Prinssi Williamin vierailu Israelissa nosti jälleen esiin kysymyksen kuninkaallisten poliittisuudesta

Ovatko kuninkaalliset poliittisia? Kysymys on jälleen käynyt monen huulilla viime aikoina, sillä Britannian prinssi William on parhaillaan historiallisella vierailulla Israelissa ja Palestiinalaisalueilla, ja vasta viime viikolla kansainvälinen media ruoti Espanjan kuningas Felipen tapaamista Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ajankohtaisuutensa lisäksi, joten minäkin halusin tunkea oman lusikkani soppaan. Postauksesta tuli aika pitkä, mutta aihe on niin kiinnostava!
Perinteinen vastaus ensimmäisen lauseen kysymykseen on, että kuninkaalliset eivät ole poliittisia. Eurooppalaisten monarkkien valta on nykyisin seremoniallista, ja todellinen päätösvalta on pääministereillä ja parlamenteilla. Ja niin sen pitääkin olla. Modernien monarkioiden ytimessä on kuninkaallisen perheen neutraalius ja rooli valtion pr:n ydinhenkilöinä sekä julkisuuden käyttäminen yleishyödyllisten asioiden ajamiseen.  Kuninkaallisilla ei ole vapautta ottaa kantaa asioihin, ja heidän vahvuutensa on olla päivänpolitiikan yläpuolella ja toimia koko kansaa yhdistävänä tekijänä. Olisi kuitenkin hölmöä kiistää, ettei kuninkaallisilla olisi mitään poliittista merkitystä. Hallitsija on valtionpää, ja kuninkaalliset toimivat aktiivisesti diplomatian parissa, ja ovat myös mediakiinnostavuudeltaan ylivoimaisia moniin poliitikkoihin verrattuna.
Itse sanoisin, että politiikkaa ja kuninkaallisia ei voi täysin erotella toisistaan. Vaikka he ovat itse puolueettomia, he edustavat kuitenkin aina maataan, ja toimivat sen mukaan, miten maan valtaapitävät, yleensä siis hallitus, on linjannut. Kuningasperheillä on usein myös jonkinlainen arvojohtajan rooli, ja heidän tekemisillään on yhteiskunnallista vaikutusta. Arvojohtajuudesta puhumme enemmän postauksen loppupuolella, mutta voimme miettiä esimerkiksi perinteisiä perhearvoja. Normaalisti henkilökohtaiset valinnat vaikkapa avioliitosta eivät ole kuninkaallisille samalla tavalla täysin yksityisiä. Yksikään kuninkaallinen perhe ei taida olla enää täysin ”tahraton” ja skandaaleilta välttynyt, mutta kuninkaallisilta yhä odotetaan esimerkillisyyttä, ja heidän valintansa ja toimintansa heijastelevat tietyssä määrin myös yhteiskunnan asenteiden muutoksia. Tarkastellaan hieman lähemmin, millaisia tapauksia lähihistoriassa on viime vuosikymmeninä ja ihan viime aikoinakin nähty politiikan ja arvojohtajuuden saralla.
Embed from Getty Images

Herttuatar Meghanin kuninkaallinen ura on käynnistynyt – mitä voimme odottaa jatkossa?

Prinssi Harryn ja Meghan Marklen satuhäistä on muutamaa päivää vaille kuukausi aikaa, ja tuore Sussexin herttuapari on kuninkaallisen perheen kuuminta tavaraa tällä hetkellä. Kyyhkyläiset kävivät tässä välissä häämatkalla, ja herttuatar Meghanin roolin, työtehtävien ja yhteistyöverkoston muodostuminen vie oman aikansa, eli odotettavissa ei ollutkaan, että näkisimme herttuatarta monta kertaa viikossa heti häiden jälkeen. Ensimmäinen kuninkaallinen kuukausi on kuitenkin ollut aikamoinen, sillä herttuattaren ohjelmassa on ollut muutama varsin perinteikäs vuosittainen tapahtuma, minkä lisäksi tämänpäiväinen työpäivä kahdestaan itse kuningatar Elisabetin kanssa on monella tapaa merkittävä etappi. Katsotaan tässä postauksessa, miten Meghanin uusi elämä on lähtenyt käyntiin, ja mitä tulevaisuus tuo tullessaa.
Embed from Getty Images

