Instrument of Consent -avioliittolupa

Britanniassa kruununperimysjärjestyksen kuuden ensimmäisen henkilön on saatava hallitsijalta virallinen lupa avioliitolleen ellei halua menettää omaa ja tulevien jälkeläistensä paikkaa perimysjärjestyksessä. Kihlautuessaan prinssi Harry oli viides, nyt veljenpoikansa prinssi Louisin syntymän jälkeen kuudes, joten laki koskee häntä. Kuningatar antoi suostumuksensa jo aiemmin maaliskuussa, mutta nyt lähempänä häitä hovi julkaisi kuvia perinteisestä Instrument of Consent -lupadokumentista.
Instrument of Consent on kirjoitettu käsin veliinille, eli lampaan-, vasikan- tai vuohennahasta valmistetulle pergamentille. Alla olevasta kuvasta näkee, että dokumentti on hyvin koristeellinen ja sisältää runsaasti symboliikkaa. Kuningatar Elisabet ei kuvitusta ja tekstiä itse raapusta, se on ulkoistettu Crown Officelle. Kuningattaren allekirjoitus ”Elizabeth R” sen sijaan löytyy oikealta ylhäältä. R tarkoittaa latinan sanaa regina eli kuningatar.
avioliittolupa_harry_meghan

Kuva: The Royal Family

Tekstin vasemmalla puolella on punainen lohikäärme eli Walesin symboli, joka viittaa tietysti Harryyn ja hänen isäänsä. Walesin prinssin poikana Harry on virallisesti Walesin prinssi Harry. Lohikäärmeen yläpuolella on Yhdistyneen kuningaskunnan kukkasymbolit; ruusu, ohdake ja apila. Lohikäärmeen alla oleva kuvio on ”Prince Harry’s Label” eli Harryn oma symboli. Sen sisältämät kolme simpukkaa tulevat prinsessa Dianan Spencer-suvun vaakunasta.

Britannian kuninkaallisen perheen hääkirkot

Prinssi Harryn ja Meghan Marklen häihin on enää reilu viikko! Kaikkien kuninkaallisten häiden keskeisimpiä elementtejä ovat arvokkaat puitteet, joten tänään käydään läpi Windsorin suvun hääkirkkoja. Kuningashuoneilla on usein tietyt perinteiset kirkot esim. häille, hautajaisille ja kruunajaisille, mutta valinnavaraa on jonkin verran. Britannian kuningashuoneeseen mahtuu hyvin erilaisissa asemissa olevia kuninkaallisia. Hääkirkon valintaan vaikuttavat keskeisesti häiden koko ja luonne, perinteet ja vihittävien henkilökohtaiset toiveet.
Prinssi Harry ja Meghan Markle ja myöhemmin tänä vuonna prinsessa Eugenie ja Jack Brooksbank vihitään Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappelissa. Windsor on kuningatar Elisabetin varsinainen koti ja myös kuningattaren tuleva hautapaikka. Linnalla ja kappelilla on pitkä historia kuningasperheen kanssa, sillä Pyhään Yrjöön on haudattu lukemattomia brittikuninkaallisia vuosisatojen ajan; mm. kuningas Henrik VIII, kuningas Yrjö III, Walesin prinsessa Charlotte, kuningas William IV ja kuningatar Adelaide, kuningas Edward VII ja kuningatar Alexandra, kuningas Yrjö V ja kuningatar Mary sekä kuningatar Elisabetin vanhemmat, kuningas Yrjö VI ja kuningataräiti Elisabet, ja sisar prinsessa Margaret.
Embed from Getty Images
Pyhän Yrjön kappeli Windsorissa. Alla kuva kappelin sisältä.
Embed from Getty Images
Pyhän Yrjön kappelin historia alkaa 1300-luvulta kuningas Edward III:n ajoilta. Kappelia on laajennettu ja muokattu vuosisatojen aikana, ja nykyisillään sinne mahtuu istumaan noin 800 henkilöä. Sijainti parinkymmenen kilometrin päässä Lontoosta tekee kappelista hieman rauhallisemman vihkipaikan, mikä on varmasti ollut osasyy siihen, että prinssi Harryn ja prinsessa Eugenien kihlattuineen päätyivät Windsoriin. Ensi viikon häiden odotetaan silti houkuttelevan paljon yleisöä, ja onhan linnan pihalle kutsuttu 2600 ihmistä seuraamaan vieraiden saapumista ja hääparin poistumista aitiopaikoilta.

