Perhe saattoi prinssi Henrikin viimeiselle matkalle

Viikko sitten kuollut Tanskan prinssi Henrik saatettiin tänään iltapäivällä viimeiselle matkalleen. Hautajaisten ajankohta ilmoitettiin jo viime keskiviikkona, samana päivänä kun suru-uutinen prinssin poismenosta levisi maailmalle, ja samalla kerrottiin, että prinssin omasta toiveesta hautajaiset eivät ole valtiolliset, vaan pieni tilaisuus lähipiirille. Pitkin viikkoa oli joitakin epäselvyyksiä koskien esimerkiksi kutsulistaa, median osallistumista ja televisiointia. Meidän iloksemme tilaisuus televisioitiin, itse seurasin sitä tanskalaiselta sivustolta, mutta myös Yle Areena näytti livelähetystä.
Prinssi Henrikin hautajaistilaisuus järjestettiin Christiansborgin linnankirkossa Kööpenhaminassa. Siunaus alkoi klo 12 Suomen aikaa ja kesti noin tunnin. Kirkossa oli vain noin 60 vierasta – kuninkaallinen perhe, prinssin sisarukset,  muita läheisiä sekä muutamia valtion ja hovin edustajia. Siunaamisen suorittivat kuninkaallisen perheen pappi, piispa Erik Norman Svendsen apunaan Holmenin rovasti Ejgil Bank Olesen. Kuninkaallisen perheen lisäksi paikalla olivat mm. prinssi Joachimin ex-vaimo kreivitär Alexandra, ja kuningatar Margareetan sisaret prinsessa Benedikte ja Kreikan kuningatar Anne-Marie miehensä kuningas Konstantinin kanssa. Prinsessa Benediktehän jäi leskeksi melko tarkalleen vuosi sitten. Näin intiimeihin hautajaisiin ei sitten osallistunutkaan kukaan Ruotsista tai Norjasta, ja Ruotsin hovi ehtikin jo ilmoittaa aiemmin, ettei kuningasparia nähdä tilaisuudessa.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images

Prinssi Henrik kuoli myöhään eilen illalla – hovi aloittaa suruajan (päivitetty tietoja hautajaisista)

h.k.h._prinsgemalen_TorbenEskerod

Kuva: Torben Eskerod, Kongehuset.

Tanskan prinssi Henrik (11.6.1934 – 13.2.2018) kuoli myöhään eilen tiistai-iltana 13. helmikuuta Fredensborgin linnassa, johon prinssi siirrettiin sairaalasta aiemmin samana päivänä omasta toiveestaan viettämään viimeiset hetkensä. Puoliso, kuningatar Margareeta ja parin pojat kruununprinssi Frederik ja prinssi Joachim olivat prinssin rinnalla loppun asti. Osanottoni kuningatar Margareetalle ja koko perheelle.
Suru-uutinen ei varmasti tullut kenellekään yllätyksenä enää tässä vaiheessa, mutta prinssi Henrik oli siis sairaalahoidossa useamman viikon, ja viime perjantaina tähän ikävimpään uutiseen alettiin varautua, kun hovi tiedotti Henrikin tilan pahentuneen niin vakavaksi, että kruununprinssi Frederik lensi Etelä-Korean talviolympialaisista samantien takaisin Tanskaan.
Hovi ilmoitti myös aloittavansa suruajan. Suruaika kestää kuukauden eli 14. maaliskuuta asti, ja sinä aikana kuninkaallinen perhe ei osallistu seurapiiri- tai juhlatilaisuuksiin. Julkisesti esiintyessään perhe pukeutuu mustaan, ja hovin uniformua pitävät työntekijät kantavat surunauhaa käsivarsissaan Kuningatar Margareeta perui jo aiemmin loppuviikon ja ensi maanantaina työtehtävänsä, nyt myös kruununprinsessa Maryn ylihuominen vierailu Liettuaan on peruttu.

Pohjoismaiden hovien vuosidokumentit ja Norjan ja Tanskan uudenvuodenpuheet

Pohjoismaiden hoveista julkaistaan aina tammikuun alussa vuosidokumentit, joissa kerrataan kuningasperheiden vuoden kohokohdat. Aiempina vuosina olen nähnyt ainakin Ruotsin ja Norjan dokkarit hieman viiveellä Yle Areenassa, joten ei huolta, jos pohjoismaiset kielet eivät ole täysin hallussa, ohjelmat luultavasti ilmestyvät tekstityksen kanssa Ylelle myöhemmin tässä kuussa.
Ruotsin kuningashuoneesta kertova Året med Kungafamiljen on katsottavissa (ilman tekstitystä siis) SVT:llä, ja ohjelma on nähtävissä kesäkuun loppuun asti. Norjan Året med kongefamilien löytyy NRK:lta ilman poistumispäivää.
Tanskan dokumentti löytyy Youtubesta englanniksi tekstitettynä.
Uusivuosi on Tanskassa muutenkin upea, monipäiväinen juhla vastaanottoineen. Timanttisalonki ei valitettavasti kerennyt seurata juhlia juurikaan, mutta Hovikirjeenvaihtajalla on erinomainen postaus aiheesta. Kannattaa lukea, vuodenvaihde on Tanskan hovin suurin ja näyttävin vakituinen spektaakkeli. Kuninkaallisen perheen naiset ovat iltapuvuissa ja tiaroissa, miehillä on todella näyttävät sotilaspuvut hattuineen ja kaikilla on kunniamerkkinauhojen sijaan hieman harvemmin nähtävät kultaiset käädyt.
Ruotsissa kuningas pitää joulupuheen, ja siihen olikin linkki jo joulukoosteessa, kun taas Tanskassa ja Norjassa hallitsijoilla on tapana puhua kansalle uudenvuoden yhteydessä. Kuningatar Margareetan puheen (ilman teksteja) voi katsoa täältä hovin sivuilta, ja kuningas Haradin puhe löytyy täältä. Hovi on julkaissut Haraldin puheen tekstimuodossa norjaksi, mutta englanninkielistä versiota ei valitettavasti osunut silmiin kummastakaan.

