Prinssi Charles seuraa kuningatar Elisabetia Kansainyhteisön johdossa

Brittihovi on ollut kiireinen tällä viikolla Lontoossa pidetyn Kansainyhteisön johtajien kokouksen (lyhyemmin CHOGM) vuoksi, ja viikon huipuksi kuningatar Elisabet vielä juhlii tänään lauantaina 92-vuotissyntymäpäiviään. CHOGM kokoaa muutaman vuoden välein pidettävään suurtapaamiseen Kansainyhteisön jäsenmaiden hallitusten johtajat, ja kokous koskettaa Britannian kuninkaallista perhettä, sillä kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön päämies. Tällä kertaa kokous oli erityisen mielenkiintoinen kuninkaallisten osalta, joten puhutaan hieman siitä, mitä kuluneen viikon aikana oikein tapahtui.
Kansainyhteisö eli Commonwealth of Nations syntyi 1900-luvun puolivälissä brittiläisen imperiumin purkautessa. Jäsenmaita on yli 50 ja ne kattavat noin kolmanneksen koko maailman väkiluvusta. Kansainyhteisö ei kuitenkaan ole verrattavissa EU:n kaltaiseen poliittiseen unioniin, sillä yhteisöllä ei ole perustuslakia, jäsenmailla ei ole oikeutta puuttua toistensa asioihin eivätkä ne harjoita esimerkiksi yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistyön teemoja ovat olleet mm. demokratian kehittäminen, yhteinen historia ja kulttuuri ja kestävä kehitys. Kansainyhteisö ei ole sama asia kuin Commonwealth realms. Kansainyhteisöön kuuluvat maat ovat kaikki itsenäisiä ja suurin osa jäsenmaista on tasavaltoja. Commonwealth realms -nimellä tunnetaan  ne 16 itsenäistä valtiota, joiden hallitsija kuningatar on (Britannia, Kanada, Australia, Jamaika jne.) Kaikki Commonwealth realm -maat toki kuuluvat Kansainyhteisöön, mutta Elisabetin asema yhteisön johtajana on erillään hänen asemastaan kuningattarena. Alla kuvia kuninkaallisesta perheestä viikon varrelta kokoukseen liittyvistä tilaisuuksista.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images
Suhteiden ylläpitäminen Commonwealth realmeihin ja muuhun Kansainyhteisöön vaatii paljon työtä ja aikaa, mikä osaltaan selittää Britannian kuninkaallisen perheen nykyisen koon. Brittikuninkaalliset ovat jatkuvasti maailmalla – prinssi Charles ja herttuatar Camilla esimerkiksi palasivat juuri Australiasta, jossa myös prinssi Edward oli samanaikaisesti Kansainyhteisön kisoissa. Näiden vierailujen päälle tulee tietysti kotimaan työt 60 miljoonan asukkaan Britanniassa ja suhteiden hoitaminen kaikkiin muihin Kansainyhteisön ulkopuolisiin maihin.

Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen

Brittikuninkaallisten työmäärät 2017 – hieman parannusta työnjakoon, mutta miten brittihovi selviää tulevaisuudessa?

Vuosittaiset julkaisut brittikuninkaallisten työmääristä ilmestyivät joulun välipäivinä. Virallisten lukujen puutteessa vakituiseksi tavaksi on tullut käyttää brittiläisen herra Tim O’Donovanin keräämiä tilastoja. O’Donovan pitää harrastuksena kirjaa kuninkaallisen perheen aktiviteeteista ja on lähettänyt lukunsa The Times-lehdelle jo lähes 40 vuoden ajan. Tilastoja kokoavat myös muut yksityiset henkilöt, ja laskutavat vaihtelevat laskijasta riippuen, mutta kaikkien perustana on hovin ”kalenteri” Court Circular. Kalenteri ei kuitenkaan kerro kaikkea: toimistotyön ja muun kulisseissa tapahtuvan valmistelun määrää on mahdotonta lähteä arvioimaan. Kiinnostavimpia muiden keräämiä lukuja ovat The Royal Forums -palstan Iluvbertie-nimimerkin vuosittaiset laskelmat laajempien analyysien kanssa, ja tarkastelemme lyhyesti myös niitä.
Embed from Getty Images
Kuningatar, prinssi Charles ja prinsessa Anne
Alla olevaan taulukkoon olen koonnut O’Donovanin laskelmat Britannian kuninkaallisen perheen työtehtävien yhteismääristä vuosilta 2011-2017. Luvut synnyttävät joka vuosi runsaasti keskustelua, ja niiden tulkitsemiseen on yhtä monta tapaa kuin on tarkastelijoita. Tehtäviä voi jaotella erilaisiin kategorioihin, mutta niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä tai vaikutusta on mahdotonta arvioida. Kuninkaallisilla on erilaiset roolit ja painotukset työkentässään. Perheen työmyyrillä, prinssi Charlesilla ja prinsessa Annella, on hyvin erilaiset kalenterit, vaikka tehtävien määrässä he ovat lähes tasoissa. Charlesin rooli kruununperijänä tarkoittaa enemmän virallisempia valtiollisia tapahtumia ja seremonioita sekä äitinsä avustamista.
Ulkomaanmatkat ovat yleensä ohjelmaltaan melko tiiviitä, ja niistä kertyy nopeasti kymmeniä työtehtäviä. Prinssi Williamin reilun vuorokauden kestänyt Suomen-vierailu sisälsi laskutavasta riippuen noin kymmenkunta ohjelmanumeroa. Työmäärät luontaisesti vaihtelevat vuosittain jonkin verran riippuen elämäntilanteesta, erilaisista juhlavuosista, yksittäisistä isommista projekteista ja muista seikoista. 2012 oli kuningatar Elisabetin valtakauden timanttivuosijuhla, joten ohjelmaa oli normaalia enemmän. Prinssi Andrew’n ympärillä pyörineet skandaalit laskivat lukua vuonna 2015, ja kreivitär Sophien valmistautuminen syksyn pyöräilyhaasteeseen (Skotlannista Lontooseen, yli 700 km) rokotti kreivittären muuta ohjelmaa vuonna 2016. Lisäksi rajanveto yksityisen ja kuninkaallisen työn välille saattaa olla hovillekin joskus epäselvää, ja viime vuonna keskustelua herätti prinssi Harryn Invictus Games -kisat ja niiden laskeminen työmääriin.

