Täysi-ikäisiä prinsessoja Alankomaissa ja Japanissa

Joulukuun alku on tuonut mukanaan erityistä juhlahumua kahteen eri hallitsijaperheeseen. Alankomaissa juhlitaan tänään 7.12. Oranian prinsessa Catharina-Amalian 18-vuotispäivää, ja Japanissa puolestaan pidettiin keisari Naruhiton ja keisarinna Masakon tyttären prinsessa Aikon täysi-ikäistymisseremonia viime sunnuntaina 5.12. Suuret onnittelut molemmille prinsessoille!

Alankomaiden prinsessa Catharina-Amalia ja Japanin prinsessa Aiko

Japanissa täysi-ikäiseksi tullaan 20 vuotiaana, joten Aiko on Amaliaa kaksi vuotta vanhempi. Aikon syntymäpäivä oli jo 1.12., mutta seremonioita lykättiin muutamalla päivällä viikonloppuun prinsessan opintojen vuoksi.

Amalia ja Aiko ovat molemmat hallitsijaparien esikoisia ja nuoria 2000-luvun prinsessoja, mutta hyvin erilaisten monarkioiden kasvatteja. Kun heidän suuret päivänsä sattuivat nyt näin lähekkäin, niin ajattelin, että olisi mielenkiintoista vertailla heidän elämäntilanteitaan ja tulevaisuudennäkymiään näin aikuisuuden kynnyksellä.

Syntymäkohtalo

Prinsessa Catharina-Amalia syntyi vuonna 2003 silloisen Oranian prinssi Willem-Alexanderin ja tämän vaimon prinsessa Máximan esikoiseksi. Pari oli mennyt naimisiin edellisenä vuonna, joten perheenlisäys oli odotettu seuraava askel.

Alankomailla on pitkät perinteet naishallitsijoiden suhteen, joten tyttölapsi ja Amaliaa seuranneet pikkusiskotkaan eivät olleet kansallisen paniikin aihe. Kruunun perii vanhin lapsi sukupuolesta riippumatta, ja ennen Willem-Alexanderia maata johti peräkkäin peräti kolme hallitsevaa kuningatarta.

Embed from Getty Images

Ylpeät vanhemmat Amalian kastejuhlassa

Prinsessa Aikon syntymää joulukuussa 2001 puolestaan varjosti voimakas yhteiskunnallinen paine. Silloiset kruununprinssi Naruhito ja kruununprinsessa Masako olivat olleet naimisissa jo kahdeksan vuotta, ja takana oli julkisten tietojen mukaan yksi keskenmeno. Masako oli Aikon syntyessä muutamaa päivää vaille 38-vuotias.

Vanhemmat olivat onnellisia tyttärensä syntymästä, mutta Japanin keisarikunnassa naiset eivät voi periä kruunua ollenkaan, joten Aikosta ei ollut kruununperijäksi. Maan edelleen jatkuva kruununperimyskriisi kolkutteli ovella jo tuolloin.

Embed from Getty Images

Japanin silloinen kruununprinssiperhe keväällä 2002

Aiko jäi vanhempiensa ainoaksi lapseksi, ja Masako oli 2000-luvun alussa vuosikausia pois julkisuudesta mielenterveysongelmien vuoksi. Masakon kerrotaan kärsineen erityisesti miespuolisen perillisen saamiseen liittyvästä paineesta.

Hallitsijoiden tyttäret

Prinsessa Amalia oli 9-vuotias, kun hänen isoäitinsä kuningatar Beatrix päätti jäädä eläkkeelle ja luovuttaa vallan pojalleen Willem-Alexanderille. Näin ollen myös Amalian status muuttui, ja pikkuprinsessa sai kruununperijöistä käytettävän Oranian prinsessan arvonimen.

Amalia on saanut elää lapsuutensa suhteellisen rauhassa julkisuudelta. Kuninkaallisuutta ei toki pääse pakoon, mutta Willem-Alexander ja Máxima vaikuttavat monien muiden ikäluokkansa kuninkaallisten tavoin pyrkineen niin tavalliseen perhe-elämään kuin mahdollista.

