Belgian tuore prinsessa Delphine antoi eilen ensimmäiset haastattelunsa sen jälkeen, kun Brysselin valitustuomioistuin viime viikolla julisti hänet ja hänen lapsensa kuninkaallisiksi. Delphine kommentoi tapausta eilen pitämässään lehdistötilaisuudessa, minkä lisäksi hän antoi haastattelun Belgian hollanninkieliselle yleisradioyhtiö VRT:lle.

Te lukijat olitte tapauksesta aika lailla samaa mieltä kanssani: kuningas Albert on omalla toiminnallaan vastuussa koko skandaalin syntymisestä, ja Delphinellä oli hyvät syyt hankkia itselleen oikeutta julkisesti. Kuninkaallisen arvonimen hankkiminen oikeuden päätöksellä kuitenkin askarrutti monia.

Embed from Getty Images

Luotan tarinan olevan tuttu kaikille ja jätän kertauksen väliin. Jos kaipaat lisätietoja, niin kannattaa lukea ensin tammikuinen postaukseni ja sitten viimeviikkoinen teksti. VRT:n haastattelun alkuperäinen artikkeli on hollanniksi (tekstin voi kääntää englanniksi selaimen asetuksista), mutta jutusta löytyvillä videoilla Delphine puhuu myös englantia. Ensimmäisen videon englanninkielinen osuus alkaa noin kohdassa 6:30.

Ensinnäkin, Delphine aikoo jatkossa käyttää isänsä ”sukunimeä”, eli tästä lähtien hän on Delphine Saksi-Coburg. Hän ei halua itseään puhuteltavan prinsessaksi. Tämä sukunimiasia on mielenkiintoinen yksityiskohta. Kuningasperhe todella polveutuu Saksi-Coburg-Gothan suvusta, mutta 100 vuotta sitten kuningashuoneen nimi vaihdettiin yksinkertaisempaan Belgiaan. Englanniksi siis House of Belgium. Syynä oli maailmansodan jälkeinen saksalaisvastaisuus, ja Britannian kuningashuonehan oli tehnyt samanlaisen muutoksen muutama vuosi aiemmin.

Belgian kuninkaalliset eivät ole siis sataan vuoteen virallisesti käyttäneet Saksi-Coburgin nimeä, joten miksi Delphine halusi sukunimekseen sen eikä Belgiaa? En tiedä, onko asialla käytännössä suurta merkitystä. Hovin sivuilla kerrotaan kuningashuoneen historiasta, ja siellä puhutaan Saksi-Coburgista, joten olisiko vanha nimi edelleen vain yleisesti käytössä Belgiassa?

Embed from Getty Images

Toiseksi, haastattelu vahvisti epäilykset siitä, että kuningas Albertin kylmä suhtautuminen sai Delphinen jatkamaan oikeusprosessia titteleihin ja sukunimeen asti. Hän kertoi, että DNA-testin tulokset saatuaan hän ei mennyt heti lehdistön eteen, vaan piti asian vielä salaisuutena antaen Albertille tilaisuuden muuttaa käytöstään. Delphine ajatteli, että he olisivat voineet esimerkiksi tavata lehdistön yhdessä, jotta molemmat olisivat voineet tulla tilanteesta ulos voittajina.

Sen sijaan kuningas jatkoi tylyä linjaansa ja Delphine sai kuulla, että Albert ei ole koskaan pitänyt häntä tyttärenään tai tuntenut mitään sidettä häneen. Delphine kertoi sen tuntuneen veitseniskulta selkään. Hän kertoi myös yrittäneensä suojella kuningasta nuoruudessaan, eikä koskaan puhunut isästään lehdistölle ennen kuin hän oli noin 35-vuotias. Mutta kun isyys oli lopulta varmistettu, ja kuningas käyttäytyi edelleen kylmästi, niin Delphine päätti hakea oikeusteitse tasavertaista kohtelua sisaruksiinsa nähden.

On hyvä muistuttaa, että Delphine perheineen on saanut paljon hankaluuksia tästä sopasta. Hän on kertonut aiemmin joutuneensa ”mustalle listalle”, joka vaikeutti matkustamista ja esim. pankkiasiointia. Samoin hänen uransa taitelijana on vaikeutunut, sillä jotkut tahot ja galleriat ovat pelänneet loukkaavansa kuningasperhettä eivätkä siksi ole ottaneet Delphinen teoksia näyttelyihin.

Delphine ei ole vaatinut itselleen määrärahaa, eikä kyse ole hänen mukaansa edelleenkään rahasta. Hän huomautti haastattelussa jälleen, että hänen kasvatti-isänsä oli kuningasperhettä moninkertaisesti rikkaampi, ja Delphine olisi ollut miehen ainut lapsi. Nyt hän jakaa kuningas Albertin perinnön kolmen sisaruksensa kanssa. Joten kyse ei ole rahasta, vaan nimenomaan tasa-arvoisesta kohtelusta.