Kuninkaalliset tittelit, osa III: muut kuninkaalliset

On aika kolmannelle ja samalla viimeiselle arvonimipostaukselle! Ensimmäinen osa käsitteli hallitsijoita, toisessa paneuduttiin kruununperillisten omiin erikoistitteleihin ja tänään jatketaan muiden ”rivikuninkaallisten” kanssa. Ei sitten muuta kuin asiaan, sitä riittääkin. Tästä tuli nimittäin varmasti koko blogin kaikkien aikojen pisin postaus, joten suosittelen lukemaan ajan kanssa. Aina saa myös kysyä, jos jokin jää epäselväksi tai kaipaat lisätietoa jostain.
Lähdetään liikkeelle Ruotsista, se on aina suomalaisille tutuin. Rivikuninkaalliset, eli kaikki muut paitsi hallitsija(pari) ja kruununperijä, ovat yksinkertaisesti Ruotsin prinssejä/prinsessoja HKKpuhuttelulla. Tällä hetkellä puhutteluun ja arvonimeen ovat oikeutettuja kuninkaan lapset ja kaikki lapsenlapset. Arvonimet periytyvät myös naisilta, eli prinsessa Madeleinenkin lapsilla on kuninkaalliset tittelit. Aiemmin näin ei ollut, ja kuninkaan neljästä sisaresta kolme tunnetusti menetti arvonimensä avioituessaan ei-kuninkaallisen kanssa. ”Hagaprinsessat” Margaretha, Désirée ja Christina käyttävät isoisänsä heille myöntämiä kohteliaisuustitteleitä, ja esimerkiksi Christina on prinsessa Christina, rouva Magnuson. Christina, Margaretha ja Désirée eivät kuitenkaan ole enää Ruotsin prinsessoja eivätkä oikeutettuja HKK-tyyliin. Poikkeuksen tekee Birgitta, joka avioitui saksalaisen prinssin kanssa ja sai siten pitää syntymäarvonimensä.
Ruotsissa kuninkaallisille jaetaan myös omat herttuakunnat. Niiden valinnassa vaikuttavat perillisen ja maakunnan painoarvo, historia ja henkilökohtaiset syyt. Kuningas päättää herttuakunnat, mutta oletettavasti saa jonkinlaista konsultointia asiasta. Kruununprinsessa Victorian herttuakunta on Länsi-Götanmaa, jossa sijaitsee maan toiseksi suurin kaupunki Göteborg. Prinssi Gabriel sai Taalainmaan, josta hänen äitinsä prinsessa Sofia on kotoisin. Suvun tuorein tulokas prinsessa Adrienne on kruununperimyksessä viimeisenä, ja sai pienen Blekingen maakunnan.
Embed from Getty Images
Ruotsin prinssi Carl Philip, Värmlannin herttua perheineen. Prinsessa Sofia on avioliittonsa myötä Ruotsin prinsessa ja Värmlannin herttuatar. Pojista prinssi Alexander on Södermanlandin herttua ja prinssi Gabriel Taalainmaan herttua.

Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen

Kuninkaalliset tittelit, osa I: hallitsijat

Kuninkaallisten arvonimet aiheuttavat paljon hämmennystä, eikä ihmekään, sillä niitä on lukemattomia erilaisia ja käytännöt vaihtelevat eri maissa. Kuninkaallisilla on myös usein enemmän kuin yksi arvonimi, minkä lisäksi lehdistön ja kansan suuhun vakiintuvat nimitykset sekoittavat pakkaa entisestään. Tämän kolmiosaisen postaussarjan on tarkoitus antaa yleiskuva nykyisten monarkioiden titteleistä ja näin selventää arvonimiviidakkoa. Nyt ensimmäisessä osassa puhumme hallitsijoista, ensi viikolla jatkamme kruununperijöillä ja kolmannessa osassa käsitellään muut kuninkaalliset.
Arvonimet perustuvat lakeihin ja perinteisiin. Esimerkiksi hallitsijan arvonimi voi olla lakiin kirjattu, samoin kruununperijän, mutta osittain kyse on myös henkilökohtaisista päätöksistä, joihin vaikuttavat perinteet ja historia, yhteiskunnallinen tilanne ja poliittinen neuvonanto. Monarkioissa on kuitenkin aika vahvat perinteet, joiden perusteella arvonimiä jaetaan. Muutoksiakin tapahtuu ajan myötä, toisissa hoveissa vähän hitaammin kuin toisissa. Ruotsin kuningashuone olisi hyvin erilainen, jos kruununperijäksi kelpaisi edelleenkin vain mies, ja arvonimet eivät periytyisi myös naisilta – silloin maassa olisi kruununprinssi Carl Philip ja hänen lapsensa prinssit Alexander ja Gabriel. Victoria ja Madeleine olisivat tätiensä tapaan menettäneet arvonimensä ja asemansa avioliittojensa myötä, ja lapset olisivat sukunimeltään Westling ja O’Neill.
Arvonimistä on toisinaan vaikea kirjoittaa suomeksi, kun oikeita käännöksiä ei ole, mutta yrittäkäämme silti. Kysykää siis ihmeessä, jos jokin jää epäselväksi. Yleistasolla titteleihin kuuluu se varsinainen arvonimi/-nimet (kuningas, prinssi, herttua, kreivi jne.) ja lisäksi style, jolle ei ole kunnollista suomennosta, mutta käytän sanaa puhuttelutyyli. Se kertoo nimensä mukaisesti, miten kuninkaallista puhutellaan; onko henkilö esimerkiksi hänen majesteettinsa (HM) tai hänen kuninkaallinen korkeutensa (HKK). Nämä eivät ole pelkästään kuninkaallisiin liittyviä asioita, vaan vastaavaa protokollaa löytyy myös tasavalloista. Suomessa istuvaa presidenttiä puhutellaan aina Herra/Rouva Tasavallan Presidentiksi, ja aseman entinen haltija on Herra/Rouva Presidentti. Ulkoministeriömme sivuilla kerrotaan myös, että mm. ulkomaisista valtionpäistä, ulkomaisista istuvista pää- ja ulkoministereistä sekä suurlähettiläistä käytetään puhuttelumuotoa His/Her Excellency eli hänen ylhäisyytensä.
Embed from Getty Images