Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuka on kuninkaallisista kuninkaallisin?

Postaussarja Euroopan kuninkaallisista sukupuista jatkuu! Päivän kysymys: kuka on kuninkaallisista kuninkaallisin? Onko sillä nykypäivänä väliä, että kuninkaallisten puolisot eivät olekaan nykyään vieraan maan prinssejä ja prinsessoja, vaan tavallisia kansalaisia?

Tässä ei nyt ylistetä rotuoppia, vaan puhtaasti historiallisesta perspektiivistä kiinnostuneina puhumme siitä, ketkä Euroopan nykykuninkaallisista ovatkaan kaikista kuninkaallisimpia. Esimerkiksi kuningatar Viktorian nimi löytyy vähän joka suvusta kun tarpeeksi kauas mennään, mutta jotkut sukupuut ovat ”vaatimattomampia” kuin toiset.

Embed from Getty Images

Tämä on vain yhden ihmisen viihteelliseksi sisällöksi tarkoitettu näkemys asiasta, ja vastaus riippuu kriteereistä ja niiden painotuksista. Kuninkaallisuudella tarkoitan tässä yhteydessä nimenomaan kuninkaallista verenperintöä. Pohdi hetki omaa vastaustasi ennen kuin luet pidemmälle ja kerro lopuksi kommenteissa, mihin tulokseen itse päädyit!

Kuninkaallisista tavispuolisoihin

Verenperintö on tietysti tärkeä asia periytyvän vallan järjestelmässä. Säädynmukaisista avioliitoista oltiin ennen tarkkoja, ja hyvä liitto tarkoitti yleensä sitä, että puoliso tuli sopivasta, kriteerit täyttävästä suvusta. Liiton tuli mielellään palvella diplomaattisia tarkoituksia ja olla yleisesti hyödyllinen yhteys molemmille perheille.

Kuninkaallinen DNA ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin ennen, mutta toisaalta se on silti edelleen koko homman ydin, johon kaikki perustuu. Kuninkaallisissa on perinteisesti ollut sitä mystiikkaa ja taianomaisuutta, jotain arkea ja tavallista ihmistä korkeampaa. Raukeaako taika vähitellen pysyvästi, kun puolisoina on ulkomaisten prinssien ja prinsessojen sijaan entisiä kuntosaliyrittäjä tai tv-toimittaja, siis keski- ja työväenluokan edustajia?

Embed from Getty Images

Moni kuninkaallinen löytää puolisonsa aatelistosta, mikä ehkä mielletään vielä eksoottiseksi ja erikoiseksi. Olen aistivinani myös pientä eroa siinä, onko tavispuoliso kotimaasta vai ulkomailta. Oikeastihan eroa ei juuri ole, mutta olisiko ulkomaisessa puolisossa kuitenkin ripaus enemmän eksotiikkaa? Oman maan kansalaiset ovat ehkä asteen arkisempia, ja heistä löytyy usein myös enemmän tongittavaa. Se entinen elämä pysyy ehkä enemmän esillä, kun on yhteyksiä paikkoihin ja ihmisiin jne.

Näppituntumalta sanoisin, että Ruotsin Danielin ja Sofian taustat tulevat enemmän esiin kuin Tanskan Maryn ja Marien. Svensk Damtidning ainakin kirjoittaa jatkuvasti klikkiotsikoita milloin mistäkin Sofian ja Danielin perheiden ja kuningasperheen välisistä eroavaisuuksista.

Ehkä monen kuninkaallisen vaan on helpompi tutustua ihmisiin ulkomailla ”anonyymisti”. Kotimaan piireissä tuskin voi mennä minnekään ilman, että henkilöllisyys tulee ilmi.

Embed from Getty Images

En ole tietenkään rakkausavioliittoja vastaan! 😀 Kuninkaallinen rooli jos mikä on sellainen, että puolisovalinnalla on todella väliä – tehtävä vaatii oikeanlaisen kumppanin. Eikä kuninkaallisen perheen arkipäiväistymisen tarvitse olla automaattisesti huono asia. Ruotsin prinsessa Estellen isovanhemmista enää yhdellä on kuninkaallista verta, mutta samalla Estelle on ensimmäinen Bernadotte, jonka suonissa virtaa geneettisesti ruotsalaista verta. Mutta onhan se kieltämättä komeaa katsottavaa, kun vielä joillain tämän hetken kuninkaallisilla on sukupuu täynnä kuninkaita ja kuningattaria.