Amalia on osallistunut edustustilaisuuksiin perheensä kanssa satunnaisesti, mutta muuten prinsessa ei ole ollut kovin isosti esillä. Perhe poseeraa lehdistölle kaksi kertaa vuodessa, ja vastineeksi he saavat olla kuvaajilta rauhassa yksityisajallaan.

Embed from Getty Images

Amalia vanhempineen ja sisaruksineen tervehtimässä kansaa isänsä valtannousupäivänä

Prinsessa Aikon lapsuuteen ja nuoruuteen sisältyi vähän murheellisimpia sävyjä. Keisaripari on aina ollut ylpeä tyttärestään, siitä ei ole epäilystä. Äidin mielenterveysongelmat ovat kuitenkin varmasti olleet vaikea paikka myös lapselle.

Aiko jättäytyi 8-vuotiaana kotikouluun kiusaamisen takia. Kahden kuukauden jälkeen hän palasi kouluun äitinsä tukemana, mutta jatkoi ilmeisesti osittain kotikoulua vielä jonkin aikaa. Vuonna 2016 Aiko oli jälleen pidemmän pätkän pois koulusta, tällä kertaa terveysongelmien takia. Lehdistössä Aikoa on tituleerattu maailman yksinäisimmäksi prinsessaksi.

Embed from Getty Images

Prinsessa Aiko aloittamassa peruskoulun vuonna 2008

Japanin hovia kuvaillaan yleisesti vanhoilliseksi ja tiukaksi. Euroopassa moni kuninkaallinen voi elää arjessaan kohtuullisen tavanomaista perhe-elämää, mutta Japanissa vastaava ei käsittääkseni ole mahdollista.

Vaikka Aikon ja Amalian elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia, yhteen asiaan prinsessat voivat varmasti samaistua: ulkonäköpaineisiin. Julkisuudessa kasvaminen erityisesti teini-ikäisenä ei ole helppoa, ja kummankin prinsessan ulkonäköä on kommentoitu ikävästi netissä.

Mitä täysi-ikäisyys tuo tullessaan prinsessoille?

Prinsessa Amalialle täysi-ikäisyys tuo mukanaan tiettyjä muutoksia, mutta prinsessan arki tuskin kokee ihan valtavaa muutosta nyt heti. Monessa Euroopan maassa on tullut tavaksi, että ennen kokopäiväistä edustusroolia kruununperijä opiskelee ensin rauhassa tutustuen samalla oman maansa yhteiskuntaan.

Amalia on tästä lähtien oikeutettu vuotuiseen 1,6 miljoonan euron määrärahaan, mutta prinsessa kuitenkin ilmoitti jo kesäkuussa kieltäytyvänsä rahasta opintojensa ajaksi, kun hän ei vielä ole edustuskuninkaallinen ja työskentele rahan eteen. Päätöksen taustalla on epäilemättä mm. koronapandemian aiheuttama taloudellinen kurjuus, jonka yhteydessä määräraha tuntuu monien silmissä ylenpalttiselta 18-vuotiaalle.

Kuva: RVD – Frank Ruiter

Aikuisuuden myötä Amalia saa myös paikan Alankomaiden valtioneuvostossa. Merkkipäivä on huomioitu Alankomaissa monin tavoin: prinsessasta on julkaistu dokumentti, kirja ja uusia muotokuvia. Kuningas Willem-Alexander on myös myöntänyt tyttärelleen myös kaksi kunniamerkkiä: Alankomaiden Leijonan ritarikunnan sekä hallitsijasuvun oman Nassaun kultaisen leijonan ritarikunnan merkit.

Prinsessa Amalia valmistui lukiosta aiemmin tänä vuonna, ja tällä hetkellä hän viettää välivuotta ennen opintoja. Kokoaikaiseen edustusrooliin on vielä matkaa, mutta voimme odottaa näkevämme Amaliaa julkisuudessa jatkossa enemmän. Tulevan hallitsijan täytyy myös tutustua kansaan, ja kruununperijän julkisuuskuva rakentuu koko ajan, kun virallinen rooli kasvaa.

