Vanhanajan kuninkaallinen avioliitto: Itävallan arkkiherttuatar Gabriella ja Bourbon-Parman prinssi Henri ovat menneet naimisiin

Mielenkiintoisia hääuutisia kuninkaallisista piireistä! Itävallan arkkiherttuatar Gabriella, 26, ja Bourbon-Parman prinssi Henri, 28, menivät naimisiin perjantaina 12. syyskuuta Itävallassa. Juhlista ei toistaiseksi ole paljon tietoa, mutta pariskunta on niin mielenkiintoinen tapaus, että oli pakko kirjoittaa pieni postaus! 😀 Päivitys 15.9.20: lisätty kuvia häistä loppuun!

Lue loppuun

Koronavirus vaikuttaa myös kuninkaallisiin

Olin ajatellut kirjoittaa Sussexin hertttuaparista, mutta tehdäänkin ensin katsaus päivän polttavaan puheenaiheeseen eli koronavirukseen ja sen vaikutuksesta kuninkaallisiin. Virustauti ei katso uhrinsa titteliä tai sukupuuta, joten hoveissa ollaan ihan yhtä lailla alttiita koronalle ja sen mukanaan tuomille varotoimenpiteille ja yhteiskunnallisille vaikutuksille.

Henkilökohtaisesti täällä Göteborgissa ei ole minusta suurta paniikkia, mutta pandemia näkyy kyllä monen työpaikan arjessa. Puolisoni työpaikalla on joitain toimenpiteitä, ja itsehän olen matkailualalla töissä, joten voitte kuvitella, millainen kaaos tapahtumien ja lentoliikenteen ja sitä myötä hotellivarausten peruutustulva on. Jännitän lisäksi vielä toukokuun loppuun varatun lomamatkan toteutumista, mutta sillehän ei sitten vaan voi mitään, jos reissu peruuntuu. Norjassa ja Tanskassa on otettu nyt paljon rajummat keinot käyttöön, ja ruotsalaiset ihmettelevät, miksi täällä on vielä koulut auki. Tilanne muuttuu päivittäin, joten tämä kirjoitus on varmasti vanhaa tietoa jo huomenna, mutta teinpä nyt silti yhteenvedon. 😀

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand