Nobel-juhlat 2016: kuninkaallista kimallusta Tukholmassa

Nobel-gaala on joka vuosi suurta kansainvälistä huomiota herättävä tapahtuma. Palkinnonsaajat julkaistaan jo aiemmin syksyllä, mutta juhlat ovat aina joulukuun 10. päivä Alfred Nobelin, eli palkintojen isän, kuoleman vuosipäivänä. Alfred Nobel oli ruotsalainen kemisti-keksijä ja hyvin varakas mies, joka testamenttasi suuren summan rahaa käytettäväksi ihmiskuntaa hyödyttäneiden henkilöiden palkitsemiseen. Alkuperäiset viisi palkintoa jaettiin fysiikan, kemian, lääketieteen, rauhan ja kirjallisuuden kentillä ansioituneille ja Ruotsin keskupankin kustantama taloustieteen palkinto tuli myöhemmin osaksi joukkoa. Palkintoon kuuluu mitali, diplomi ja 8 miljoonan kruunun rahasumma (vajaa 900 000 euroa). Rauhanpalkinnon saajan päättää Norjan Nobel-akatemia, ja muista poiketen rauhanpalkinto jaetaan Oslossa eikä Tukholmassa.

Tänä vuonna palkinnot menivät seuraaville henkilöille:

  • rauhanpalkinnon sai Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos
  • fysiikan palkinto meni puoliksi David J. Thoulessille ja puoliksi yhdistetysti F. Duncan M. Haldanelle ja  J. Michael Kosterlitzille
  • kemiasta palkittiin yhteisesti Jean-Pierre Sauvage, Sir J. Fraser Stoddart sekä Bernard L. Feringa
  • lääketieteen palkinnon sai Yoshinori Ohsumi
  • kirjallisuuspalkinnon sai Bob Dylan, joka ei päässyt paikalle vastaanottamaan palkintoaan
  • taloustieteen palkinnon saivat puoliksi Oliver Hart ja suomalainen Bengt Holström!

Norjan kuningasperhettä palkintoseremoniassa
Rauhanpalkinto tosiaan jaetaan Oslossa kaupungintalolla ja tilaisuuteen osallistuu Norjan kuninkaallisista kuningaspari ja kruununprinssipari. Tilaisuus on aiemmin päivällä kuin Tukholman juhlat, joten pukukoodikin on erilainen: ei tiaroja eikä iltapukuja. Kruununprinsessa Mette-Marit luottaa yleensä mustaan ja/tai valkoiseen, kuten tänäkin vuonna. Mette-Marit ei myöskään selkeästi pidä hatuista, vaan suosii usein pantoja tai muunlaisia hiuskoristeita. Kuningatar Sonja luotti myös tummaan ja oli perustyylikäs kuten useimmiten. Mette-Maritin asu ei oikein säväyttänyt, tuollainen korkea kaulus ei ole omaan makuuni missään tilanteessa. Lehdistössä kiinnitettiin myös huomiota kruununprinsessan väsyneeseen ja väkinäiseen olemukseen – ehkä alkukuussa sairastettu keuhkokuume ei ole vielä täysin ohi? Joka tapauksessa, Norjan naiset valitettavasti ovat aina vaatimatonta Nobel-katseltavaa, kun vertaa Tukholmassa nähtävään iltapuku- ja jalokivimereen.

Kuningas Harald onnittelee rauhanpalkinnon voittaja Juan Manuel Santosia.