Kenellä on kuninkaallisin sukupuu?

Aloitetaan lilliputtimaista: Luxemburg on suurherttuakunta, Monaco ja Liechtenstein ruhtinaskuntia. Valitettavasti nämä hallitsijat eivät pärjää tässä kilvassa. Kuninkaallisessa hierarkiassa suurherttua ja ruhtinas ovat kuningasta alempia arvonimiä. Tätä heijastaa myös se, suurherttuan puhuttelutyyli on HKK ja ruhtinaan HSH (His/Her Serene Highness). Kuninkaat ja kuningattaret ovat heidän majesteettejaan.

Kuningatar Elisabetin juuret ovat äidin puolelta skotlantilaisessa aatelissa, ja vaikka maan aatelissuvut tuppaavat olemaan vanhoja, niin kuningattaren perimästä siis oikeastaan vain puolet on kuninkaallista. Ja Elisabetin isovanhemmistakin kuningatar Mary oli kyllä ylhäisestä suvusta (miehensä kaukainen serkku), mutta kuitenkin ”vain” pienen saksalaisen herttuakunnan prinsessa.

Walesin prinssi Charlesin molemmat vanhemmat ovat kuninkaallisia syntyperää. Prinssi Philip oli kuitenkin Kreikan kuninkaan pojanpoika, joten Charlesin isänpuoleiset isovanhemmat olivat ”vain” tavallinen prinssipari.

Embed from Getty Images

Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan isä kuoli ennenaikaisesti eikä koskaan ehtinyt kuninkaaksi. Kaarle Kustaan äiti oli kyllä kuninkaallista sukua, mutta sukupuussa on lähimpänä prinssejä, prinsessoja ja herttuoita.

Tanskan kuningatar Margareeta on hyvin ylhäistä sukua; hänen vanhempansa ja molemmat isovanhempansa olivat hallitsijapareja, hänen siskonsa on Kreikan kuningatarpuoliso ja serkku Ruotsin kuningas.

Margareetan isoisoisätkin ovat vaikuttava lista; Tanskan kuningas Frederik VIII, Mecklenburg-Schwerinin suurherttua Frederick Francis III, Ruotsin kuningas Kustaa V sekä englantilainen Connaughtin ja Strathearnin herttua prinssi Arthur, joka oli kuningatar Viktorian poika.

Embed from Getty Images

Alankomaiden kuningas Willem-Alexanderia edelsi kolme hallitsevaa kuningatarta; hänen äitinsä Beatrix, isoäitinsä Juliana sekä isoisoäitinsä Wilhelmina. Nämä kuningattaret kuitenkin löysivät puolisonsa keskieurooppalaisesta aatelistosta ja ruhtinassuvuista, joten Willem-Alexanderin sukupuu on suhteellisen vaatimaton näiden viimeisten parin sukupolven osalta. Belgian kuningas Philippen juuret puolestaan ovat hänen äitinsä kuningatar Paolan kautta italialaisessa aatelissa, eikä siltä puolen sukua löydy kuninkaallisia juuria.

Norjan kuningas Haraldin isä ja isänisä olivat kuninkaita, mutta äidinpuoleinen isoisä oli ruotsalainen prinssi. Kuitenkin kaikki Haraldin kolme isoisoisää olivat kuninkaita; Tanskan Frederik VIII (josta hän polveutuu kahteen kertaan), Britannian Edward VII ja Ruotsin Oscar II.

Yllättäen jalosukuisimmat kuninkaalliset löytyvät kuningatar Margareetan lisäksi Etelä-Euroopasta. Espanjan ex-kuningatar Sofian lähisuku on täynnä mahtimiehiä. Hän ei ole itse hallitsija, mutta hän on kuninkaiden tytär, pojantytär, sisko, vaimo ja äiti. Sofia on syntyjään Kreikan prinsessa, jonka isä, isoisä ja veli olivat Kreikan kuninkaita. Hän on naimisissa Espanjan kuninkaan kanssa ja Sofian poika on maan nykyinen kuningas.

