänelle myönnettäisiin herttuattaren arvonimi, niin mihin kaikkeen se vaikuttaa? Ja voiko Charlotte ylipäätään saada herttuattaren arvonimeä? Onko se herttuan/herttuattaren arvonimi (omalla oikeudella) sellainen, että sillä voisi saada jotain valtaa, vaikkakin nykypäivänä näennäistä sellaista?
Tiedän vain suurinpiirtein mitä tuo pääri tarkoittaa ja miten ne menee ylhäältä alas. Silti se aina hämmentää ihan hirveästi, ja varsinkin kun on tottunut Pohjoismaiden melko selkeään arvonimihommaan, niin Iso-Britannia on aina mulle yks ihmetyksen ja järkytyksen aihe😅 Tai sitten nää asiat on vaan oikeesti niin kaukaisia itselle kun Suomessa kumminkin eletään ihan tasavallassa eikä aateliselämää täällä ole, ettei vaan tajua. Suomessa yleensä ottaen tunnutaan ajattelevan prinssin olevan korkeampiarvoinen entä herttua, ja siksi Britannian titteleiden kanssa meinaa mennä sekaisin.
Sano kun tulee raja vastaan, etkä enää ota vastaan kysymyksiä!😁
Saa kysyä, vastaan parhaani mukaan mutta myönnän, että brittien tittelit on mullekin välillä sekavia. Kaikkia termejä ei oikein ole suomeksi, niin niiden selittäminenkin on toisinaan vähän haastavaa.
Palaan kysymyksiisi myöhemmin tänään töiden jälkeen paremmalla ajalla! 😊
No niin, katsotaanpas nyt jos osaisin vastata tyydyttävästi! 😀
Britanniassa vaimo jakaa avioliiton myötä miehensä aseman, ja esimerkiksi naisia puhutellaan perinteisesti tyylillä ”rouva John Smith”. Avioliiton kautta saatu titteli ei ole vaimon oma, vaan juurikin tällainen kohteliaisuustitteli, samoin kuin päärien lapsilla. Wikipedian mukaan vaimon ja lasten tittelien asema on laillisesti erilainen, mutta idea on kuitenkin se, että vain sillä itse päärillä on se virallinen titteli, josta lähisuvun (vaimon, lasten, lesken, ex-vaimon) puhuttelu on tavallaan rippuvaista.
Historiassa on perinteisesti menty miesten ehdoilla ja miesten arvonimiä on pidetty korkeampina ja tavallaan ”ensisijaisina”, joten tällä hetkellä naispuolisen kruununperijän puoliso ei voi olla titteliltään kruununprinssi, koska muuten tämä olisi vaimoaan korkeampi.
Nyt mennään jo syvälle, eivätkä nämä aatelin ja kuninkaallisten lailliset oikeudet ja asema ole minullekaan ihan täysin selkeitä. 😀 Käsittääkseni brittiaatelilla ei ole nykyisin juurikaan laillisia erikoisoikeuksia. Parlamentin ylähuoneessa on kuitenkin edelleen henkilöitä, joiden jäsenyys perustuu heidän perinnöllisiin aatelisarvoihinsa. Nykyisillä herttuoilla ja muilla ei ole oikeasti virallista päätösvaltaa, mutta monilla vanhoilla suvuilla on laajoja omistuksia ja sen takia varmasti paikallista vaikutusvaltaa voi olla yllättävän paljon. Mutta esimerkiksi Williamilla ja Katella ei ole tietääkseni tunnesidettä kummempaa yhteyttä tai muuta ”oikeutta” Cambridgeen.
Myös naisille on myönnetty päärinarvoja historian aikana, mutta hyvin harvoin puhtaasti omista ansioista, eikä kertaakaan kuningatar Elisabetin valtakaudella. Usein kyseessä on ollut yksilöllinen kunnianosoitus, joka ei ole periytynyt eteenpäin naisen lapsille. Prinsessa Charlotte voisi periaatteessa saada oman herttua/kreivikunnan, mutta tavallisesti prinsessan puolisosta on tehty jaarli. Näin tehtiin esim. prinsessa Margaretin kohdalla: avioliittonsa jälkeen hän oli sekä kuninkaallinen prinsessa omalla oikeudellaan että kreivitär avioliiton kautta.
