Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand

Liechtensteinin ruhtinaskunta on kuninkaallisen vallan viimeisiä linnakkeita Euroopassa

Kävi hiljattain lomailemassa Keski-Euroopassa, ja vierailin samalla Euroopan mahdollisesti mystisimmässä monarkiassa, eli Liechtensteinissa. Alppien kätköissä sijaitseva pieni ruhtinaskunta poikkeaa aika lailla eurooppalaisista vastineistaan, ja ruhtinasperhe on vieraampi tuttavuus kansainvälisissäkin kuninkaallisharrastajien piireissä. En muista koskaan lukeneeni suomalaisista lehdistä nimenomaan Liechtensteinin kuninkaallisia käsitteleviä artikkeleita. On siis aikakin jo paneutua ruhtinaskuntaan ja sitä hallitsevaan perheeseen hieman tarkemmin.
Sveitsin ja Itävallan välissä sijaitseva Liechtenstein on pinta-alaltaan 160 km², eli moninkertaisesti Euroopan toista ruhtinaskuntaa Monacoa (joka on vain 2 km² kokoinen) isompi. Liechtenstein on maailman kuudenneksi pienin valtio, ja sen pinta-ala on esimerkiksi hieman isompi kuin Suomen Kaarinan maapinta-ala. Asukkaita Liechtensteinissa on noin 38 000. Pääkaupunki Vaduz sijaitsee maan keskiosassa. Maassa puhutaan saksaa, käytetään valuuttana Sveitsin frangia ja tehdään läheistä yhteistyötä naapurimaiden ja muun Euroopan kanssa, kuulumatta kuitenkaan EU:hun. Liechtenstein on pitänyt kiinni Sveitsin tapaan puolueettomuudestaan, ja oman arvioni mukaan maa ei yksinkertaisesti tarvitse EU:ta. Liechtenstein pärjää aivan mainiosti omilla säännöillään. Se on vauras, korkean elintason valtio, joka kuuluu maailman kärkikastiin monilla kansainvälisillä hyvinvointimittareilla. Finanssialan keskuksena tunnettu maa on pyrkinyt eroon veroparatiisin maineesta, mutta sen liberaali talouspolitiikka kyllä tunnetaan kansainvälisessä rahamaailmassa.
blogi2

Ilta-aurinko Vaduzin yllä. Kuva: Timanttisalonki

Kruununprinsessa Victorian patikointiprojektissa on moderni ote kuninkaallisuuteen

Oletteko seuranneet Ruotsin kruununprinsessa Victorian patikointiprojektia? Jos ette, niin viimeistään nyt on aika kuulla, mistä on kysymys. Projekti on nimittäin erinomainen esimerkki siitä, miten kuninkaallisuutta on monenlaista ja miten vähällä vaivalla voi saada paljon aikaan.
2018-10-03, Landskapsvandringar, ÅngermanlandOnsdagen den 3 oktober 2018 besökte Kronprinsessan Ångermanland för att genomföra sin femtonde landskapsvandring. Vandringen gick genom Skuleskogens nationalpark. Vandringen startade vid nationalparkens v

Kruununprinsessa Victoria Ångermanlandissa lokakuun alussa. Kuva: Raphael Stecksén/Kungl. Hovstaterna

Kruununprinsessa Victoria aloitti syyskuussa 2017 patikointiprojektin, jonka aikana kruununprinsessa yksinkertaisesti käy patikoimassa vuorollaan jokaisessa Ruotsin maakunnassa. Ensimmäisenä kohteena oli luonnollisesti kruununprinsessan oma herttuakunta Länsi-Götanmaa, ja viimeviikkoinen vierailu Hälsinglandissa oli jo kuudestoista. Yhteensä maakuntia on 25. Maakunnat on korvattu Ruotsin hallinnossa lääneillä jo kauan sitten, mutta maakuntajako on edelleen käytössä tietyissä yhteyksissä. Niillä on virallinen asema, omat vaakunat, kulttuurinen merkitys paikallisten identiteetille, ja esimerkiksi kuningasperheen jäsenten herttuakunnat noudattavat edelleen maakuntajakoa. Patikointi on käytännössä päiväretki kuhunkin maakuntaan, ja maakuntahallinnolla ja paikallisella elinkeinoelämällä on hovin mukaan tärkeä rooli jokaisella vierailuilla. Kohteina on ollut luontopolkuja, kansallispuistoja ja esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Kruununprinsessa Victoria on päässyt tutustumaan paikalliseen historiaan ja perinteisiin, erilaisiin luonnonympäristöihin ja tietysti ihmisiin. Retkipäivät ovat sijoittuneet eri vuodenaikoihin ja kaikenlaisiin maisemiin.