Lue loppuun

Brittikuninkaallisia diplomaattivastaanotolla

Loppuvuoteen osuu ainakin kolme ykkösluokan juhlaa, jopa samalle viikolle! Linnan juhlat eivät ole kuninkaalliset, mutta kuitenkin hienoin pukujuhla, mitä tasavallastamme löytyy. Eilen torstaina Lontoossa järjestettiin perinteinen diplomaattivastaanotto, johon osallistuivat kuninkaallisesta perheestä kuningatar Elizabeth ja prinssi Philip, Walesin prinssi Charles ja Cornwallin herttuatar Camilla sekä Cambridgen herttuapari prinssi William ja herttuatar Catherine. Lisäksi huomenna lauantaina Ruotsissa (ja Norjassa) juhlitaan Nobeleita. Tämän kokoluokan tilaisuuksissa pukukoodina on ”parhaat päälle”, ja yleisön huomio suuntautuukin usein muotipuoleen, erityisesti kuninkaallisten kohdalla, kun koruloisto on kieltämättä ihan eri luokkaa kuin meillä Linnassa.
royalfamily_diplomaattipäivälliset.jpg

Vasemmalta oikealle: Cornwallin herttuatar Camilla, Walesin prinssi Charles, kuningatar Elizabeth, prinssi Philip, prinssi William ja Cambridgen herttuatar Catherine. Kuva The Royal Familyn Facebook-sivulta.

Briteissä koko perhettä ei yleensä nähdä näissä isoissa valtiollisissa tilaisuuksissa.     Nytkin paikalla oli vain perheen kolme korkea-arvoisinta pariskuntaa: kuningatar, kruununperijä ja kruununperijän perijä puolisoineen. Diplomaattivastaanotto on vuosittainen suurtapahtuma hovin kalenterissa ja osallistujia on noin 1500, yli 130:stä maasta. Vieraiden joukossa on diplomaattien lisäksi ainakin kotimaan hallitus, entiset pääministerit,  Canterburyn ja Yorkin arkkipiispat sekä muita merkkihenkilöitä. Monarkki on edelleen avainasemassa diplomaattisuhteissa, joten siksi tilaisuus järjestetään Buckinghamin palatsissa. Se on myös suurin palatsissa järjestettävistä tapahtumista sekä yksi harvoja tiaratilaisuuksia brittihovissa!
Tiaran vaativien tilaisuuksien määrä on vaihtelee hoveissa: esim. Ruotsissa kuningasparin lasten häät olivat ehdottomia tiaratilaisuuksia, kun taas Williamin ja Catherinen häissä pukukoodi edellytti hattuja. Lisäksi valtiovierailuihin ja diplomaattivastaanottoon ei yleensä koko suku tule, joten nämä tekijät yhdistettyinä joudun hieman surullisesti toteamaan, että Yorkin prinsessoja Beatricea ja Eugenietä tuskin tullaan näkemään tiaroissa muuten kuin omissa häissään. Ehkä prinssi Charlesin kruunajaisissa, mutta sekään ei ole varmaa, muuttuuko kruunajaisten pukukoodi ja luonne Charlesin valtaannousun myötä – edellisistä kruunajaisistahan on jo reippaasti yli 60 vuotta.
Kuningatar Elizabethilla ja kruunulla on hyvin laaja kokoelma jalokivikoruja ja tiaroja. Britanniassa on tapana, että hallitsija pitkäaikaislainaa tiaroja perheen sisällä niin, että tarvitsevalla prinsessalla on muutama eri vaihtoehto, joita vuorotella. Avioeron tai kuoleman jälkeen tiara palautuu takaisin hallitsijalle, ja pysyttelee pois julkisuudesta kymmeniäkin vuosia, ennen kuin se jossain vaiheessa lainataan taas uudelle sukupolvelle. Monet tiarat ovat hyvin vanhoja ja kulkeneet suvussa jopa satoja vuosia, joten niiden halutaan tietysti säilyvän perhepiirissä. Tiaroista enemmänkin kiinnostuneille voin suositella The Royal Order of Sartorial Splendor -blogia, josta kaivelen paljon tietoa itsekin, kun en kaikkia kuninkaallisia helyjä ulkoa tunnista. Tämän postauksen linkit vievät kyseiseen blogiin, joten kaikki englantia taitavat: käykää ihmeessä kurkkaamassa!

Lue loppuun