Kesälomavinkki: Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

Nyt kun moni viettää kesälomansa Suomessa, onkin mitä mainioin tilaisuus vinkata kansainvälisestikin harvinaisesta kotimaan nähtävyydestä, eli Langinkosken keisarillisesta kalastusmajasta!

Venäjän keisari Aleksanteri III:n rakennuttama kalastusmaja valmistui vuonna 1889, ja keisari vietti siellä aikaa useana kesänä yhdessä perheensä kanssa. Luonnonkaunis Langinkoski tarjosi vapautta Pietarin muodollisesta hovielämästä ja mahdollisuuden ”normaaliin” perhe-elämään arkisten askareiden kera. Aleksanteri vieraili paikassa ensimmäisen kerran jo ennen valtaannousuaan vuonna 1880, ja paikka teki vaikutuksen tulevaan keisariin.

Kalastusmajan valmistuttua tupaantuliaisissa oli kansainvälisiä kuninkaallisia vieraita, ja majalla kävi muutenkin merkkiväkeä Helsingistä ja Viipurista tervehtimässä hallitsijaa. Kesäpaikka on keisarilliseen tyyliin nähden vaatimaton, ja kokemus on varmasti ollut eksoottinen niin keisariperheelle kuin heidän vierailleenkin!

Paikka on kesäisin auki vieraille, joten suosittelen lämpimästi käymään – kyseessä on ainutlaatuinen pala Suomen ja Venäjän keisarillista historiaa! Harmittaa, että en ole itse vielä päässyt vierailemaan, enkä tiedä pääsenkö tänä kesänä käymään Suomessa. Kalastusmaja on kuitenkin listallani, kunhan vai sopiva tilaisuus tulee! 😀

Lisätietoa löytyy Kansallismuseon ja Visit Kotkan sivuilta. Jos Suomen kuninkaallinen historia kiinnostaa muuten, niin kannattaa kurkata postaukseni Suomen viidestä suuriruhtinattaresta.

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand

Sata vuotta sitten: Venäjän keisariperhe koki karmean loppunsa

Tänään 17. heinäkuuta 2018 on Venäjän viimeiseksi jääneen keisariperheen kuoleman 100-vuotispäivä. Edellisvuonna vallasta syrjäytetty keisari Nikolai II, keisarinna Aleksandra Fjodorovna, heidän viisi lastaan Olga, Tatjana, Maria, Anastasia ja Aleksei sekä perheen palvelijat teloitettiin heinäkuussa 1918 Jekaterinburgissa kuuluisaksi käyneessä Ipatjevin talossa, joka on sittemmin purettu.
Ensimmäinen maailmansota muokkasi Euroopan karttaa ja pyyhkäisi monta monarkiaa mukanaan. Esimerkiksi Saksan ja Itävalta-Unkarin viimeiset hallitsijat selvisivät kuitenkin hengissä sodasta ja sen välittömistä jälkimainingeista, joten Venäjän keisariperheen teloitus loi aikamoisen kontrastin näiden lakkautettujen monarkioiden välille. Hämmennystä lisäsi entisestään vuosikymmeniä jatkuneet huhut, arvailut ja epämääräiset tiedot siitä, mitä perheelle todella tapahtui. Tapahtumien dramaattisuus ja äärimmäisyys kertovat osaltaan siitä, miten huonoksi tilanne oli päässyt kehittymään Venäjällä. Yksinvaltiaana hallinnut tsaari, epäsuosittu keisarinna ja lukuisat muut isommat ja pienemmät seikat vaikuttivat tapahtumien kulkuun ja päättivät 300 vuotta Venäjää hallinneen dynastian.
Embed from Getty Images

Suomen suuriruhtinattaret – viisi keisarinnaa Elisabet Aleksejevnasta Aleksandra Fjodorovnaan

Monarkia on iso osa historiaamme, ja näppituntumalta arvelen, että suomalaiset tietävät ja muistavat suuriruhtinaskunnan ajoista kohtuullisen hyvin. Suomalainen yhteiskunta koki paljon keskeisiä muutoksia ja otti harppauksia kohti nykyistä Suomea.

Historiassa aina jotkut jäävät väistämättä vähemmälle huomiolle kuin toiset, ja siksi päätin Suomi 100 vuotta -teeman hengessä (hiukan myöhässä tosin) nostaa esiin palan meidän kuninkaallista historiaamme. Esittelen viisi henkilöä suoraan Venäjän imperiumin huipulta – Suomen suuriruhtinattaret eli Venäjän keisarinnat vuosilta 1809-1917.

Lue loppuun

Romanovin keisarillinen suku ennen ja jälkeen vallankumouksen

Alkuhuomautus: aihe osoittautui hyvin haastavaksi laajuutensa takia, mutta toivottavasti onnistuin saamaan aikaan ymmärrettävän tiivistelmän. Tarkoitus ei ole käydä pilkuntarkasti kaikkea läpi, vaan antaa yleiskäsitys suvun historiasta ja nykytilasta. Nimien oikeinkirjoitus ja suomennos tuotti hieman päänvaivaa, saa korjata jos huomaa virheen! Venäjän keisarisuvussa yleisiä arvonimiä ovat englanniksi Grand Duke/Duchess ja Prince/Princess, mutta suomeksi puhutaan yleensä suuriruhtinaista/-ruhtinattarista ja ruhtinaista ja niitä olen tässä artikkelissa käyttänyt. Pahoittelut sekavuudesta: kaikilla on lähes sama titteli ja suvun nimistö on melko yksipuolista, joten sekavuuksilta ei varmasti täysin voi välttyä. 🙂

Romanov-suku oli hallinut Venäjän keisarikuntaa 300 vuoden ajan, kunnes vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan levottomuudet saivat keisari Nikolai II:n luopumaan kruunusta. Seuraavana vuonna keisariperhe, eli Nikolai ja vaimonsa Alexandra sekä heidän viisi lastansa, teloitettiin bolsevikkien toimesta. Samanlaisen kohtalon kärsi myös moni muu suvun jäsen, mutta osa pääsi pakenemaan Venäjältä ja näiden paenneiden jälkeläisiä elää yhä edelleen ympäri maailmaa. Tarkastellaan ensin keitä sukuun edes kuului ennen vallankumousta.

Embed from Getty Images
Viimeinen keisariperhe: Nikolai II ja Alexandra Fjodorovna sekä lapset Olga, Tatiana, Maria, Anastasia ja kruununperijä Alexei. Heidät kaikki teloitettiin vuonna 1918.