Paljon onnea, Walesin prinssi Charles!

Yhdistyneen kuningaskunnan ja viidentoista muun maan kruununperillinen sekä Kansainyhteisön tuleva päämies, Walesin prinssi Charles täyttää tänään 70 vuotta. Suuret onnittelut!
Prinssi Charles Philip Arthur George syntyi Buckinghamin palatsissa 14.11.1948 klo 21:14 silloisen Edinburghin herttuatar prinsessa Elisabetin ja Edinburghin herttua Philipin esikoisena. Prinssi on ollut kruununperimysjärjestyksen kärjessä vuodesta 1952, jolloin hänen äidistään tuli kuningatar Elisabet. Prinssi Charlesin elämän varsinainen kuningasrooli (hehheh) hallitsijana on vasta edessäpäin, mutta lienee turvallista sanoa, että Charlesin elämäntyö on tehty nimenomaan Walesin prinssinä. Hänen ei voi sanoa laiskotelleen, sillä kuninkuutta odotellessa hän on luonut kruununperijälle täysin edeltäjistään poikkeavan roolin, ja virallisten velvollisuuksien ohella Charles on tehnyt valtavasti työtä maansa ja koko ihmiskuntamme eteen vaikuttamalla väsymättömästi tärkeiden asioiden parissa – asioiden, joihin muu maailma tuntuu heränneen vasta pikkuhiljaa, vaikka prinssi on niistä puhunut jo vuosikymmeniä! Prinssi Charlesin kärkiteemoja ovat olleet erityisesti ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, kestävä kehitys, ihmisoikeudet, nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä yhteisöjen hyvinvointi. Kuningatar Elisabet on siirtänyt viime vuosina virallisia velvollisuuksia yhä enemmän perijänsä harteille, ja kuningattaren odotetaan tekevän Charlesista sijaishallitsijan lähivuosina, huhujen mukaan täyttäessään 95 vuotta eli kahden ja puolen vuoden päästä. Jos ja kun Charlesista tulee kuningas, hän tulee olemaan maansa historian vanhimpana valtaannoussut monarkki. Hallitsijana prinssi joutuu hieman vetäytymään ja varomaan puheitaan, sillä monarkin rooli on hiljaisempaa vaikuttamista, minkä lisäksi viralliset velvollisuudet tulevat viemään entistä enemmän aikaa. Joka tapauksessa prinssistä on viime vuosina tullut yksi lempparikuninkaallisistani, ja on todella harmillista, että oikeasti tärkeä ja menestyksekäs työ on vuosikymmenien ajan jäänyt pahasti yksityiselämän jalkoihin. Vaikuttaa siltä, että ihmisille on vasta nyt, prinssin täyttäessä 70 vuotta, alkanut muodostua oikeanlainen kuva Charlesista. Toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja onhan Charlesilla tosiaan uran huipentuma vielä edessä. Ei voi kuin arvostaa, ja kiittää erinomaisesta työstä ja uurastuksesta, joka ei osoita hyytymisen merkkejä, vaikka prinssi on jo reippaasti yli eläkeiän. Prinssi Williamilla on suuret saappaat täytettävänä!
Embed from Getty Images

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand

Norjan kuningasperheessä on taisteltu rakkauden vuoksi – kuningaspari juhlii pian kultahääpäiväänsä, kruununprinssiparille 17 vuotta täyteen

Norjan kuningas Harald ja kuningatar Sonja juhlivat keskiviikkona 29. elokuuta kulta- eli 50-vuotishääpäiväänsä. Hovi ilmoitti kihlauksesta maaliskuussa 1968, ja pari vihittiin samana vuonna Oslon Tuomiokirkossa. Suuret onnittelut kuningasparille kultahääpäivästä!
Eilen 25. elokuuta kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit puolestaan juhlivat 17-vuotishääpäiväänsä. Parin kihlauksesta tiedotettiin joulukuussa 2000, ja häät olivat elokuussa 2001 samaisessa Tuomiokirkossa. Onnittelut myös kruununprinssiparille!
Embed from Getty Images
Kruununprinssi Haraldin ja tuoreen kruununprinsessa Sonjan hääseuruetta

Belgian kuningas Philippe viisi vuotta vallassa – hovi julkaisi uusia kuvia kuningasperheestä

Keväällä Alankomaissa vietettiin kuningas Willem-Alexanderin valtakauden viisivuotisjuhlaa, ja tänään 21. heinäkuuta naapurimaassa Belgiassa kuningas Philippe on saavuttanut saman merkkipaalun. Molemmissa maissa tapahtui vallanvaihto vuonna 2013 – Alankomaissa tapa on jo perinne, kun taas Belgiassa kuningas Albertin vetäytyminen tehtävästään tuli yllätyksenä. Terveyssyihin vedonnut kuningas antoi ilmoituksen heinäkuun alussa, ja jo muutaman viikon päästä hänen esikoisensa Brabantin herttua prinssi Philippe nousi kuninkaaksi. Vallanvaihto ajoitettiin sopivasti maan kansallispäivälle, jota myös juhlitaan tänään.
Belgian kuningasperhettä ei suomalaisessa mediassa hirveästi käsitellä, ja Timanttisalongissakin selkeästi monia muita maita harvemmin, joten halusin ehdottomasti omistaa tälle aiheelle nyt oman postauksensa sen sijaan, että olisin ujuttanut tämän heinäkuun uutiskatsaukseen. Hovi julkaisi uusia kuvia kuningasperheestä, joiden seurauksi sopii hyvin pieni esittely. Pahoittelut kuvien koosta ja laadusta, hovin sivuilta saa kyllä ladattua, mutta ei kovin hyvälaatuisina.
philippe_mathilde

Kuningas Philippe ja kuningatar Mathilde. Kuva: Belgian hovi

Sata vuotta sitten: Venäjän keisariperhe koki karmean loppunsa

Tänään 17. heinäkuuta 2018 on Venäjän viimeiseksi jääneen keisariperheen kuoleman 100-vuotispäivä. Edellisvuonna vallasta syrjäytetty keisari Nikolai II, keisarinna Aleksandra Fjodorovna, heidän viisi lastaan Olga, Tatjana, Maria, Anastasia ja Aleksei sekä perheen palvelijat teloitettiin heinäkuussa 1918 Jekaterinburgissa kuuluisaksi käyneessä Ipatjevin talossa, joka on sittemmin purettu.
Ensimmäinen maailmansota muokkasi Euroopan karttaa ja pyyhkäisi monta monarkiaa mukanaan. Esimerkiksi Saksan ja Itävalta-Unkarin viimeiset hallitsijat selvisivät kuitenkin hengissä sodasta ja sen välittömistä jälkimainingeista, joten Venäjän keisariperheen teloitus loi aikamoisen kontrastin näiden lakkautettujen monarkioiden välille. Hämmennystä lisäsi entisestään vuosikymmeniä jatkuneet huhut, arvailut ja epämääräiset tiedot siitä, mitä perheelle todella tapahtui. Tapahtumien dramaattisuus ja äärimmäisyys kertovat osaltaan siitä, miten huonoksi tilanne oli päässyt kehittymään Venäjällä. Yksinvaltiaana hallinnut tsaari, epäsuosittu keisarinna ja lukuisat muut isommat ja pienemmät seikat vaikuttivat tapahtumien kulkuun ja päättivät 300 vuotta Venäjää hallinneen dynastian.
Embed from Getty Images