Hyvä kysymys, että miksi kuninkaallisten lapset ovat ”vain” prinssejä ja prinsessoja”, kun päärinarvot ovat tavallaan korkeampia. Käytännössä Briteissä kaikille hallitsijan pojille on pitkään jo myönnetty herttuakunta, mutta vasta aikuistuessa tai avioitumisen yhteydessä. (Tämä eroaa Ruotsista, jossa herttuakunnat annetaan syntyessä.) Syyt löytyvät varmasti historiasta, mutta ihan tarkkaa vastausta en osaa antaa. Tavallaan kyse on eri asioista, sillä kuninkaallinen voi olla ilman päärinarvoakin ja päin vastoin. Kuninkaallisuus on eksklusiivisempaa. Pääreillä on aiemmin ollut enemmän oikeuksia, ja entisaikoina oma ”läänitys” on varmaan ollut tulonlähde, jolla varsinkin hallitsijoiden nuoremmat pojat ovat huolehtineet omasta sukuhaarastaan.
Kuninkaalliset eivät ole hallitsijaa lukuun ottamatta lain yläpuolella. Kuninkaallsten määrää rajaa hllitsijoiden antamat Letters Patent -asetukset, ja titteli vaikuttaa mm. siihen, keneltä odotetaan edustustöitä ja kenen kuluja verorahoista voidaan maksaa. Mutta kuninkaallinen perhe taas on laajempi käsitys, josta ei ole täyttä yksimielisyyttä – siihen lasketaan usein kuuluvaksi myös tittelittömiä perheenjäseniä ja Windsorin sukua laajemmin.
Oliko tästä apua? 😀 Pahoittelut pitkästä selityksestä!
Vau, tosi hyvin selitetty! Ensimmäistä kertaa tuntuu että jopa ymmärtääkin noista jotain😄
Kiitos kun jaksoit nähdä vaivaa!😊
Ei mitään, hyvä jos asia selvisi! Tästä kyllä tulee varmasti oma postaus lähiaikoina, et varmasti ole ainut joka on pohtinut samaa! 😊
Ensinnäkin kiitos linkistä ruotsalaisten koruohjelmaan. Katsoin ohjelman toissa yönä, kun selkäkipu ei sallinut nukkumista, mutta tämä ohjelma vei ajatukset pois säryistä. Vietin tunnin timanttien, safiirien ja helmien loisteessa. Ohjelma on erittäin hyvin kuvattu, paljon lähikuvia. Laittaisitko linkin myös ohjelman toiseen osaan. Joskus vuosia sitten oli vastaavan tapainen ohjelma Tanskan hovista. Sekin oli mielenkiintoinen.
Olipa Anskulla hyviä kysymyksiä. Pohdin itsekin näitä juttuja jokin aika sitten. Nosta nuo vastauksesi ihan omaksi postaukseni.
Hyvää Pääsiäistä kaikille.
Upea toteutus kyllä, ei voi kuin kehua! Toinen osa löytyy saman linkin takaa, kun rullaa vähän alemmas ja valitsee jakson numero 2, mutta jaan linkin varmasti tänään vielä somessa!
Teen lähiaikoina Anskun kysymyksistä oman postauksen, sen verran monimutkaisia nuo tittelit ovat. Varmasti moni muukin on joskus ihmetellyt niitä. Hyvää pääsiäistä sinulle myös! 😊
Hehkutan myös ohjelman toista osaa, katsooin sen tabletilta ja tuli tunne että timantit ovat sylissäni. Kiinnitin huomiota myös Silvian ja Victorian huolellisiin kampauksiin, meikkeihin ja pukeutumiseen. Selvästikin kumpikin arvosti ohjelmaa.
Pääsiäisen aikaan tuli myös ohjelma Norjan kuningasperheen menneestä vuodesta. Kuningatar Sonja on mahtava, yli kahdeksankymppinen mutta edelleen mielenkiintoa riittää vaikka mihin.
Sonja ja Silvia ovat minusta onnistuneet kuningattarina loistavasti.
Komppaan täysillä, siis niin upeita lähikuvia tiaroista. Ja miten hauskaa oli nähdä ne tiarat kuninkaallisten käsissä. Vähän jännitti, että katkeaako kohta joku mutta ei tainnut olla ensimmäinen kerta kun niitä pitelevät 😄
Sonja ja Silvia ovat kyllä molemmat tehneet hyvää työtä ja jättäneet jälkensä 😊