Brittikuninkaallisten työmäärät 2018 – prinssi William petrasi, herttuatar Meghanilta lupaava alku

Joulun välipäivinä brittimediassa perinteisesti analysoidaan kuninkaallisen perheen työmääriä kuluneelta vuodelta, ja koska aihe on aina mielenkiintoinen ja monarkian ytimessä, niin katsotaan mekin hiukan vuoden 2018 lukuja. Tilastoja keräävät monet eri tahot, mutta tämän postauksen lukujen takana on brittiläinen Tim O’Donovan, joka on seurannut kuninkaallisen perheen työmääriä harrastuksena jo 40 vuotta. Laskutavasta riippuen eri ihmiset voivat saada hieman eri lukemia, mutta kaikkien perustana toimii brittihovin kalenteri Court Circular. Hovi ei julkaise mitään virallisia tilastoja, joten kaikki saatavilla olevat luvut ovat siis harrastajien laskemia. Viimevuotinen postaukseni aiheesta löytyy täältä.

Kirjoitin viime vuoden postaukseen tarkemmin lukujen tulkitsemisesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. En toista tässä nyt kaikkea samaa, mutta muistutan pitämään yhden asian mielessä: luvut kertovat paljon, mutta samalla eivät mitään. Ne vaihtelevat joka vuosi esimerkiksi perhetilanteen, yksittäisten isompien projektien ja tehtyjen ulkomaanmatkojen mukaan. Lisäksi täytyy muistaa, että kuninkaallista työtä on melkeinpä mahdotonta verrata suoraan tavallisen ihmisen työuraan. Pelkkä työtehtävien määrä on suppea mittari, joten olen ottanut jälleen mukaan myös muunlaisia laskelmia ja tietysti omaa tulkintaani. On myös hyvä muistaa, että brittihovi merkitsee työtehtävät ihan omalla systeemillään, joka poikkeaa muista hoveista. Luvut eivät siis ole vertailukelpoisia muihin kuninkaallisiin perheisiin. Court Circularin ylläpito on muutenkin aika puutteellista, mutta Tim O’Donovanin laskelmia pidetään parhaimpina ja luotettavimpina tulkintoina, sillä onhan miehellä vuosikymmenten aikana vakiintunut laskutapa. Tulokset ovat systemaattisia ja keskenään vertailukelpoisia.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Kruununprinsessa Victorian patikointiprojektissa on moderni ote kuninkaallisuuteen

Oletteko seuranneet Ruotsin kruununprinsessa Victorian patikointiprojektia? Jos ette, niin viimeistään nyt on aika kuulla, mistä on kysymys. Projekti on nimittäin erinomainen esimerkki siitä, miten kuninkaallisuutta on monenlaista ja miten vähällä vaivalla voi saada paljon aikaan.
2018-10-03, Landskapsvandringar, ÅngermanlandOnsdagen den 3 oktober 2018 besökte Kronprinsessan Ångermanland för att genomföra sin femtonde landskapsvandring. Vandringen gick genom Skuleskogens nationalpark. Vandringen startade vid nationalparkens v

Kruununprinsessa Victoria Ångermanlandissa lokakuun alussa. Kuva: Raphael Stecksén/Kungl. Hovstaterna

Kruununprinsessa Victoria aloitti syyskuussa 2017 patikointiprojektin, jonka aikana kruununprinsessa yksinkertaisesti käy patikoimassa vuorollaan jokaisessa Ruotsin maakunnassa. Ensimmäisenä kohteena oli luonnollisesti kruununprinsessan oma herttuakunta Länsi-Götanmaa, ja viimeviikkoinen vierailu Hälsinglandissa oli jo kuudestoista. Yhteensä maakuntia on 25. Maakunnat on korvattu Ruotsin hallinnossa lääneillä jo kauan sitten, mutta maakuntajako on edelleen käytössä tietyissä yhteyksissä. Niillä on virallinen asema, omat vaakunat, kulttuurinen merkitys paikallisten identiteetille, ja esimerkiksi kuningasperheen jäsenten herttuakunnat noudattavat edelleen maakuntajakoa. Patikointi on käytännössä päiväretki kuhunkin maakuntaan, ja maakuntahallinnolla ja paikallisella elinkeinoelämällä on hovin mukaan tärkeä rooli jokaisella vierailuilla. Kohteina on ollut luontopolkuja, kansallispuistoja ja esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Kruununprinsessa Victoria on päässyt tutustumaan paikalliseen historiaan ja perinteisiin, erilaisiin luonnonympäristöihin ja tietysti ihmisiin. Retkipäivät ovat sijoittuneet eri vuodenaikoihin ja kaikenlaisiin maisemiin.