Prinssi Henrik jatkaa äksyilyä tittelistään

Tanskan prinssi Henrik, kuningatar Margareetan puoliso, on vastannut kesän kuninkaallisesta draamasta, joka koskee jälleen kerran Henrikin tyytymättömyyttä prinssin titteliin. Henrik on purnannut asiasta jo vuosia, ja se ei ole mikään salaisuus, mutta asia tuntuu saaneen nyt aivan uudet mittasuhteet. Tanskan hovi julkaisi viime viikolla tiedotteen, jossa prinssi ilmoitti, ettei halua aikanaan tulla haudatuksi kuningattaren viereen. Nyt Henrik, joka lomailee Ranskassa viinitilallaan, on antanut tanskalaiselle Se og Hør -lehdelle haastattelun, jossa hän toteaa, että kuningatar tekee hänestä narrin eikä kunnioita häntä tarpeeksi.
Ensiksi, kuka on prinssi Henrik? Tanskan kuninkaallisia ei seurata Suomen valtavirtalehdistössä yhtä ahkerasti kuin ruotsalaisia, mutta monille hän on varmasti edes nimeltä tuttu. 83-vuotias prinssi on syntyjään ranskalainen Henri, ja hän avioitui silloisen prinsessa Margareetan, Tanskan kruununperijän kanssa vuonna 1967. Pariskunnalla on kaksi lasta, kruununprinssi Frederik ja prinssi Joachim, sekä kahdeksan lastenlasta. Avioituessa nimi Henri tanskannettiin ja titteliksi tuli Hänen kuninkaallinen korkeutensa Tanskan prinssi Henrik. Prinssillä on ollut omat hankaluutensa asemansa kanssa, ja hän ei ole erityisen suosittu Tanskassa, vaikka palveli kruunua melkein 50 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle kuninkaallisista tehtävistään alkuvuodesta 2016. Suosioon ovat vaikuttaneet monet seikat ja tapaukset, ja taustoja voi lukea esimerkiksi täältä Hovikirjeenvaihtajan muutaman vuoden takaisesta postauksesta. Tiivistetysti, Henrik ei ole tyytyväinen asemaansa prinssinä kuningattaren rinnalla, ja on tämän monesti näyttänyt hyvin mielenosoituksellisesti erilaisin tempauksin.
Embed from Getty Images
Margareeta ja Henrik oli tarkoitus haudata yhteiseen sarkofagiin Roskilden kirkkoon, kuten lukuisat hallitsijaparit ennen heitä. Hovi kuitenkin tiedotti viikko sitten yllättäen, että aiemmasta poiketen Henrik ei halua tulla haudatuksi kirkkoon vaimonsa viereen, johtuen tyytymättymyydestä asemaansa. Kuningattaren ja perheen kerrotaan tienneen asiasta jo jonkin aikaa, ja hyväksyvän päätöksen, mutta tiedote luonnollisesti synnytti kohun. Parin 50-vuotista avioliittoa on pidetty upeana rakkausliittona, ja vaikka emme voikaan tietää kodin sisäisestä dynamiikasta, tuntuu surulliselta, että Henrik on tullut vanhoilla päivillään näihin ajatuksiin, eikä tahdo viimeistä lepopaikkaansa vaimonsa viereen, koska kokee olevansa puolisoaan alempiarvoisempi.
Henrik on aikaisemmin lukemattomia kertoja aiheuttanut harmaita hiuksia hoville sekä laittanut vaimonsa hankalaan asemaan ja suorastaan nolannut tämän ja koko monarkian lausunnoillaan ja vaatimuksillaan. Henrik siis tahtoisi olla kuningas eikä prinssi, ja hänen mielestään on epätasa-arvoista, että kuninkaan puoliso on automaattisesti kuningatar, mutta toisinpäin se ei päde. Taustalla on tietysti perinteinen käsitys siitä, että kuninkaan arvonimi on kuningatarta korkeampi, joten hallitsijan puolisona Henrik ei luonnollisesti voi saada vaimonsa arvonimeä korkeampaa asemaa. Hallitsevien kuningatarten puolisot ovat perinteisesti olleet prinssejä, kuten kuningatar Elisabetin ja prinssi Philipin tai kuningatar Victorian ja prinssi Albertin tapauksissa. Minusta tasa-arvoa edustaa enemmänkin se, että Margareetalla voi olla hallitsija ja miestä korkeammalla – aina se ei ole ollut mahdollista, ja Margareeta itsekin peri kruunun ainoastaan siitä syystä, että hänellä ei ollut veljiä. Lisäksi hallitsevat kuningattaret kyllä erotellaan kuninkaiden puolisoista, vaikka suomeksi kuningatar Margareetasta ja kuningatar Silviasta käytetään käytännössä samaa nimitystä. Englanniksi Margareeta on queen regnant ja Silvia puolestaan queen consort.