taulukko-gimp_171231

Kaikkiaan luvut kertovat siis paljon ja samalla eivät mitään. Hyvillä taustatiedoillakaan ei voi tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Aloitetaan nyt kuitenkin yleislausahduksella, että työskentelevän kuninkaallisen perheen ikärakenne painottuu vanhempaan väkeen. Tänäkin vuonna Iluvbertien mukaan 64% eli reilusti yli puolet kaikesta työstä teki eläkeiän ylittänyt perheenjäsen. Ahkerimpia olivat jälleen prinssi Charles ja prinsessa Anne. Varsinkin Anne ansaitsisi enemmän tunnustusta työstään – hänestä ei pidä meteliä lehdistö eikä hän itse, mutta silti prinsessa on vuosi toisensa jälkeen listan kärkipaikoilla. Heidän jälkeensä suurin saldo oli prinssi Andrew’lla, joka on skandaalivuosien jälkeen palannut kolmensadan tehtävän paremmalle puolelle.

Kenestä tulee kuningas Elisabetin jälkeen, Charlesista vai Williamista?

Kuningatar Elisabetin valtakausi on jo illan puolella, ja puheet hänen seuraajastaan pyörivät ahkerasti internetin keskustelupalstoilla ja lehtien kommenttikentillä. Kommentoinnissa esiintyy pääosin kolmea eri mielipidettä: prinssi Charlesista tulee kuningas, prinssi Williamista tulee kuningas tai monarkia lakkautetaan Elisabetin pitkän valtakauden päätteeksi. Keskustelua käydään myös suomalaisilla sivuilla ja iltapäivälehtien kommenttipalstan inspiroimana päätin sitten jakaa oman valistuneen arvaukseni Yhdistyneen kuningaskunnan tulevaisuudesta.
Aloitetaan faktalla: maan kruununperijästä, Walesin prinssi Charlesista tulee automaattisesti kuningas äitinsä kuollessa, aivan kuten Elisabetista tuli aikoinaan välittömästi kuningatar isänsä poismenon jälkeen. Siihen ei tarvita mitään vahvistuksia tai virallista nimitystä, perimys on määritelty laissa. Elisabetin setäkin oli vajaan vuoden verran kuningas Edward VIII, vaikka virallisia kruunajaisia ei ehditty järjestää ennen kruunusta luopumista.
Embed from Getty Images

Espanjan kuningasparin valtiovierailu Iso-Britanniassa

Espanjan kuningas Felipe ja kuningatar Letizia pääsivät viimein valtiovierailulle Iso-Britanniaan, yli vuoden odotuksen jälkeen. Vierailun piti tapahtua jo keväällä 2016, mutta Espanjan hallituskriisin takia sitä lykättiin kesäkuuhun 2017. Tänä vuonna saarivaltiossa kuohui ennenaikaisten parlamenttivaalien takia, joten vierailua siirrettiin vielä kuukaudella. Tällä viikolla odotettu tapaaminen vihdoin järjestyi.
Kuningaspari matkusti Lontooseen jo tiistaina, mutta vierailu alkoi virallisesti keskiviikkona ja päättyy tänään perjantaina. Valtiovierailut ovat tyypilliseen tapaan kiireisiä, kun muutamaan päivään mahdutetaa paljon ohjelmaa. Isäntinä toimivat tietysti kuningatar Elisabet ja prinssi Philip, mutta molempia painaa ikä, joten muun kuningasperheen rooli korostuu entisestään. Tämä vierailu on erityinen myös siksi, että sen arvellaan olevan viimeinen valtiovierailu, johon prinssi Philip osallistuu (prinssin eläkepäivät lähestyvät) ja lisäksi tämä on myös ensimmäinen kerta, kun prinssi Harry on osallisena! Menossa mukana ovat olleet myös prinsessa Anne, prinssi Andrew, prinssi Edward ja kreivitär Sophie sekä prinssi William ja herttuatar Catherine, kaikki joko keskiviikon illallisella tai muussa ohjelmassa En käy läpi koko vierailua, sillä ohjelmanumeroita on lukuisia, mutta poimin kohokohtia.
Kuvat: PressAssociation