Prinssi Charles seuraa kuningatar Elisabetia Kansainyhteisön johdossa

Brittihovi on ollut kiireinen tällä viikolla Lontoossa pidetyn Kansainyhteisön johtajien kokouksen (lyhyemmin CHOGM) vuoksi, ja viikon huipuksi kuningatar Elisabet vielä juhlii tänään lauantaina 92-vuotissyntymäpäiviään. CHOGM kokoaa muutaman vuoden välein pidettävään suurtapaamiseen Kansainyhteisön jäsenmaiden hallitusten johtajat, ja kokous koskettaa Britannian kuninkaallista perhettä, sillä kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön päämies. Tällä kertaa kokous oli erityisen mielenkiintoinen kuninkaallisten osalta, joten puhutaan hieman siitä, mitä kuluneen viikon aikana oikein tapahtui.
Kansainyhteisö eli Commonwealth of Nations syntyi 1900-luvun puolivälissä brittiläisen imperiumin purkautessa. Jäsenmaita on yli 50 ja ne kattavat noin kolmanneksen koko maailman väkiluvusta. Kansainyhteisö ei kuitenkaan ole verrattavissa EU:n kaltaiseen poliittiseen unioniin, sillä yhteisöllä ei ole perustuslakia, jäsenmailla ei ole oikeutta puuttua toistensa asioihin eivätkä ne harjoita esimerkiksi yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistyön teemoja ovat olleet mm. demokratian kehittäminen, yhteinen historia ja kulttuuri ja kestävä kehitys. Kansainyhteisö ei ole sama asia kuin Commonwealth realms. Kansainyhteisöön kuuluvat maat ovat kaikki itsenäisiä ja suurin osa jäsenmaista on tasavaltoja. Commonwealth realms -nimellä tunnetaan  ne 16 itsenäistä valtiota, joiden hallitsija kuningatar on (Britannia, Kanada, Australia, Jamaika jne.) Kaikki Commonwealth realm -maat toki kuuluvat Kansainyhteisöön, mutta Elisabetin asema yhteisön johtajana on erillään hänen asemastaan kuningattarena. Alla kuvia kuninkaallisesta perheestä viikon varrelta kokoukseen liittyvistä tilaisuuksista.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images
Suhteiden ylläpitäminen Commonwealth realmeihin ja muuhun Kansainyhteisöön vaatii paljon työtä ja aikaa, mikä osaltaan selittää Britannian kuninkaallisen perheen nykyisen koon. Brittikuninkaalliset ovat jatkuvasti maailmalla – prinssi Charles ja herttuatar Camilla esimerkiksi palasivat juuri Australiasta, jossa myös prinssi Edward oli samanaikaisesti Kansainyhteisön kisoissa. Näiden vierailujen päälle tulee tietysti kotimaan työt 60 miljoonan asukkaan Britanniassa ja suhteiden hoitaminen kaikkiin muihin Kansainyhteisön ulkopuolisiin maihin.

