Ruotsin kuningatar Josefina (1807-1876) oli Bernadotten suvun alkutaipaleen avainhahmoja, ja suositun esiäidin perintö näkyy kuningashuoneessa edelleen monin tavoin. Erityisesti jalokivien ystäville Josefina lienee tuttu nimi, sillä Ruotsin ja Norjan kuningasperheiden merkittävimmät tiarat ovat juurikin hänen perujaan.
Tämän kaksiosaisen postaussarjan aloitusosassa tutustumme nyt Josefinan elämään. Seuraavassa osassa käymme läpi hänen jalokiviperintöään.
Mielenkiintoisia hääuutisia kuninkaallisista piireistä! Itävallan arkkiherttuatar Gabriella, 26, ja Bourbon-Parman prinssi Henri, 28, menivät naimisiin perjantaina 12. syyskuuta Itävallassa. Juhlista ei toistaiseksi ole paljon tietoa, mutta pariskunta on niin mielenkiintoinen tapaus, että oli pakko kirjoittaa pieni postaus! 😀 Päivitys 15.9.20: lisätty kuvia häistä loppuun!
Postaussarja Euroopan kuninkaallisista sukupuista jatkuu! Päivän kysymys: kuka on kuninkaallisista kuninkaallisin? Onko sillä nykypäivänä väliä, että kuninkaallisten puolisot eivät olekaan nykyään vieraan maan prinssejä ja prinsessoja, vaan tavallisia kansalaisia?
Tässä ei nyt ylistetä rotuoppia, vaan puhtaasti historiallisesta perspektiivistä kiinnostuneina puhumme siitä, ketkä Euroopan nykykuninkaallisista ovatkaan kaikista kuninkaallisimpia. Esimerkiksi kuningatar Viktorian nimi löytyy vähän joka suvusta kun tarpeeksi kauas mennään, mutta jotkut sukupuut ovat “vaatimattomampia” kuin toiset.
Tänään hyppäämme jälleen kuninkaallisen historian pariin ja jatkamme Euroopan kuninkaalliset sukupuut -sarjaa. Viime kerralla käsittelin kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsista pojat, joten nyt katsomme kuningatarparin tyttärien avioliittoja ja jälkeläisiä.
Muistin virkistykseksi: kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä, ja lapset olivat vanhimmasta nuorimpaan Victoria, Albert Edward, Alice, Alfred, Helena, Louise, Arthur, Leopold ja Beatrice.
Aloitin joskus kauan sitten postaussarjan Euroopan kuninkaallisista sukupuista, mutta jatko-osat jäivät sitten kihlauksien, vauvojen ja häiden jalkoihin. Ensimmäinen teksti käsitteli Pohjoismaiden kuningasperheitä, ja tällä kertaa jatkamme brittikuninkaallisilla, tarkemmin sanottuna kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsikatraalla.
Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen maailman tunnetuin monarkia, vaikka brittiläisen imperiumin kulta-ajat ovat jo takana päin. Brittikuninkaalliset olivat arvostettuja avioliittomarkkinoilla, ja 1800-luvulla kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin yhdeksän lasta ja kymmenet lastenlapset solmivat avioliittoja ympäri Eurooppaa yhdistäen sukuja toisiinsa. Jo ennen Viktoriaa kuningasperheessä oli tullut tavaksi etsiä puolisoita erityisesti nykyisen Saksan alueen ruhtinaskunnista, ja kuningatar oli itsekin brittiprinssin ja saksalaisprinsessan lapsi. Lasten ja lastenlasten naimakauppojen avulla kuningatar sai luonnollisesti merkittäviä yhteyksiä Manner-Euroopan monarkioihin.
Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä; lapset olivat vanhimmasta nuorimpaan Victoria, Albert Edward, Alice, Alfred, Helena, Louise, Arthur, Leopold ja Beatrice. Ikäjärjestyksen sijaan käyn ensin tässä postauksessa läpi pojat ja jatkan tyttärillä ensi viikolla. Sivuhuomautuksena mainittakoon vielä, että postaus keskittyy tietoisesti tärkeimpiin ja mielenkiintoisempiin jälkeläisiin – kuningatarpari sai lapsia ja lapsenlapsia niin paljon, ettei mikään blogipostaus voi käsitellä kaikkia.