Prinssi Williamin vierailu Israelissa nosti jälleen esiin kysymyksen kuninkaallisten poliittisuudesta

Ovatko kuninkaalliset poliittisia? Kysymys on jälleen käynyt monen huulilla viime aikoina, sillä Britannian prinssi William on parhaillaan historiallisella vierailulla Israelissa ja Palestiinalaisalueilla, ja vasta viime viikolla kansainvälinen media ruoti Espanjan kuningas Felipen tapaamista Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ajankohtaisuutensa lisäksi, joten minäkin halusin tunkea oman lusikkani soppaan. Postauksesta tuli aika pitkä, mutta aihe on niin kiinnostava!
Perinteinen vastaus ensimmäisen lauseen kysymykseen on, että kuninkaalliset eivät ole poliittisia. Eurooppalaisten monarkkien valta on nykyisin seremoniallista, ja todellinen päätösvalta on pääministereillä ja parlamenteilla. Ja niin sen pitääkin olla. Modernien monarkioiden ytimessä on kuninkaallisen perheen neutraalius ja rooli valtion pr:n ydinhenkilöinä sekä julkisuuden käyttäminen yleishyödyllisten asioiden ajamiseen.  Kuninkaallisilla ei ole vapautta ottaa kantaa asioihin, ja heidän vahvuutensa on olla päivänpolitiikan yläpuolella ja toimia koko kansaa yhdistävänä tekijänä. Olisi kuitenkin hölmöä kiistää, ettei kuninkaallisilla olisi mitään poliittista merkitystä. Hallitsija on valtionpää, ja kuninkaalliset toimivat aktiivisesti diplomatian parissa, ja ovat myös mediakiinnostavuudeltaan ylivoimaisia moniin poliitikkoihin verrattuna.
Itse sanoisin, että politiikkaa ja kuninkaallisia ei voi täysin erotella toisistaan. Vaikka he ovat itse puolueettomia, he edustavat kuitenkin aina maataan, ja toimivat sen mukaan, miten maan valtaapitävät, yleensä siis hallitus, on linjannut. Kuningasperheillä on usein myös jonkinlainen arvojohtajan rooli, ja heidän tekemisillään on yhteiskunnallista vaikutusta. Arvojohtajuudesta puhumme enemmän postauksen loppupuolella, mutta voimme miettiä esimerkiksi perinteisiä perhearvoja. Normaalisti henkilökohtaiset valinnat vaikkapa avioliitosta eivät ole kuninkaallisille samalla tavalla täysin yksityisiä. Yksikään kuninkaallinen perhe ei taida olla enää täysin ”tahraton” ja skandaaleilta välttynyt, mutta kuninkaallisilta yhä odotetaan esimerkillisyyttä, ja heidän valintansa ja toimintansa heijastelevat tietyssä määrin myös yhteiskunnan asenteiden muutoksia. Tarkastellaan hieman lähemmin, millaisia tapauksia lähihistoriassa on viime vuosikymmeninä ja ihan viime aikoinakin nähty politiikan ja arvojohtajuuden saralla.
Embed from Getty Images

Asiaa mediakriittisyydestä: Espanjan kuningattaret ottivat yhteen ja Kreikan kruununprinsessa haukkui Letizian twitterissä