Hän mainitsi myös, että kukaan kuninkaallisesta perheestä ei ole ottanut häneen yhteyttä viimeviikkoisen päätöksen jälkeen, eikä hän omien sanojensa mukaan odota mitään. Delphine ei torjuisi kuningasperheen yrityksiä lähestyä häntä, mutta ei aio tehdä itse aloitetta. Hän ei kuitenkaan halua perheen tuntevan, että heidän olisi pakko tehdä mitään, vaan toivoo mahdollisen yhteydenoton tulevan joskus heidän omasta tahdostaan – jos on tullakseen.

Delphinen tytär Joséphine on tänä vuonna 17- ja poika Oscar 12-vuotias, joten ikätovereita kyllä löytyisi kuninkaallisista serkuista. Huomatkaa muuten, että Delphine on nimennyt lapsensa kuninkaallisten esivanhempien mukaan. Albertin tyttärenä Delphine on myös ruotsalaissyntyisen kuningatar Astridin jälkeläinen, ja Joséphine ja Oscar ovat perinteisiä nimiä Ruotsin kuningashuoneessa.

Embed from Getty Images

Delphine vaikuttaa tyytyväiseltä tarinansa lopputulokseen. Mikään ei tietenkään korvaa sitä menetystä, mikä vanhemman hylkäämäksi tuleminen on, mutta nyt Delphine omien sanojensa mukaan viimein tuntee, että hänellä on oikeus olla olemassa.

Nähtäväksi jää, miten kuningashuone tähän suhtautuu. Moni teistä oli samaa mieltä, että on ikävää, jos Albertin skandaali kostautuu kuningas Philippelle. Pohdiskelin, että jos Philippe, Astrid ja Laurent ovat läheisempiä kuningatar Paolan kanssa, niin sisarpuoli isän pitkästä salasuhteesta ei välttämättä ole aikoinaan ollut iloinen uutinen. Ja vaikka syy on alun perin Albertissa, niin Delphinen päätös viedä asiat julkisuuteen luultavasti on tehnyt hänestä ”vihollisen”.

Monarkian kannatus ei ole Belgiassa korkealla, ja oikeusprosessin lopputulos tuntuu ikään kuin vahvistavan tämän. Lain kuuluisi olla sama kaikille, mutta näinhän se ei valitettavasti aina mene. VRT:n kuninkaallistoimittaja Flip Feytenin kommentti tapauksesta on ehdottomasti lukemisen arvoinen (sivun voi jälleen kääntää englanniksi selaimen asetuksista).

Feytenin arvion mukaan Delphinen asema altavastaajana vaikutusvaltaista kuningasperhettä vastaan saattoi lopulta jopa koitua hänen hyväkseen. Lapsi ei ole pyytänyt syntyä tähän maailmaan, mutta Belgian oikeus suojeli loppuun asti lapsen oikeutta vanhempiinsa ja tasavertaiseen kohteluun. Se, että isä sattuu olemaan maan entinen kuningas, ei vaikuttanut asiaan.

Embed from Getty Images

Katsotaan, kehittyykö tilanne johonkin suuntaan tulevaisuudessa. Oikeuden päätös on joka tapauksessa isku monarkian arvovallalle. Kuningasperhe olisi saattanut jopa hyötyä siitä, että Delphinelle olisi annettu lämpimämpi vastaanotto. Nyt riskinä on, että hovi näyttää kylmältä ja välinpitämättömältä. Olenko ainoa, jolle tulee mieleen 90-luvun Diana-tunnelmat Briteistä?

Toivon vilpittömästi, että Delphine on onnellinen Delphine Saksi-Coburgina. Lähentyminen kuningasperheen kanssa ei välttämättä koskaan tule tapahtumaan, eikä tällä tavalla saavutettu oikeusvoitto tullut ilman uhrauksia. Mutta Delphine todisti maailmalle olleensa oikeassa – hän voi katsoa peiliin ja tietää tehneensä parhaansa, ja jopa antaneensa isälleen tilaisuuksia kääntää tapahtumien kulkua.

Delphinen tarina on ainutlaatuinen, ja voi tulevaisuudessa rohkaista samassa tilanteessa olevia lapsia puolustamaan oikeuttaan vanhempiinsa. Belgiassa opittiin kantapään kautta, että edes kuningas ei ole lain yläpuolella, ja että hovikaan ei pysty enää peitellä asioita loputtomiin. Tämä pysyy toivon mukaan mielessä myös muilla kuninkaallisilla ympäri Eurooppaa.