Britannian kuninkaallisen perheen hääkirkot

Prinssi Harryn ja Meghan Marklen häihin on enää reilu viikko! Kaikkien kuninkaallisten häiden keskeisimpiä elementtejä ovat arvokkaat puitteet, joten tänään käydään läpi Windsorin suvun hääkirkkoja. Kuningashuoneilla on usein tietyt perinteiset kirkot esim. häille, hautajaisille ja kruunajaisille, mutta valinnavaraa on jonkin verran. Britannian kuningashuoneeseen mahtuu hyvin erilaisissa asemissa olevia kuninkaallisia. Hääkirkon valintaan vaikuttavat keskeisesti häiden koko ja luonne, perinteet ja vihittävien henkilökohtaiset toiveet.
Prinssi Harry ja Meghan Markle ja myöhemmin tänä vuonna prinsessa Eugenie ja Jack Brooksbank vihitään Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappelissa. Windsor on kuningatar Elisabetin varsinainen koti ja myös kuningattaren tuleva hautapaikka. Linnalla ja kappelilla on pitkä historia kuningasperheen kanssa, sillä Pyhään Yrjöön on haudattu lukemattomia brittikuninkaallisia vuosisatojen ajan; mm. kuningas Henrik VIII, kuningas Yrjö III, Walesin prinsessa Charlotte, kuningas William IV ja kuningatar Adelaide, kuningas Edward VII ja kuningatar Alexandra, kuningas Yrjö V ja kuningatar Mary sekä kuningatar Elisabetin vanhemmat, kuningas Yrjö VI ja kuningataräiti Elisabet, ja sisar prinsessa Margaret.
Embed from Getty Images
Pyhän Yrjön kappeli Windsorissa. Alla kuva kappelin sisältä.
Embed from Getty Images
Pyhän Yrjön kappelin historia alkaa 1300-luvulta kuningas Edward III:n ajoilta. Kappelia on laajennettu ja muokattu vuosisatojen aikana, ja nykyisillään sinne mahtuu istumaan noin 800 henkilöä. Sijainti parinkymmenen kilometrin päässä Lontoosta tekee kappelista hieman rauhallisemman vihkipaikan, mikä on varmasti ollut osasyy siihen, että prinssi Harryn ja prinsessa Eugenien kihlattuineen päätyivät Windsoriin. Ensi viikon häiden odotetaan silti houkuttelevan paljon yleisöä, ja onhan linnan pihalle kutsuttu 2600 ihmistä seuraamaan vieraiden saapumista ja hääparin poistumista aitiopaikoilta.