Kuva: RVD – Frank Ruiter

Prinsessa Aikon merkkipäivää juhlistettiin perinteisillä japanilaisilla täysi-ikäistymisseremonioilla. Aiko myös näyttäytyi julkisuudessa ensimmäistä kertaa täydessä tällingissä, eli keisariperheen tapaan valkoisessa iltapuvussa ja jalokivissä.

Prinsessa on keisarin tytär, ja täten ikääntyvän ja harvalukuiseksi käyvän keisariperheen keskiössä. Aiko opiskelee yliopistossa japanin kieltä ja kirjallisuutta, ja käsittääkseni opinnot ovat vielä kesken, mutta jatkossa hän tulee osallistumaan samanlaisiin edustustehtäviin kuin muutkin perheenjäsenet.

Embed from Getty Images

Prinsessa Aiko täysi-ikäistymisseremoniassaan

Samalla Aiko tuntuu kuitenkin olevan erikoisessa välitilassa. Hän ei ole kruununperijä, joten hänen roolinsa on siinä mielessä rajattu. Prinsessa tulee varmasti edustamaan yhdessä vanhempiensa kanssa, mutta hänen paikkansa ei ole isänsä rinnalla tämän perillisenä, kuten prinsessa Amalian. Japnin kruununprinssihän on Aikon setä Fumihito.

Aikon serkut Mako ja Kako ovat tehneet itsenäisiä virallisia vierailuja ulkomaille, joten samankaltaista ohjelmaa voisi varmasti odottaa Aikoltakin muutaman vuoden kuluttua. Aiko voi myös vaikuttaa itse siihen, minkälaisia hyväntekeväisyysteemoja hän haluaa tukea työllään.

Japanissa prinsessat saavat myös 20 vuotta täytettyään oman jalokivisetin sekä kunniamerkin, sillä he osallistuvat jatkossa hovin gaalatilaisuuksiin. Aikon odotettiin saavan serkkujensa tavoin uuden oman setin, mutta koronapandemian tunnelmissa jalokivihankintoihin ei varattu rahaa hovin budjetista. Tämän vuoksi Aiko lainaa tätinsä ex-prinsessa Sayakon aikoinaan käyttämiä jalokiviä.

Embed from Getty Images

Ja tästä pääsemmekin tähän Aikon välitilaan. Japanissa keisariperheen naiset joutuvat jättämään hovin ja edustusroolin naimisiin mennessään. Prinsessa Aiko saattaa hyvin mennä 10-15 vuoden kuluessa naimisiin, joten hänen edustusroolinsa voi jäädä lyhyeksi, kuten monien muiden naissukulaistensa.

Japanissa on ollut puhetta keisariperheen naisten aseman parantamisesta, sillä perheessä ei ole montaa miestä jäljellä, ja tyttäret puolestaan joutuvat naimisiin mennessään jättämään keisarillisen elämän täysin. Tämä vääristää myös perheen edustuskuninkaallisten ikäjakaumaa pitkässä juoksussa. Mitään konkreettista ei kuitenkaan ole vireillä tällä hetkellä.

Aikon vaihtoehdot eivät ole kauhean hyviä. Jos hän haluaa avioliiton ja oman perheen, niin hänen täytyy jättää nykyinen elämänsä ja tällä hetkellä noin 60-vuotiaiden vanhempiensa tukeminen. Jos hän haluaa pysyä vanhempiensa tukena ja edustaa maataan, niin avioliitto on käytännössä poissuljettu.

Embed from Getty Images

Aikuinen prinsessa ja ylpeä keisaripari

Tähän samaan syssyyn voisi vielä todeta vertailun vuoksi, että Alankomaiden pääministeri linjasi aiemmin tänä vuonna, että prinsessa Amalia voisi halutessaan mennä samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa naimisiin ja pitää silti kruununperimysoikeutensa. Kysymys nousi esiin teoreettisessa yhteydessä, eikä Amalian yksityiselämää ole siis spekuloitu.