Uutiskatsaus, lokakuu 2019

Jälleen kuukausittaisen uutiskatsauksen aika, tässä siis isompia ja pienempiä havaintoja lokakuun varrelta!
Ensimmäisenä ajankohtainen muistutus ja matkavinkki kuninkaallisseuraajille. Windsorin linnassa on tänään auennut uusi näyttely, A Royal Wedding: The Duke and Duchess of Sussex, jonka keskiössä on herttuatar Meghanin hääpuku, häätiara, kopio prinssi Harryn käyttämästä uniformusta sekä morsiuslasten asut. Lisäksi Lontoossa Kensingtonin palatsissa on esillä kuningatar Viktoriasta kertyvä Victoria Revealed -näyttely, joka esittelee kuningatarta ja hänen pitkää elämäänsä eri näkökulmista. Victoria revealed esittelee myös kolme kuningattareen ja hänen jälkeläisiinsä linkittyvää tiaraa! Molemmat näyttelyt ovat auki 6. tammikuuta asti, joten jos nyt loppuvuodesta on tilaisuus pienelle kaupunkilomalle, suosittelen lämpimästi harkitsemaan Lontoota. Erityisesti hääpukunäyttelyä on kovasti kehuttu, sillä saatavilla on ääniopastus, jossa herttuapari itse avaa hääsuunnittelun taustoja ja esimerkiksi häätiaran valikoitumista. Itse olen menossa ensi kuussa, blogiin tulee sitten kooste!
Embed from Getty Images

Ikäviä uutisia Norjasta, kruununprinsessa Mette-Marit sairastaa kroonista keuhkofibroosia

Norjan hovi tiedotti eilen kruununprinsessa Mette-Maritin terveydentilasta, eikä tiedote valitettavasti ollut mukavaa luettavaa. Tiivistetysti 45-vuotias kruununprinsessa sairastaa kroonista keuhkofibroosia, joka tulee ajoittain jatkossa vaikuttamaan hänen työkykyynsä ja viralliseen ohjelmaansa. Kruununprinsessa on kärsinyt terveysongelmista jo useita vuosia, ja laajojen tutkimusten jälkeen syyksi on selvinnyt keuhkofibroosi. Kyseessä on melko harvinainen sairaus, jossa keuhkot arpeutuvat vähitellen, kun keuhkokudos korvautuu sidekudoksella. Keuhkojen tilavuus pienenee ja niiden toiminta heikentyy sairauden edetessä. Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, liittyykö kruununprinsessan tilanteeseen laajempaa autoimmuunisairautta tai muita syitä. Tämänhetkisen ymmärryksen mukaan krooninen keuhkofibroosi ei monista yleisemmistä keuhkosairauksista poiketen riipu ympäristötekijöistä tai elintavoista.
Sairauden oireita ovat mm. kuiva ja pitkäaikainen yskä sekä ajan myötä paheneva hengenahdistus. Keuhkofibroosi aiheuttaa myös väsymystä ja mahdollisesti lihaskipuja. Etenemistahtia on mahdotonta ennustaa, mutta se voi olla vuosia hidasta ja sitten yhtäkkiä pahentua kerralla enemmän. Hovi ei kertonut kovin tarkkaan kruununprinsessan tilanteesta, joten maltetaan olla tekemättä liian rajuja johtopäätöksiä, vaikka aiheesta lukeminen vetääkin mielen matalaksi. Kyseessä on vakava sairaus, johon ei ole parannuskeinoa. Joillekin potilaille on mahdollista tehdä keuhkonsiirto, mutta monille hoito tarkoittaa taudin etenemisen hidastamista ja oireiden helpotusta. Kruununprinsessa Mette-Maritia hoidetaan Oslon yliopistollisessa sairaalassa, ja professori Kristian Bjøron mukaan hoitotiimi tekee kansainvälistä yhteistyötä. Kruununprinsessalle tullaan tekemään lisätutkimuksia ja hoitokokeiluja. Sairauden havaitseminen näin aikaisessa vaiheessa on positiivista, ja kruununprinsessa kertoo tiedotteessa, että tavoitteena on kuitenkin olla mukana edustustyössä niin paljon kuin mahdollista. Kruununprinssipari antoi myös haastattelun aiheesta, tässä linkki NRK:n sivuille..
kongehuset_portretter0799

Kuva: Jørgen Gomnæs / Det kongelige hoff