Cambridgen prinssi Louis Arthur Charles

Ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen Cambridgen herttuapari on paljastanut maanantaina syntyneen poikansa nimen: Louis Arthur Charles. Pojan arvonimi kokonaisuudessaan on siis hänen kuninkaallinen korkeutensa Cambridgen prinssi Louis. Ei tärpännyt omilla nimiarvauksillani, jotka olivat Arthur Philip Victor ja Albert James Michael. Ehkä joskus vielä. 😀
Louis on perinteinen kuninkaallinen nimi, ja se on käytössä erityisesti ranskan- ja saksankielisillä alueilla. Se on prinssi Williamin ja kuningatar Elisabetin nuorimman pojan prinssi Edwardin neljäs nimi, ja pikkuprinssin isoveljen prinssi Georgen kolmas nimi. Prinssi Edwardin tytär on Louise, mutta muuten lähisuvusta ei löydy toista samannimistä.
Arthur on myös hyvin perinteinen kuninkaallinen nimi, joka vie ajatukset tietysti kuningas Arthurin legendaan. Nimi löytyy sekä prinssi Williamin että vauvan isoisän prinssi Charlesin nimirimpsusta. Arthur oli monien suosikkiehdokas ensimmäiseksi nimeksi, ja itsekin veikkasin sitä.
Charles puolestaan kunnioittaa tietysti prinssi Charlesia. Brittihistoria tuntee myös useammankin samannimisen kuninkaan. Ihanaa, että pojan nimessä on muistettu nyt isoisääkin. Pitkään on ollut jo puhetta, ettei Charles näe lapsenlapsiaan kovin usein ja on jäänyt täysin kakkosisoisän rooliin, kun taas herttuatar Catherinen vanhemmat ovat ilmeisesti hyvin aktiivisesti mukana ja avuksi lastenlasten hoidossa. Kaikkia lehdistön juttuja ei pidä uskoa, mutta niissä on usein totuuden siemen.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images

Prinssi Charles seuraa kuningatar Elisabetia Kansainyhteisön johdossa

Brittihovi on ollut kiireinen tällä viikolla Lontoossa pidetyn Kansainyhteisön johtajien kokouksen (lyhyemmin CHOGM) vuoksi, ja viikon huipuksi kuningatar Elisabet vielä juhlii tänään lauantaina 92-vuotissyntymäpäiviään. CHOGM kokoaa muutaman vuoden välein pidettävään suurtapaamiseen Kansainyhteisön jäsenmaiden hallitusten johtajat, ja kokous koskettaa Britannian kuninkaallista perhettä, sillä kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön päämies. Tällä kertaa kokous oli erityisen mielenkiintoinen kuninkaallisten osalta, joten puhutaan hieman siitä, mitä kuluneen viikon aikana oikein tapahtui.
Kansainyhteisö eli Commonwealth of Nations syntyi 1900-luvun puolivälissä brittiläisen imperiumin purkautessa. Jäsenmaita on yli 50 ja ne kattavat noin kolmanneksen koko maailman väkiluvusta. Kansainyhteisö ei kuitenkaan ole verrattavissa EU:n kaltaiseen poliittiseen unioniin, sillä yhteisöllä ei ole perustuslakia, jäsenmailla ei ole oikeutta puuttua toistensa asioihin eivätkä ne harjoita esimerkiksi yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistyön teemoja ovat olleet mm. demokratian kehittäminen, yhteinen historia ja kulttuuri ja kestävä kehitys. Kansainyhteisö ei ole sama asia kuin Commonwealth realms. Kansainyhteisöön kuuluvat maat ovat kaikki itsenäisiä ja suurin osa jäsenmaista on tasavaltoja. Commonwealth realms -nimellä tunnetaan  ne 16 itsenäistä valtiota, joiden hallitsija kuningatar on (Britannia, Kanada, Australia, Jamaika jne.) Kaikki Commonwealth realm -maat toki kuuluvat Kansainyhteisöön, mutta Elisabetin asema yhteisön johtajana on erillään hänen asemastaan kuningattarena. Alla kuvia kuninkaallisesta perheestä viikon varrelta kokoukseen liittyvistä tilaisuuksista.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images
Suhteiden ylläpitäminen Commonwealth realmeihin ja muuhun Kansainyhteisöön vaatii paljon työtä ja aikaa, mikä osaltaan selittää Britannian kuninkaallisen perheen nykyisen koon. Brittikuninkaalliset ovat jatkuvasti maailmalla – prinssi Charles ja herttuatar Camilla esimerkiksi palasivat juuri Australiasta, jossa myös prinssi Edward oli samanaikaisesti Kansainyhteisön kisoissa. Näiden vierailujen päälle tulee tietysti kotimaan työt 60 miljoonan asukkaan Britanniassa ja suhteiden hoitaminen kaikkiin muihin Kansainyhteisön ulkopuolisiin maihin.