Molemmilla prinsessoilla tulee vastaan omat haasteensa, mutta kyllä tuo Japanin hovin elämä tuntuu aika jäykältä ja karulta. Toivokaamme kuitenkin onnea ja menestystä kuninkaallisen roolin kanssa luovimiseen. On mielenkiintoista seurata, minne Amalian ja Aikon polut johtavat.

Amalia ja Aiko ovat muuten tavanneet ainakin kerran. Japanin kruununprinssiperhe oli käymässä Alankomaissa vuonna 2006, jolloin pienet prinsessat poseerasivat kuvaajille suloisesti käsi kädessä!

Embed from Getty Images

6 kommenttia artikkeliin ”Täysi-ikäisiä prinsessoja Alankomaissa ja Japanissa

  1. Paljon onnea molemmille prinsessoille! Erityisellä mielenkiinnolla nyt tulee seurattua tätä ”uutta sukupolvea” ja heidän elämänsä käänteitä, kun ovat iällisesti lähempänä itseä ja omaa elämäntilannetta kuin kolme-nelikymppiset kuninkaalliset. Täytyy katsoa, tuleeko tuosta Catharina-Amaliasta kirjoitetusta elämäkerrasta englannin- tai jopa suomenkielistä käännöstä saataville, kiinnostaisi lukea! Tuntuu kyllä ikävältä miten vanhanaikainen tuo Japanin hovi on, varmasti kaikilla kuninkaallisilla on paineita elää julkisuudessa, mutta Japanissa se vielä korostuu erityisesti. Pakko olisi hovin modernisoitua tai kohta ovat siinä tilanteessa, että loppuu kruununperilliset kesken.

    • Toivottavasti Amalian elämäkerta käännettäisiin englanniksi! Muakin kiinnostaa kovasti.

      Toi Japanin tilanne on jotenkin niin karu paitsi naisten myös 15-vuotiaan prinssi Hisahiton kannalta… Ihan älytön paine noin nuorelle ihmiselle. Eikä välttämättä ole ihan helpoin tehtävä löytää sopivaa puolisoa sitten aikanaan.

  2. Katsoin Alankomaiden hovin jakamaa videota tämän päivän valtioneuvoston istunnosta, vaikka sanaakaan en kyllä ymmärtänyt 😀 Taisi olla aika tunteellinen hetki kuninkaalle. Jäin myös miettimään, että mahdetaanko Ingridin täysi-ikäistymistä huomioida jotenkin valtioneuvostossa tai pääseekö nyt jo heti osallistumaan, kun on vielä toinen ”jonossa” vai onko sen aika vasta sitten, kun nykyisestä kuninkaasta aika jättää.

    • Mä katsoin myös sen, Willem-Alexander oli niin liikuttuneen oloinen! 😀

      Nyt heitit hyvän kysymyksen Norjasta. Yritin etsiä, miten Haakonin kohdalla meneteltiin, mutta hänestä tuli isoisänsä kuoleman myötä kruununprinssi noin puoli vuotta ennen 18-vuotispäiväänsä. Joten en osaa nyt kyllä sanoa.

      Haraldilla on viime vuosina ollut paljon sairasteluja, joten voi olla ettei Ingridin tarvitse kauhean montaa vuotta odotella kruununprinsessan roolia.

      • Katsoin NRK tv:stä Norjan kuningasperheen vuosi -ohjelman ja mikäli ymmärsin oikein, niin Ingrid ei ole saamassa paikkaa valtioneuvostossa ennen kuin kuningas kuolee. Toivottavasti Yle näyttäisi ohjelman pian niin ymmärtäisi vähän enemmän, mitä siinä puhuttiin 😅

        • Siinä olisi järkeä, koska monarkioissa laissa yleensä on määritelty lähinnä hallitsijan ja välittömän kruununperillisen asema. Eikä Ingridillä kiire ole. Voi hyvin mennä 30-40 vuotta ennen kuin hänestä tulee kuningatar. 😀

Jätä kommentti