Twitterissä nousi eilen myrsky Espanjan kuningasperheen välikohtauksesta, joka tallentui videolle viikonloppuna ja levisi nettiin. Kyse ei sinänsä ole mistään kovin merkittävästä tapahtumasta, mutta keskustelu aiheesta lähti mielestäni aivan lapasesta, joten päätin ottaa asian esiin blogissa, ja puhua samalla vähän mediakriittisyyden puolesta.
Alla olevassa videossa nähdään tilanne, jossa Espanjan kuningasperhe on pääsiäiskirkossa sunnuntaina Mallorcalla. Paikalla ovat kuningas Felipe ja kuningatar Letizia, heidän tyttärensä Asturian ruhtinatar Leonor ja infanta Sofia sekä Felipen vanhemmat eli ex-kuningaspari Juan Carlos ja Sofia. Kirkossa kuningatar Sofia pysähtyy valokuvaa varten ja nappaa lapsenlapset kainaloonsa. Kuningatar Letizia kävelee heidän edestään, kättelee ihmisiä ja pysähtyy sitten Sofian ja tyttäriensä eteen. Kuningatar Sofia ilmeisesti sanoo jotain, mikä selvästi aiheuttaa jännitettä kuningatarten välille, ja Letizian kehonkieli muuttuu täysin. Juan Carlos katsoo hämmentyneenä sivusta, ja kuningas Felipe astuu väliin keskeyttäen tilanteen.
Taustatietona kerrottakoon, että Espanjan kuningasperheen tilanne on yleisesti ollut vaikea viime vuosina sisäpoliittisista syistä. Myös Felipen sisar prinsessa Cristina ja tämän mies Iñaki Urdangarin taloussotkuineen (postaus vuoden takaa) toivat hyvin epämiellyttävää julkisuutta kuningashuoneelle. Kuningatar Letizia puolestaan on jatkuvan arvostelun kohteena milloin mistäkin, ja tuntuu herättävän voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan vähän samaan tapaan kuin Britanniassa herttuatar Catherine. Tämä kyseinen välikohtaus tulkittiin niin, että Letizia estää tahallaan anoppiaan poseeraamasta kuvaajille lasten kanssa ja työntää Sofian pois lasten luota (mm. brittilehti Expressin otsikko ja artikkeli).

Kuningas Felipe otti monarkille harvinaisesti kantaa Katalonian tilanteeseen

Embed from Getty Images
Katalonian ja Espanjan välinen itsenäisyyskriisi on ollut viime viikkojen ajankohtaisimpia uutisaiheita. Katalonian autonomisen maakunnan välit Espanjan keskushallintoon ovat olleet viileät jo vuosia, ja poliittinen kitka kulminoitui viikko sitten sunnuntaina järjestettyyn kansanäänestykseen Katalonian itsenäisyydestä. Tiivistetysti kriisissä on kyse siitä, että 7,5 miljoonan asukkaan maakunta ei ole tyytyväinen asemaansa Espanjan valtiossa. Katalonialla on oma kielensä ja kulttuurinsa sekä vahva alueellinen identiteetti, minkä lisäksi se on Espanjan vauraimpia alueita, ja tietää sen itsekin. Välit keskushallintoon kärsivät erityisesti vuonna 2010, kun Katalonian laatima uusi perustuslaki maakunnan autonomialle kumottiin keskushallinnossa. Vuonna 2015 itsenäisyys oli epäsuorasti yksi Katalonian parlamenttivaalien pääteemoista, ja luvattu äänestys järjestettiin nyt. Espanja piti äänestystä laittomana ja pyrki estämään sen kovin ottein, ja äänestyspäivänä ei vältytty väkivallalta, kun Espanjan kansalliskaarti otti yhteen äänestäjien kanssa. Huono peliliike, sillä voimakeinojen käyttäminen vei sympatiat tietysti katalaanien puolelle. Viime tiistaina, muutama päivä äänestyksen jälkeen Espanjan kuningas Felipe piti kansalle televisiopuheen, joka herätti monissa ristiriitaisia tunteita.
Sovittelevan ja tilannetta rauhoittavan ulostulon sijaan kuningas Felipen puhe oli kova kannanotto. Alkuosa oli aikamoinen kylmä suihku Katalonian viranomaisille – Felipe syytti heitä systemaattisesta ja tietoisesta perustuslain halveksunnasta ja tuomitsi maakunnan johdon toimet vastuuttomiksi sekä tyrmäsi itsenäisyyspyrkimykset laittomina. Kuningas otti kantaa Espanjan yhtenäisyyden puolesta ja ilmaisi tukensa keskushallinnon toiminnalle. Kokonaisuudessaan kuningas kuvasi tilannetta vakavaksi ja vaaralliseksi demokratian kannalta. Lopuksi Felipe puhui hieman ”perinteisemmin”, ja vetosi koko kansaan yhtenäisyyden puolesta. Kruunu on sitoutunut perustuslakiin ja demokratiaan, ja Felipe itse painottaa Espanjan yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta ja kaikkien kansalaisten välistä harmonian ja ymmärryksen ilmapiiriä. Alkuperäisversio on luettavissa kuningashuoneen nettisivuilla, englanninkielinen käännös löytyy esimerkiksi El País -lehden sivuilta (kääntäjä: María Luisa Rodríguez Tapia).

Espanjan kuningashuoneen korruptioskandaali: prinsessa Cristina vapautettiin syytteistä

Viime perjantaina 17.2. saatiin viimein päätökseen Espanjan kuningashuonetta vuosia koetellut korruptioskandaali. Kuningas Felipen sisar prinsessa Cristina ja erityisesti hänen miehensä Iñaki Urdangarín ovat olleet kohun keskellä viime vuodet ja koko ”Noos-tapaus” on jatkunut vuosikymmenen alusta asti. Prinsessa Cristina vapautettiin perjantaina syytteistä, mutta hän sai 265 000 euron sakon osallisuudestaan tapaukseen. Sen sijaan hänen miehensä, entinen olympiatason käsipalloilija Iñaki Urdangarin tuomittiin 6 vuodeksi ja 3 kuukaudeksi vankeuteen ja lisäksi yli 500 000 euron sakkoihin. Syytelistalla oli muun muassa kavallus, petos, verorikoksia ja vaikutusvallan väärinkäyttöä. Toinen tapauksen pääsyytetyistä, Urdangarinin liikekumppani Diego Torres tuomittiin  8 vuoden ja 6 kuukauden vankeuteen ja yli 1,7 miljoonan euron sakkoihin. Tuomituilla on valitusoikeus.
Selvää on, että Espanjan kuningashuone on kärsinyt skandaalista valtavasti, vaikka prinsessa tai hänen puolisonsa eivät ole kuningasperheen ytimessä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Espanjan kuninkaallisia on joutunut oikeuden eteen. Missä tahansa eurooppalaisessa monarkiassa tapaus olisi poikkeuksellinen ja todella vakavasti otettava, mutta erityisesti Espanjassa jutulla voi olla yllättävänkin kauskantoisia seurauksia. Mistä Noos-tapauksessa on siis kyse ja mitä siitä on seurannut?
Embed from Getty Images
Prinsessa Cristina on kuningas Juan Carlosin ja kuningatar Sofian keskimmäinen lapsi ja nykyisen kuningas Felipen isosisko.

Kuninkaalliset olympialaisissa

Rion olympialaiset ovat vaikeuksista huolimatta startanneet! Kisat ovat hyviä tilaisuuksia kuninkaallisten livebongaukseen, ja Riossa onkin tähän mennessä nähty mm. Tanskan kruununprinssipari, Belgian kuningas Philippe, Britannian prinsessa Anne, Monacon ruhtinas Albert, Hollannin kuningas Willem-Alexander ja Tanskan prinssi Joachim ja prinsessa Marie. Kisat ovat tällä kertaa verrattain kaukana ja se saattaa pitää poissa osan nuoremmista perheellisistä kuninkaallisista. Esimerkiksi Ruotsin hovin tapahtumakalenteriin olympialaiset ovat merkitty vain kuningasparin ohjelmaan – koko sisarustrio Vickanista Maddeen elää vauva- tai taaperoarkea, mutta eihän sitä tiedä, jos joku heistä yllättäisikin. Prinssit Daniel ja Carl Philip ainakin ovat tunnettuja urheilumiehiä. Kuningatar Silvialle Rio on varmasti mieluinen visiitti, onhan kuningatar itse puoliksi brasilialainen ja viettänyt lapsuudestaan 10 vuotta siellä.
Embed from Getty Images
Britannian prinsessa Anne kiersi urheilijoiden luona