Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen

Kenestä tulee kuningas Elisabetin jälkeen, Charlesista vai Williamista?

Kuningatar Elisabetin valtakausi on jo illan puolella, ja puheet hänen seuraajastaan pyörivät ahkerasti internetin keskustelupalstoilla ja lehtien kommenttikentillä. Kommentoinnissa esiintyy pääosin kolmea eri mielipidettä: prinssi Charlesista tulee kuningas, prinssi Williamista tulee kuningas tai monarkia lakkautetaan Elisabetin pitkän valtakauden päätteeksi. Keskustelua käydään myös suomalaisilla sivuilla ja iltapäivälehtien kommenttipalstan inspiroimana päätin sitten jakaa oman valistuneen arvaukseni Yhdistyneen kuningaskunnan tulevaisuudesta.
Aloitetaan faktalla: maan kruununperijästä, Walesin prinssi Charlesista tulee automaattisesti kuningas äitinsä kuollessa, aivan kuten Elisabetista tuli aikoinaan välittömästi kuningatar isänsä poismenon jälkeen. Siihen ei tarvita mitään vahvistuksia tai virallista nimitystä, perimys on määritelty laissa. Elisabetin setäkin oli vajaan vuoden verran kuningas Edward VIII, vaikka virallisia kruunajaisia ei ehditty järjestää ennen kruunusta luopumista.
Embed from Getty Images

Kruununprinsessa Victoria loisti kesäisessä tyylissä 40-vuotisjuhlissaan

Ruotsin kuningasperheen suosituin jäsen on pitkään ollut aivan kiistattomasti kruununprinsessa Victoria, jonka suosio näkyi jälleen iloisten 40-vuotisjuhlien aikana viikonloppuna. Kruununprinsessan syntymäpäivä 14. heinäkuuta on Ruotsissa perinteinen juhla, Victoriadagen, ja tänä vuonna menot olivat hieman tavallista suuremmat pyöreiden vuosien kunniaksi. Tavallisesti yksipäiväinen juhla vietetään aina Öölannin saarella, jossa kuningasperheen kesäpaikka Solliden sijaitsee, mutta nyt juhlaa oli hieman venytetty niin, että tapahtumat alkoivat perjantaina aamupäivällä poikkeuksellisesti Tukholmassa, jossa oli ns. virallinen osuus. Kuningasperhe matkusti illaksi Öölantiin, jossa juhlat jatkuivat illalla ja lauantaina päivällä. Psst, osassa kuvia on taas galleria-toiminto, eli nuolista siirtyy seuraavaan.
Embed from Getty Images
Tukholmassa aloitettiin Te Deum -kiitosjumalanpalveluksella, johon osallistui virallisen Ruotsin edustajia. Kutsuvieraille oli sen jälkeen vastaanotto kuninkaanlinnan Logården-puutarhassa. Vastaanotolla pidettiin puheita ja jaettiin lahjoja päivänsankarille: olin hieman kateellinen, kun luin Victorian saaneen hovilta hopeisen muistikirjan! Myös hallituksen ja parlamentin antama tyylikäs hopea-punakultainen maustesetti sopisi keittiööni varmasti paremmin kuin hyvin. Svensk Damtidning muuten haastatteli Victoriaa pikaisesti, ja kävi ilmi, että Estelle oli antanut äidilleen lahjaksi piirrustuksen. 🙂 Muun muassa päivänsankarin isä kuningas Kaarle Kustaa piti onnittelupuheen vastaanotolla. Kun vieraille tarjottiin lounas, lähti kruununprinsessaperhe hevosvaunuajelulle keskustan poikki. Tukholma-osuus oli siinä, eli ei mitään kovin poikkeuksellista, mutta Victoria tuskin on toivonutkaan prameita juhlia. Tukholmassa nähtiin koko kuningasperhe, kuninkaan sisaret sekä prinssi Danielin vanhemmat Ewa ja Olle Westling ja Anna-sisko.
Päivänsankari oli hehkuvan kesäinen hempeässä perhosmekossaan! Muutenkin kuosit olivat selkeästi perheen naisten suosiossa: rohkeaa kuviointia löytyi myös Madeleinen ja Sofian asuista. Madeleinen vaaleansininen mekko oli ehkä aavistuksen liian tätimäinen omaan makuuni, mutta ihailin hänen päähinettään! Sofia jatkoi omalla rohkealla tyylillään, ja en oikein osaa sanoa, että menikö nappiin vai ei. Tuntuu, että asussa oli liikaa kaikkea, mutta sitten jotenkin yllättävän toimivia elementtejä kuitenkin. Kuningatar Silvia meni  tutulla ja turvallisella linjalla kaikkien muidenkin puolesta, niin taattua Silviaa oli perjantainen turkoosi jakkupuku. On muuten pakko ihailla kuninkaallisten kykyä sävyttää koko perhe tai vaikka koko suku nätisti yhteensointuviksi. Ihanan harmonisia kuvia! Leonore ja Nicolas hauskuuttivat taas juoksentelemalla ympäriinsä, ja he itse asiassa puuttuvat koko perheen yhteiskuvista. Ehkä Madeleine ei halunnut toistaa viime kesän yhteiskuvatilannetta, jossa Leonoren saaminen kuvaa vei paljon aikaa ja vaati monen hengen ponnisteluja, ja päätti päästä tänä vuonna helpommalla. Ruotsin kuningasperheen tapahtumat ovat sympaattisia juuri lasten mukanaolon takia, on mielenkiintoista seurata, millainen serkuslaumasta muodostuu kunhan kaikki vähän kasvavat.
Embed from Getty Images

Japanin prinsessa Makon tuleva avioliitto nostaa esiin keisariperheen tasa-arvokysymykset

Kansainvälisessä mediassa on tänään pyörinyt avioliittouutisia Japanin keisarillisesta perheestä! Keisari Akihiton 25-vuotias pojantytär prinsessa Mako on vakavissa avioliittoaikeissa niin ikään 25-vuotiaan Kei Komuron kanssa. Pari tapasi viisi vuotta sitten yliopistossa, ja nykyisin Komuro työskentelee lakifirmassa sekä suorittaa jatko-opintojaan. Japanin hovi on vahvistanut avioliittosuunnitelmat, mutta virallista kihlausilmoitusta vielä odotellaan. Keisarillisiin häihin liittyy tarkka protokolla, joten valmistelujen odotetaan vievän aikaa. Makon vanhemmat, prinssi Akishino ja prinsessa Kiko ovat antaneet hyväksyntänsä liitolle.
Avioliitto tulee olemaan prinsessalle merkittävä muutos, sillä Mako joutuu luopumaan prinsessan arvonimestään ja asemastaan keisariperheessä tulevan miehensä aatelittomuuden takia. Tämä kuulostaa melkoisen tylyltä menettelyltä meidän korviimme, mutta näin Japanissa toimitaan. Ennen Makoa saman kohtalon on kokenut moni muu keisarillisen suvun nainen, esimerkiksi Makon täti, keisari Akihiton tytär Sayako, entinen prinsessa Nori. Sayakon avioliiton aikoihin vuonna 2005 mediassa puhuttiin, miten prinsessa oli ottanut ajotunteja ja harjoitellut supermarketissa asioimista ja julkisen liikenteen käyttöä ennen häitä. Statuksesta luopuminen tarkoittaa, että hän ei voi esiintyä julkisissa tapahtumissa perheensä kanssa eikä osallistua kuninkaalliseen edustustyöhön. Tietysti voi miettiä, onko tittelistä luopuminen välttämättä paha asia, ja esimerkiksi Sayakon tulkittiin varovaisesti olleen jopa iloinen, kun elämä palatsin suojissa päättyi.
Embed from Getty Images

Prinsessa Mako

Kuninkaallinen koulutus: kruununperijät

Historia tuntee monia hallitsijoita, jotka päätyivät valtaan odottamattomasti ja tehtävään kouluttautumatta. Osa pärjäsi hyvin ilman valmistautumista, osa selkeästi heikommin. Nykyään kruununperijät valmistellaan tulevaan asemaan huolellisesti monipuolisella koulutuksella. Henkilökohtaisille kiinnostuksen kohteille annetaan tänä päivänä sijaa, mutta tulevien hallitsijoiden CV:issä on silti monia yhtäläisyyksiä. Tämä postaus aloittaa kolmiosaisen sarjan, jossa tutustutaan eri asemassa olevien kuninkaallisten koulutus- ja uravalintoihin. Ensimmäisenä vuorossa kruununperijät, joita odottaa hallitsijaksi nouseminen, eli ”ammatinvalinta” on selkeä. Mutta mitä tulevan hallitsijan täytyy osata ja tietää? Mitä kruununperijä voi tehdä omaa valtakauttaan odotellessaan?
Embed from Getty ImagesEmbed from Getty ImagesEmbed from Getty Images
Tanskan ja Ruotsin kruununperijät Frederik ja Victoria sekä Espanjan kuningas Felipe VI.