Sofian äidinisä ei ollut kuningas, vaan ”ainoastaan” Brünswickin herttuakunnan hallitsija ennen Saksan kaatumista maailmansodissa. Annan kuitenkin lisäpisteitä siitä, että Sofia on naimisissa kuninkaan kanssa. Sofia ja Juan Carlos ovat kuningatar Elisabetin ja prinssi Philipin lisäksi nykymonarkioiden ainoa elossa oleva (ex-)hallitsijapari, jonka molemmat osapuolet ovat kuninkaallista syntyperää.

Embed from Getty Images

Sitten on vielä Kreikka. Kuningas Konstantinin ja kuningatar Anne-Marien perheellä ei ole enää valtakuntaa, mutta Konstantin oli laillisesti kuningas ennen vallankumousta. Käytännössä he ovat monen silmissä edelleen kuninkaallisia, ja heidän lapsillaan on kieltämättä todella vaikuttava sukupuu.

Kruununprinssi Pavlosin ja hänen viiden sisaruksensa lähisuku on täynnä hallitsijoita. Heidän isänsä ja isänisänsä olivat Kreikan kuninkaita, ja äidinisä oli Tanskan kuningas Frederik IX. Espanjan kuningatar Sofia on heidän isänsä sisko ja Tanskan kuningatar Margareeta äidin sisko. Heidän serkkunsa Felipe on Espanjan kuningas ja toinen serkku on Tanskan tuleva kuningas. Neljästä isoisoisästä kolme oli kuninkaita ja yksi oli hallitseva herttua. He polveutuvat Tanskan, Kreikan, Ruotsin ja Britannian kuningashuoneista, Saksan keisareista, Venäjän Romanoveista ja lukuisista pienemmistä suvuista.

Sen kuninkaallisemmaksi ei kai oikein voi mennä?

Embed from Getty Images

Ihan vain sukupuuta katsomalla sanoisin, että Kreikan kuningasparin lapset, Espanjan kuningatar Sofia ja Tanskan kuningatar Margareeta ovat Euroopan kuninkaallisimmat kuninkaalliset tällä hetkellä.

Kreikan kuninkaallisten sijoitus tässä listauksessa on hiukan ironinen, sillä he tosiaan ovat valtakunnattomia, heillä kaikilla on tavispuolisot ja he vaikuttavat enemmän tavallisilta sosialiiteilta kuin kuninkaallisilta. Jotenkin hassua myös siksi, että Kreikan monarkia kesti loppujen lopuksi vain noin sata vuotta, ja siihenkin mahtui vallankaappauksia, maanpakoja ja muuta draamaa.

Mihin tulokseen sinä tulit? Oikeasta vastauksesta voidaan olla montaa mieltä kriteereistä ja painotuksista riippuen, kuten alussa sanoin. Joku ei laskisi kreikkalaisia mukaan ollenkaan, koska he eivät ole enää vallassa. Luxemburgin suurherttua Henrin sijoitustakin voi miettiä. Henrin molemmat vanhemmat olivat kuninkaallisia ja isovanhemmat olivat Luxemburgin ja Belgian hallitsijapareja. Entä saavatko toisen kuninkaallisen kanssa avioituneet lisäpisteitä?

Tämähän on vain kevyttä viihdettä, mutta silti sukupuiden ja yhteyksien tutkiminen on jotenkin mielenkiintoista puuhaa. Nähdäänköhän tulevaisuudessa vielä joskus kahden hallitsevan suvun välisiä häitä?

11 kommenttia artikkeliin ”Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuka on kuninkaallisista kuninkaallisin?

  1. Hyvänen aika ei Viktoriaa suotta kutsuta Euroopan isoäidiksi 😀

    Mulle jäi vähän epäselväksi pari juttua: miksi Estelle on Bernadotteista vasta ensimmäinen ruotsalaista verta omaava? Entä äitinsä ja isoisänsä?
    Mitä tarkoittaa, kun joku polveutuu jostakusta kahteen kertaan?

