Vanhanajan kuninkaallinen avioliitto: Itävallan arkkiherttuatar Gabriella ja Bourbon-Parman prinssi Henri ovat menneet naimisiin

Mielenkiintoisia hääuutisia kuninkaallisista piireistä! Itävallan arkkiherttuatar Gabriella, 26, ja Bourbon-Parman prinssi Henri, 28, menivät naimisiin perjantaina 12. syyskuuta Itävallassa. Juhlista ei toistaiseksi ole paljon tietoa, mutta pariskunta on niin mielenkiintoinen tapaus, että oli pakko kirjoittaa pieni postaus! 😀 Päivitys 15.9.20: lisätty kuvia häistä loppuun!

Lue loppuun

Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuka on kuninkaallisista kuninkaallisin?

Postaussarja Euroopan kuninkaallisista sukupuista jatkuu! Päivän kysymys: kuka on kuninkaallisista kuninkaallisin? Onko sillä nykypäivänä väliä, että kuninkaallisten puolisot eivät olekaan nykyään vieraan maan prinssejä ja prinsessoja, vaan tavallisia kansalaisia?

Tässä ei nyt ylistetä rotuoppia, vaan puhtaasti historiallisesta perspektiivistä kiinnostuneina puhumme siitä, ketkä Euroopan nykykuninkaallisista ovatkaan kaikista kuninkaallisimpia. Esimerkiksi kuningatar Viktorian nimi löytyy vähän joka suvusta kun tarpeeksi kauas mennään, mutta jotkut sukupuut ovat ”vaatimattomampia” kuin toiset.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuningatar Viktorian tyttäret

Tänään hyppäämme jälleen kuninkaallisen historian pariin ja jatkamme Euroopan kuninkaalliset sukupuut -sarjaa. Viime kerralla käsittelin kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsista pojat, joten nyt katsomme kuningatarparin tyttärien avioliittoja ja jälkeläisiä.

Muistin virkistykseksi: kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä, ja lapset olivat vanhimmasta nuorimpaan Victoria, Albert Edward, Alice, Alfred, Helena, Louise, Arthur, Leopold ja Beatrice.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuningatar Viktorian pojat

Aloitin joskus kauan sitten postaussarjan Euroopan kuninkaallisista sukupuista, mutta jatko-osat jäivät sitten kihlauksien, vauvojen ja häiden jalkoihin. Ensimmäinen teksti käsitteli Pohjoismaiden kuningasperheitä, ja tällä kertaa jatkamme brittikuninkaallisilla, tarkemmin sanottuna kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsikatraalla.

Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen maailman tunnetuin monarkia, vaikka brittiläisen imperiumin kulta-ajat ovat jo takana päin. Brittikuninkaalliset olivat arvostettuja avioliittomarkkinoilla, ja 1800-luvulla kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin yhdeksän lasta ja kymmenet lastenlapset solmivat avioliittoja ympäri Eurooppaa yhdistäen sukuja toisiinsa. Jo ennen Viktoriaa kuningasperheessä oli tullut tavaksi etsiä puolisoita erityisesti nykyisen Saksan alueen ruhtinaskunnista, ja kuningatar oli itsekin brittiprinssin ja saksalaisprinsessan lapsi. Lasten ja lastenlasten naimakauppojen avulla kuningatar sai luonnollisesti merkittäviä yhteyksiä Manner-Euroopan monarkioihin.

Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä; lapset olivat vanhimmasta nuorimpaan Victoria, Albert Edward, Alice, Alfred, Helena, Louise, Arthur, Leopold ja Beatrice. Ikäjärjestyksen sijaan käyn ensin tässä postauksessa läpi pojat ja jatkan tyttärillä ensi viikolla. Sivuhuomautuksena mainittakoon vielä, että postaus keskittyy tietoisesti tärkeimpiin ja mielenkiintoisempiin jälkeläisiin – kuningatarpari sai lapsia ja lapsenlapsia niin paljon, ettei mikään blogipostaus voi käsitellä kaikkia.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Euroopan kuninkaalliset sukupuut: Pohjoismaat

Monet eurooppalaiset kuninkaalliset ovat sukua keskenään, sillä entisaikoina kuninkaallisilla oli tapana avioitua lähinnä toisten kuninkaallisten kanssa. Tästä ehdottomuudesta on luovuttu, ja sen myötä sukulaisuussuhteet ovat muuttuneet kaukaisemmiksi, mutta niitä on silti hauskaa tutkia – kuninkaallisten historia on hyvin mielenkiintoista ja kietoutuu usein tiiviisti historian suurtapahtumiin.
Avioliitot olivat entisaikoina usein poliittisia ja naimakauppoja solmittiin melko pienissä piireissä, sillä kuninkaallisen odotettiin avioituvan säädyltään samanarvoisen kanssa. Puolisot haettiin usein liittolaismaan hovista. Serkusten avioliitot olivat arkipäiväisiä, mutta onneksi nykyisin harvinaisia, sillä ne toivat ajan myötä mukanaan erilaisia perinnöllisiä ongelmia. Kuninkaallisten väliset liitot ovat muutenkin yleisesti vähentyneet ajan myötä muutamastakin eri syystä johtuen. Ensinnäkin, todellinen valta on siirtynyt demokratian ja parlamentarismin yleistyessä pois monarkin käsistä, ja eurooppalaisilla hallitsijoilla on suurimmaksi osaksi nykyisin seremoniallinen rooli. Näin ollen poliittisia suhteitakaan ei enää hoideta naittamalla tytär naapurimaan prinssille. Toiseksi, Euroopan kartta muuttui radikaalisti moneen kertaan viime vuosisadalla, ja kun monarkioita on lakkautettu, ovat myös vaihtoehdot luonnollisesti vähentyneet. Venäjää hallinnut Romanov-suku kutistui lähes olemattomiin ensimmäisen maailmansodan melskeessä, kun koko keisariperhe ja monia muita suvun jäseniä teloitettiin. Monet suvut ovat sammuneet.
Kolmas tekijä on aikojen ja tapojen muuttuminen vapaampaan suuntaan. Rakkausavioliitto on ollut viime vuosikymmenien trendi, ja viimeisen 100 vuoden aikana kuningasperheisiin on avioitunut enemmän myös aatelisia, ja viime vuosikymmeninä ihan tavallista kansaa. Kuninkaallisten tavistaustaiset puolisot ovat toki usein korkeasti koulutettuja, kansainvälisiä ja varakkaista perheistä, mutta esimerkiksi Norjan Mette-Marit, Ruotsin Daniel ja Sofia sekä Espanjan Letizia ovat meidän mittapuulla ihan tavallisten perheiden kasvatteja. Pitkälle on tultu ajoista, jolloin kuninkaallisen statuksen ja kruununperimysoikeuden menetti vääränlaisen avioliiton takia.
Embed from Getty Images
Espanjan edellinen kuningatar Sofia on syntyjään Kreikan prinsessa. Hänen miniänsä, nykyinen kuningatar Letizia on taustaltaan keskiluokkainen ja työskenteli uutisankkurina ennen avioliittoaan kuningas Felipen kanssa. Asenteet ovat muuttuneet, ja yhä useampi kuninkaallinen löytää puolisonsa tavallisen kansan joukosta.