Uutiskatsaus – pieniä paloja viime viikoilta

Kuninkaallisten kanssa on todella haastavaa pysyä kärryillä ihan kaikesta, seurattavia kun on useampi hovi, minkä lisäksi koko aikaansa ei voi viettää somea selaillen. Tästä johtuen kaikki tieto, joka netissä liikkuu, ei päädy blogiin asti postauksiksi. Timanttisalonki ei ole luonteeltaan uutisblogi, eli tarkoitus ei ole missään vaiheessa ollutkaan kirjoittaa tänne päivittäin kuninkaallisten jokaisesta hengenvedosta ja aktiviteetista, mutta halusin nyt koostaa tällaisen hieman sekalaisemman postauksen yksittäisistä jutuista, jotka ovat jääneet mieleen viime viikoilta. Koko kevät tulee menemään aika pitkälti varmasti näiden suurien tapahtumien kanssa, mutta välillä on kiva kiinnittää huomiota pienempiin yksityiskohtiin.
Aloitetaan tuoreimmasta ja surullisimmasta uutisesta eli Tanskan prinssi Henrikistä. Blogin facebook-sivuilla kirjoitinkin eilen, että hovi tiedotti 83-vuotiaan prinssin terveydentilan huonontuneen vakavasti. Henrik joutui sairaalahoitoon tammikuun lopulla Egyptissä, mistä hänet kuljetettiin Tanskaan hoidettavaksi. Prinssin keuhkoista löydettiin hyvälaatuinen kasvain, mutta hän jäi hoitoon keuhkoinfektion takia, ja on nyt ollut kaksi viikkoa sairaalassa. Perjantaina tuli sitten tieto, että tilanne on huononunut ja että kruununprinssi Frederik lentäisi välittömästi talviolympialaisista takaisin kotiin. Perjantain aikana kuningasperhe kävi prinssin luona eri kokoonpanoilla, ja lauantaina koko kuninkaallinen perhe kokoontui yhdessä sairaalaan: kuningatar Margareeta, kruununprinssipari ja  prinssi Joachim ja prinsessa Marie sekä lapset. Lehtitietojen mukaan myös Henrikin sisar on tullut/tulossa Kööpenhaminaan.
Uutinen tuntuu todella surulliselta, ja jaan monen muun kanssa sellaisen epäuskon tunteen, että tästäkö nyt alkaa väistämätön hautajaiskausi. Kuninkaallisia menehtyy eri syihin eri ikäisinä siinä missä muitakin ihmisiä, mutta nyt elämme sellaista aikakautta, että lähivuosina tullaan näkemään melko varmasti useammat hautajaiset. Kuningatar Elisabet ja prinssi Philip, prinssi Henrik ja kuningatar Margareeta, kuningas Juan Carlos ja kuningatar Sofia, prinsessa Beatrix, kuningas Albert ja kuningatar Paola, kuningas Harald ja kuningatar Sonja ja suurherttua Henri ovat kaikki jo iäkkäitä. Kuninkaallisilla on korkea elintaso ja parhaat terveyspalvelut käytössä, joten monet elävätkin pitkään hyväkuntoisina, ja joskus tuntuu vaikealta ymmärtää, miten vanhoja he oikeasti jo alkavat olla. Itsellänikin on vähän vääristynyt kuva iästä, ja helposti ajattelee, että eihän 80-vuotias nyt niin vanha vielä ole. Kyllä se on, varsinkin kun katsoo ihan tavallisia ihmisiä, kuten omia sukulaisia. Oikeastihan on todella ihme, miten 80-vuotiaat kruunupäät jaksavat edelleen pitkiä illallisia, matkustamista, palavereja ja vieraiden vastaanottamista jatkuvalla syötöllä.  Joka tapauksessa, voimia Tanskan kuninkaalliselle perheelle. Palaan asiaan, kun hovilta tulee uutisia.
Embed from Getty Images
Prinssi Henrik ja kuningatar Margareeta viime huhtikuussa.
Loput uutisaiheet ovat vähän iloisempia. Tällä viikolla kruununprinsessa Victoria räväytti hauskalla mainosvideolla, joka on tehty kruununprinsessaparin Generation Pep -säätiölle. Generation Pep kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan enemmän, ja tämä kyseinen video liittyy säätiön Upp&hoppa, Sverige! -kampanjaan, joka kannustaa pitämään taukoja liiasta istumisesta. Videolla kruununprinsessa Victoria on työskentelemässä pöydän ääressä, kun hovin työntekijä käy muistuttamassa, että on tauon paikka. Bisnesvaatteisiin pukeutunut Victoria nousee ylös, ja lähtee hölkkäämään kuninkaanlinnan portaita ylös useamman kerroksen. En osaa päättää, onko vaikuttavinta se, miten pitkän pätkän hän näytti vaivatta hölkkäävän, vai se, että koko juoksu tapahtui korkokengissä. Pisteet kruununprinsessalle, arkiliikunta on tärkeää!

Prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen kiertue jatkui Oslossa – ohjelmassa Skam ja Holmenkollen

Cambridgen herttuapari prinssi William ja herttuatar Catherine aloittivat kuninkaallisen vierailunsa toisen osion torstaiaamuna Oslossa. Herttuapari vietti kaupungissa yhden yön ja majoittui kuninkaanlinnassa kuningas Haraldin ja kuningatar Sonjan vieraina. Kotimatkalle he lähtivät perjantaina illalla päivän ohjelman jälkeen. Ohjelma Oslossa oli järjestetty Tukholman tapaan niin, että herttuapari vietti pääsääntöisesti aikaa kruununprinssiparin seurassa.
Odotin Norjan-vierailua mielenkiinnolla, sillä Norjan ja Britannian kuningashuoneilla on perinteisesti ollut erityisen lämpimät välit, ja oli mielenkiintoista nähdä, millaista kehitystä nuoremman sukupolven kanssa tapahtuu. Kuningas Harald ja kuningatar Elisabet ovat pikkuserkkuja, ja eurooppalaisista hallitsijoista Harald on Elisabetille läheisintä sukua. Heillä on yhteiset isoisovanhemmat, Britannian kuningas Edward VII ja kuningatar Alexandra. Edwardin ja Alexandran poika prinssi George seurasi isäänsä valtaistuimelle kuningas Yrjö V:nä (Elisabetin isoisä), ja tyttäristä nuorin prinsessa Maud (Haraldin isoäiti) avioitui Norjan tulevan kuningas Haakon VII:n kanssa.
Aloitetaanpa Cambridgejen vierailun alusta. Herttuapari siis lensi Tukholmasta Osloon, ja lentokentällä heitä olivat vastassa kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit sekä Britannian Norjan-suurlähettiläs. Kentältä ajettiin suoraan kuninkaanlinnaan, jossa kuningaspari toivotti vieraat tervetulleeksi lounaan merkeissä. Lounaalla olivat myös kuningasparin tytär prinsessa Märtha Louise sekä kuninkaan sisko prinsessa Astrid. Lounaan jälkeen kruununprinssiparin esikoinen prinsessa Ingrid Alexandra, kuningatar Sonja ja kruununprinssipari esittelivät herttuaparille prinsessan nimeä kantavaa veistospuistoa palatsin pihamailla. Tähän yhteyteen oli järjestetty myös aikaa yleisön tervehtimiseen, ja kuninkaalliset vieraat vetivät paikalle jälleen runsaasti yleisöä. Veistospuiston jälkeen herttuapari ja kruununprinssipari vierailivat MESHissä, joka on erityisesti start up -yrityksille suunniteltu luova työympäristö. Yritykset ratkaisevat esimerkiksi ympäristön, mielenterveyden ja hyvinvoinnin ongelmia uusilla tavoilla yhteistyön kautta.
Herttuatar Catherinella oli yllään Catherine Walkerin sininen takki ja Séraphinen mekko. Kruununprinsessa Mette-Marit luotti myös siniseen, ja oli pukeutunut takkimekkoon, jota koristi punainen vyö. Prinssi William ja Mette-Marit olivat ”perfect match” punaisten kaulaliinojensa kanssa.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images