Kuninkaallinen asukooste keisari Naruhiton kruunajaisista

Japanissa juhlittiin muutama viikko sitten keisari Naruhiton valtaannousua. Kruunajaiset on vähän huono käännös, mutta ”valtaannousujuhlat” kuulostaa niin tönköltä ilmaisulta, että käytän tässä tekstissä mieluummin kruunajaisia. Tiedätte kuitenkin, mistä on kysymys.

Japanin keisarillista hovia pidetään jopa kuninkaallisella mittapuulla hyvin perinteikkäänä ja tiukkana instituutiona, ja kruunajaisissa nähtyjen ikiaikaisten seremonioiden juuret ovat kaukana kaukana historiassa. Japanihan on maailman vanhin yhtäjaksoinen monarkia ja samalla nykymaailman ainut keisarikunta.

Tässä on ehtinyt jo vierähtää muutama viikko, mutta sain lukijatoiveen asukoosteesta, joten lupasin palata asiaan vaikka sitten vähän jälkijunassa. Muuttokiireiden takia julkaisu hiukan venyi, pahoittelut siitä! Juhlallisuuksiin kuului kuitenkin useampia eri tapahtumia, ja itse pääpäivänä nähtiin päiväasujen lisäksi myös iltalookit tiaroilla – eihän sellaista voi jättää väliin blogissa! 😉 Monisatapäiseen vierasjoukkoon lukeutui kuninkaallisia ja valtiojohtajia ympäri maailmaa. Harmillisen monet eurooppalaiset kuninkaalliset saapuivat valitettavasti ilman vaimojaan, mutta illallisella oli silti ihan kiitettävästi tiaroja. Suomea edustivat presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio.

Japanin keisaripari_Sauli ja Jenni

Presidenttiparimme tervehtimässä keisari Naruhitoa ja keisarinna Masakoa. Kuva: Secretariat for the Ceremonies of Imperial Succession/ Tasavallan presidentin kanslia

Lue loppuun

Paljon onnea 18-vuotispäivänä, Belgian prinsessa Elisabeth!

Suuret onnittelut Belgian kruununperijä prinsessa Elisabethille 18-vuotispäivän johdosta! Kruununperijän täysi-ikäistyminen on ehdoton juhlan paikka, ja täytyyhän tällainen merkkipäivä huomioida myös blogissa. Tässä siis pieni esittelypostaus Belgian tulevasta kuningattaresta!

Elisabeth_18v

Brabantin herttuatar prinsessa Elisabeth. Kuva: Royal Palace, Brussels

Lue loppuun

Norjan prinsessa Ingrid Alexandra konfirmoitiin juhlallisin menoin Oslossa

Ihanaa syksyä kaikille! Eilen täällä Göteborgissa oli vielä lämmin ja kaunis elokuun ilta, todella kesän viimeinen päivä, sillä tänään herättiin harmaaseen sateisuuteen, jota on luvassa yllin kyllin seuraaviksi päiviksi. Blogi on ollut kesällä taas hiljaisempi, kun hoveissakin on lomailtu ja mitään isompaa ei ole sattunut. Kesäkauden päätöksen (tai syyskauden avauksen) meille kuitenkin tarjosivat eilen norjalaiset, sillä Oslossa juhlittiin prinsessa Ingrid Alexandran konfirmaatiota!

Ingrid Alexandra_konfirmaatio_LisaÅserud_NBT scanpix

Prinsessa Ingrid Alexandra kansallispuvussaan. Kuva: Lise Åserud/NBT scanpix

Lue loppuun

Paljon onnea, Walesin prinssi Charles!

Yhdistyneen kuningaskunnan ja viidentoista muun maan kruununperillinen sekä Kansainyhteisön tuleva päämies, Walesin prinssi Charles täyttää tänään 70 vuotta. Suuret onnittelut!
Prinssi Charles Philip Arthur George syntyi Buckinghamin palatsissa 14.11.1948 klo 21:14 silloisen Edinburghin herttuatar prinsessa Elisabetin ja Edinburghin herttua Philipin esikoisena. Prinssi on ollut kruununperimysjärjestyksen kärjessä vuodesta 1952, jolloin hänen äidistään tuli kuningatar Elisabet. Prinssi Charlesin elämän varsinainen kuningasrooli (hehheh) hallitsijana on vasta edessäpäin, mutta lienee turvallista sanoa, että Charlesin elämäntyö on tehty nimenomaan Walesin prinssinä. Hänen ei voi sanoa laiskotelleen, sillä kuninkuutta odotellessa hän on luonut kruununperijälle täysin edeltäjistään poikkeavan roolin, ja virallisten velvollisuuksien ohella Charles on tehnyt valtavasti työtä maansa ja koko ihmiskuntamme eteen vaikuttamalla väsymättömästi tärkeiden asioiden parissa – asioiden, joihin muu maailma tuntuu heränneen vasta pikkuhiljaa, vaikka prinssi on niistä puhunut jo vuosikymmeniä! Prinssi Charlesin kärkiteemoja ovat olleet erityisesti ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, kestävä kehitys, ihmisoikeudet, nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä yhteisöjen hyvinvointi. Kuningatar Elisabet on siirtänyt viime vuosina virallisia velvollisuuksia yhä enemmän perijänsä harteille, ja kuningattaren odotetaan tekevän Charlesista sijaishallitsijan lähivuosina, huhujen mukaan täyttäessään 95 vuotta eli kahden ja puolen vuoden päästä. Jos ja kun Charlesista tulee kuningas, hän tulee olemaan maansa historian vanhimpana valtaannoussut monarkki. Hallitsijana prinssi joutuu hieman vetäytymään ja varomaan puheitaan, sillä monarkin rooli on hiljaisempaa vaikuttamista, minkä lisäksi viralliset velvollisuudet tulevat viemään entistä enemmän aikaa. Joka tapauksessa prinssistä on viime vuosina tullut yksi lempparikuninkaallisistani, ja on todella harmillista, että oikeasti tärkeä ja menestyksekäs työ on vuosikymmenien ajan jäänyt pahasti yksityiselämän jalkoihin. Vaikuttaa siltä, että ihmisille on vasta nyt, prinssin täyttäessä 70 vuotta, alkanut muodostua oikeanlainen kuva Charlesista. Toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja onhan Charlesilla tosiaan uran huipentuma vielä edessä. Ei voi kuin arvostaa, ja kiittää erinomaisesta työstä ja uurastuksesta, joka ei osoita hyytymisen merkkejä, vaikka prinssi on jo reippaasti yli eläkeiän. Prinssi Williamilla on suuret saappaat täytettävänä!
Embed from Getty Images

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand