Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen

Perhe saattoi prinssi Henrikin viimeiselle matkalle

Viikko sitten kuollut Tanskan prinssi Henrik saatettiin tänään iltapäivällä viimeiselle matkalleen. Hautajaisten ajankohta ilmoitettiin jo viime keskiviikkona, samana päivänä kun suru-uutinen prinssin poismenosta levisi maailmalle, ja samalla kerrottiin, että prinssin omasta toiveesta hautajaiset eivät ole valtiolliset, vaan pieni tilaisuus lähipiirille. Pitkin viikkoa oli joitakin epäselvyyksiä koskien esimerkiksi kutsulistaa, median osallistumista ja televisiointia. Meidän iloksemme tilaisuus televisioitiin, itse seurasin sitä tanskalaiselta sivustolta, mutta myös Yle Areena näytti livelähetystä.
Prinssi Henrikin hautajaistilaisuus järjestettiin Christiansborgin linnankirkossa Kööpenhaminassa. Siunaus alkoi klo 12 Suomen aikaa ja kesti noin tunnin. Kirkossa oli vain noin 60 vierasta – kuninkaallinen perhe, prinssin sisarukset,  muita läheisiä sekä muutamia valtion ja hovin edustajia. Siunaamisen suorittivat kuninkaallisen perheen pappi, piispa Erik Norman Svendsen apunaan Holmenin rovasti Ejgil Bank Olesen. Kuninkaallisen perheen lisäksi paikalla olivat mm. prinssi Joachimin ex-vaimo kreivitär Alexandra, ja kuningatar Margareetan sisaret prinsessa Benedikte ja Kreikan kuningatar Anne-Marie miehensä kuningas Konstantinin kanssa. Prinsessa Benediktehän jäi leskeksi melko tarkalleen vuosi sitten. Näin intiimeihin hautajaisiin ei sitten osallistunutkaan kukaan Ruotsista tai Norjasta, ja Ruotsin hovi ehtikin jo ilmoittaa aiemmin, ettei kuningasparia nähdä tilaisuudessa.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images

Kuninkaallinen koulutus: kruununperijät

Historia tuntee monia hallitsijoita, jotka päätyivät valtaan odottamattomasti ja tehtävään kouluttautumatta. Osa pärjäsi hyvin ilman valmistautumista, osa selkeästi heikommin. Nykyään kruununperijät valmistellaan tulevaan asemaan huolellisesti monipuolisella koulutuksella. Henkilökohtaisille kiinnostuksen kohteille annetaan tänä päivänä sijaa, mutta tulevien hallitsijoiden CV:issä on silti monia yhtäläisyyksiä. Tämä postaus aloittaa kolmiosaisen sarjan, jossa tutustutaan eri asemassa olevien kuninkaallisten koulutus- ja uravalintoihin. Ensimmäisenä vuorossa kruununperijät, joita odottaa hallitsijaksi nouseminen, eli ”ammatinvalinta” on selkeä. Mutta mitä tulevan hallitsijan täytyy osata ja tietää? Mitä kruununperijä voi tehdä omaa valtakauttaan odotellessaan?
Embed from Getty ImagesEmbed from Getty ImagesEmbed from Getty Images
Tanskan ja Ruotsin kruununperijät Frederik ja Victoria sekä Espanjan kuningas Felipe VI.