    Tykkää

    • Bernadotten sukuhan on alun perin Ranskasta, ja koska myös kuningatarpuolisot ovat aina olleet ulkomaista syntyperää, niin geneettisesti Kaarle Kustaa on suurimmaksi osaksi keski-ja länsieurooppalaisen geeniperimän. Silvian mukana tuli lisää saksalaisia geenejä, mutta myös brasilialaisia.

      Käytännössä ei tulisi mieleenikään kyseenalaistaa suvun ruotsalaisuutta, ovathan he asuneet Ruotsissa jo 200 vuotta. Mutta mielenkiintoinen yksityiskohta silti, että suvun päälinjassa ei ole ruotsalaisia puolisoita nähty ennen prinssi Danielia.

      Kahteen kertaan polveutuminen tarkoittaa sitä, että henkilö on esivanhempansa jälkeläinen kahta eri sukulinjaa pitkin. Esim. kuningas Kaarle Kustaa polveutuu kuningatar Viktoriasta sekä äitinsä että isänsä kautta. Samoin kuningatar Elisabet ja prinssi Philip ovat molemmat kuningatar Viktorian jälkeläisiä, mutta Elisabet on Edward VII:n ja Philip Viktorian tyttären prinsessa Alicen kautta. Joten prinssi Charles polveutuu Viktoriasta kahteen kertaan. Pahoittelut, en tajunnut avata sitä tekstissä paremmin! 😊

      Tykkää

      • Selvä pyy!

        Bernadottejen alkuperästä tiesinkin jo, mutta en tullut ajatelleeksi että ennen Danielia suvussa ei ole ollut yhtäkään ”biologisesti” ruotsalaista. Eikö Ruotsissa ole muunkinlaista aatelistoa sun muuta josta olisi puoliso saattanut löytyä? Historiassahan kuninkaalliset ovat naineet serkkujaan ristiin (eli usein samasta maasta puoliso), olivatko sitten Ruotsissa niin edistyksellisiä ja tiesivät että serkun kanssa lisääntyminen ei ehkä ole paras idea? 🤣

        Tykkää

        • On Ruotsissakin ollut aatelistoa, mutta selvästi on ollut parempaakin tarjolla 😀 Ja vielä 1900-luvun alkupuolella yleisesti kuitenkin odotettiin, että varsinkin kruununperillinen nai toisen kuninkaallisen.

          Pohjoismaidenkin kuningashuoneissa on ollut aika pienet piirit, mutta ne keskieurooppalaiset morsiamet ovat vähän piristäneet geenipoolia 😀 Henkilökohtaisesti mun on vaikea hahmottaa kaikkien saksalaisten kuninkaiden, ruhtinaiden, suurherttuoiden ja herttuoiden keskinäistä hierarkiaa ja systeemiä, mutta sieltä ”prinsessavarastosta” niitä morsiamia on löytynyt Venäjälle, Tanskaan, Ruotsiin, Britanniaan, Kreikkaan jne.

          Tykkää

  2. Kyllähän Margareetan sukupuu on vaikuttava. Euroopan vanhin dynastia.
    Espanjan Sofia jää toiseksi ihan heittämällä.
    Liechtensteinin perintöruhtinatar Sophie on HKK toisin kuin puolisonsa, koska hän on Baijerin kuninkaan jälkeläinen ja ilmeisesti aika vanhaa sukua myös.
    Ensimmäinen maailmansota oli kuningaskunnille tuhoisa, niin moni vanha suku joutui luopumaan vallasta eikä meille saanut syntyä uutta.
    Kaatuneissa kuningaskunnissa oli vanhoja sukuja, joiden nykypäivästä löytyy vain satunnaisesti tietoja. Mutta eihän sitä tarvitse olla kuninkaallinen kun voi kuulua vanhaan sukuun, sekä mieheni että minä tunnemme talonpoikaiseen juuremme 1600-luvulle saakka.

    Tykkää

    • Toisaalta Sofia Kreikan kuninkaallisena polveutuu siitä samasta Tanskan dynastiasta mieslinjaa pitkin, vaikka Kreikan monarkia lyhytaikainen olikin. Vaikuttavat sukulinjat molemmilla, ei voi muuta sanoa. 😀

      Liechtensteinin Sophien on juu myös vanhaa ja ylhäistä sukua. Sophie sai tosiaan pitää oma HKK:nsa, mutta heidän lapsensa ovat isänsä tavoin HSH.

