Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuningatar Viktorian pojat

Aloitin joskus kauan sitten postaussarjan Euroopan kuninkaallisista sukupuista, mutta jatko-osat jäivät sitten kihlauksien, vauvojen ja häiden jalkoihin. Ensimmäinen teksti käsitteli Pohjoismaiden kuningasperheitä, ja tällä kertaa jatkamme brittikuninkaallisilla, tarkemmin sanottuna kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsikatraalla.

Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen maailman tunnetuin monarkia, vaikka brittiläisen imperiumin kulta-ajat ovat jo takana päin. Brittikuninkaalliset olivat arvostettuja avioliittomarkkinoilla, ja 1800-luvulla kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin yhdeksän lasta ja kymmenet lastenlapset solmivat avioliittoja ympäri Eurooppaa yhdistäen sukuja toisiinsa. Jo ennen Viktoriaa kuningasperheessä oli tullut tavaksi etsiä puolisoita erityisesti nykyisen Saksan alueen ruhtinaskunnista, ja kuningatar oli itsekin brittiprinssin ja saksalaisprinsessan lapsi. Lasten ja lastenlasten naimakauppojen avulla kuningatar sai luonnollisesti merkittäviä yhteyksiä Manner-Euroopan monarkioihin.

Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä; lapset olivat vanhimmasta nuorimpaan Victoria, Albert Edward, Alice, Alfred, Helena, Louise, Arthur, Leopold ja Beatrice. Ikäjärjestyksen sijaan käyn ensin tässä postauksessa läpi pojat ja jatkan tyttärillä ensi viikolla. Sivuhuomautuksena mainittakoon vielä, että postaus keskittyy tietoisesti tärkeimpiin ja mielenkiintoisempiin jälkeläisiin – kuningatarpari sai lapsia ja lapsenlapsia niin paljon, ettei mikään blogipostaus voi käsitellä kaikkia.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand

Uutiskatsaus, maaliskuu 2018

Julkaisin viime kuussa Uutiskatsaus-nimisen artikkelin, ja nyt tuntuu taas, että sellaiselle on tarvetta! Kuninkaallisten parissa tapahtuu koko ajan, mutta kaikesta ei ole järkeä tai aikaa tehdä omaa postausta. Siksi ajattelin jatkossa pyrkiä noin kerran kuukaudessa julkaisemaan näitä pienempiä uutisia yhteen koottuina. Ehkä useamminkin, jos on erityisen paljon tarvetta. Tässä nyt siis muutamia sekalaisia poimintoja maaliskuulta, aiheina mm. Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin ja Hannoverin kuninkaalliset.
Aloittakaamme Norjasta. Kruununprinsessa Mette-Marit oli tämän viikon maanantaina pienessä kirurgisessa toimenpiteessä, ja on sen johdosta sairaslomalla pääsiäiseen asti. Hovi ei kertonut tarkemmin operaation syytä, mutta julkisuudessa sen on arvuuteltu liittyneen mahdollisesti kristallitautiin eli asentohuimaukseen, jota Mette-Maritin uutisoitiin viime syksynä sairastavan. Kruununprinsessa oli tuolloin muutaman päivän sairaslomalla vaivan vuoksi. Kristallitauti on vaaraton, mutta ikävä vaiva, joka aiheuttaa huimausta ja pahoinvointia.
Embed from Getty Images
Kruununprinsessa Mette-Marit
Alankomaissa nähtiin tällä viikolla kahden (tyyli)kuningattaren kohtaaminen, kun kuningas Willem-Alexander ja kuningatar Máxima isännöivät Jordanian kuningasparia. Valtiovierailu oli tarkoitus järjestää jo viime vuonna, mutta lykkäyksen lisäksi se “alennettiin” vain viralliseksi vierailuksi, eli tiaroja ei valitettavasti nähty. Sekä Máxima että kuningatar Rania ovat kyllä loisteliaita näkyjä ilmankin tiaroja. Máximan tyyli on näyttävä ja rohkea, ja tuo keltainen “banaanipuku” on juuri sellainen vaate, jota en ikinä voisi laittaa itse, mutta jonka Máxima osaa kantaa tyylillä. Myös Rania (kolmas vasemmalta) näytti upealta, ja kuningattaren instagram tietää kertoa, että musta kukkakuvioin koristeltu iltapuku on perinteistä jordanialaista tyyliä. Kuningasparien lisäksi illalliselle osallistuivat Alankomaiden ex-kuningatar prinsessa Beatrix, Willem-Alexanderin veli prinssi Constantijn sekä Beatrixin sisko prinsessa Margriet.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images

Sayn-Wittgenstein-Berleburgin ruhtinasperhe ja harmaita hiuksia aiheuttava testamentti

Saksalaisen Sayn-Wittgenstein-Berleburgin ruhtinassuvun päämies prinssi Richard kuoli reilu viikko sitten 13.3.2017 kotonaan Berleburgin linnassa. Vaikka 82-vuotias prinssi oli jo iäkäs, kuolema tuli yllätyksenä läheisille. Esimerkiksi prinssin puoliso, Tanskan prinsessa Benedikte, oli vierailulla kotimaassaan miehensä kuolinpäivänä.

Prinssiä jäävät kaipaamaan vaimon lisäksi kolme lasta, neljä lastenlasta ja liuta sukulaisia ja ystäviä. Pariskunnan esikoinen ja ainoa poika prinssi Gustav (s. 1969) nousi isänsä kuoleman myötä suvun päämieheksi, ja on täten nyt Sayn-Wittgenstein-Berleburgin seitsemäs prinssi (oikeastaan ruhtinas, mutta suomeen on vakiintunut prinssi-käännös).

Tässä postauksessa puhumme prinssi Richardin eilisistä hautajaisista sekä ruhtinassuvun erikoisesta testamenttiongelmasta, joka aiheuttaa harmaita hiuksia erityisesti Richardin ja Benedikten pojalle prinssi Gustaville.

Embed from Getty Images
Prinssi Richard saatettiin viimeiseen lepoon Berleburgissa

Lue loppuun