      Sukututkimus on mielenkiintoista, meilläkin isoäitini on tehnyt paljon työtä ja selvittänyt sukuhistoriaa monta sataa vuotta taaksepäin. 🙂

      Tykkää

  3. ”Prinsessavarasto” – mahtava termi!

    Tosi mielenkiintoinen postaus. Suvut ja sukulaissuhteet on itelleni tosi vieraita, joten mielelläni luen näistä ristiinnaiduista (heh) suvuista. Myöskin fresh näkökulma tämä ”kuninkaallisista kuninkaallisin”. Juuri tänään luin laatujulkaisu iltalehdestä kevyttä klikkiotsikointia siitä, että ajavatko monarkiat itse itsensä alas. Ajatus kuitenkin on mielenkiintoinen ja toivon ettei kyseessä ole itse itseään toteuttava ennuste. Silti pisti silmään tämän postauksen viimeinen kuva, jossa esiintyvät henkilöt voisivat olla ketä tahansa Hollywoodista tai oopperalavoilta. Kuvasta en heitä kuninkaallisiki tunnistaisi.

    Tykkää

    • Viimeisessä kuvassa ovat Kreikan kruununprinsessa Marie Chantal, kruununprinssi Pavlos, kuningas Konstantin, kuningatar Anne-Marie ja prinssi Nikolaos.

      Marie-Chantalin isä on miljardööri, ja perheen siskokset tunnettiin 90-luvulla seurapiireissä nimellä ”the Miller sisters”. Toinen Marie-Chantalin siskoista meni naimisiin amerikkalaisen öljyperijän kanssa ja toinen nai MC:n tavoin kuninkaallisen, nimittäin Furstenbergin prinssi Alexanderin. Diane von Furstenbergin pojan siis! 😀

      Marie-Chantalin ja Pavlosin perheen elämä muistuttaa somen perusteella hiukan gossip girliä. Virallista kuninkaallista asemaa heillä ei ole, mutta Euroopassa käytetään yleisesti edelleen aika laajasti vanhoja titteleitä kohteliaisuudesta, ja Kreikan kuningasperheellä on muutenkin hyvien sukusiteiden ansiosta ovet auki Euroopan kuninkaallisiin tilaisuuksiin.

      Nykyisin muuten Millerin siskosten uusi sukupolvi eli Millerin serkukset, mm. Kreikan prinsessa Maria Olympia ja Furstenbergin prinsessa Talita, ovat oman sukupolvensa it-girlejä Nex Yorkin ja Euroopan seurapiireissä. 😀

      Tykkää

  4. Ensimmäinen veikkaukseni oli, että kuninkaallisista kuninkaallisin olisi Brittien Charles, seuraava veikkaus oli Tanskan Margareeta, eli oikeilla jäljillä olin ainakin osittain. Sain tästä postauksesta paljon uutta informaatiota, varsinkin Espanjan Sofiasta, minulla ei ollut aavistustakaan, että hänkin on noin kuninkaallista syntyperää!

    Aloin heti miettiä, ketkä (eurooppalaisten) kuningashuoneiden jälkeläiset voisivat tulevaisuudessa löytää toisensa ilman, että se tuntuisi liian sisäsiittoiselta. Catharina-Amalia ja Sverre Magnus? Catharina-Amalia ja Tanskan Felix? Charlotte ja Ruotsin Oscar?

    Tykkää

    • Hyvin veikattu! Ei tähän tosiaan ole aukotonta oikeaa vastausta 😊 Kiva että postauksesta löytyi uutta tietoa!

      Monacon ruhtinasperhe ei ole läheistä sukua muille kuningashuoneille, joten ehkä Jacques tai Gabriella voisivat löytää puolisot kuninkaallisten joukosta. Alankomaat ja Norja/Tanska voisi kyllä toimia hyvin! Äkkiseltään ajattelisi että länsimaiset protestanttiset maat ovat mentaliteetiltään ehkä paremmin yhteensopivia kuin vaikkapa Espanja ja Pohjoismaat 😄

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Maiski Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s