Embed from Getty Images
Yritän kovasti ymmärtää Henrikiä, mutta en vaan pysty. Maailma pyörii edelleen (valitettavasti) monelta osaa miesten ehdoilla, ja vanhanajan ranskalaismiehelle voi käydä ylpeyden päälle, että vaimo on virallisesti häntä korkea-arvoisempi, kun oletuksena mies tuntuu edelleen olevan perheenpää, vaikka asenteet ja ajat ovatkin muuttuneet paljon sitten Henrikin ja Margareetan nuoruusvuosien. Silti, Henrik on avioituessaan tiennyt naivansa tulevan kuningattaren ja aivan varmasti hänelle on kerrottu, mitä hallitsijan puolison rooli edellyttää. Hänellä on ollut mahdollisuus valita toisin. Pakkomielle kuninkuudesta tuntuu kummalliselta myös sen takia, että vaikka hänen tittelinsä olisi mikä, Margareeta olisi silti aina korkea-arvoisempi, sillä hänhän se hallitsija on, ei Henrik. Onko Henrik kuvitellut avioituessaan, että prinsessan naimalla saa valtakunnan itselleen, niin kuin saduissa? Henrikin käytös alkaa kuulostaa siltä, että hän on karvaasti pettynyt asemaansa, ja ei voi kuin ihmetellä, miten näin on päässyt käymään. Eihän hän avioitunut pelkkä kuninkuuden kiilto silmissään?
Toisekseen, protokolla pätee vain virallisissa asioissa. Yksityisesti kotona Henrikin ei tarvitse ”nöyristellä” vaimoaan. On todella harmi, jos hän kokee jääneensä kotonakin aina kakkoseksi, mutta meidän on mahdotonta tietää, miten asia on. Margareeta on melko moderni hallitsija, ja on vaikea kuvitella häntä käskyttämässä miestään, mutta voiko olla, että hallitsijan rooli on vain niin iso osa arkea ja kaikkea toimintaa, että Henrik on kääntänyt asian päässään näin? Silti hänellä on ollut useita vuosikymmeniä aikaa käsitellä asiaa ja sopeutua asemaansa, luultavasti myös muokata rooliaan mieleisekseen, joten tuntuu edelleenkin surulliselta, että tittelistä on tullut piikki lihaan, ja että se on selvästi katkeroittanut prinssiä.
Henrikin on tuntunut olevan vaikeaa käsittää, että valtiollisissa asioissa mennään valtion lakien ja protokollan mukaan. 2000-luvun alussa Margareeta loukkasi itsensä, eikä pystynyt osallistumaan juhlavastaanotolle, joten kruununprinssi Frederik isännöi tilaisuutta ja sijaisti äitiään. Henrik oli loukkaantunut ja koki tulleensa sivuutetuksi, ja vaikka hän korosti, että ei syytä vaimoaan tai poikaansa, hän pakeni useiksi viikoiksi Ranskaan, josta perhe sai käydä hakemassa hänet. Kyse ei ollut mistään henkilökohtaisesta, vaan ihan yleisestä tavasta, että valtiollisissa yhteyksissä hallitsijaa sijaistaa ensisijaisesti täysi-ikäinen kruununperijä, piste. Sen ei pitäisi olla loukkaantumisen aihe. Henrik on kuitenkin todennut, että hän ei halua jäädä kolmoseksi. Tähän on vaikea samaistua, sillä nyt puhutaan miehestä, joka elää joka tapauksessa hyvin etuoikeutettua elämää, ja on itse saanut valita puolisonsa.
Oipa Henrikin kanssa samaa mieltä tai ei, niin hänen tapansa käsitellä asiaa julkisesti on suorastaan naurettava. Suutuksissa Ranskaan vetäytyminen ja julkiset kohulausunnot ovat lapsellisia ja hyvin loukkaavia Margareetaa kohtaan, varsinkin uusin haastattelu. Kuninkaalliset ovat tunnettuja siitä, että he eivät levitä perhedraamoja pitkin lehdistöä (Charles ja Diana olivat poikkeus), vaan ovat julkisuudessa ensisijaisesti valtiollisen asemansa ja työnsä myötä. En ymmärrä, miten Henrik voi julkisesti sanoa, että Margareeta tekee hänestä narrin. Jos avioliitto on kriisissä, sitä ei kuitenkaan kuulu levitellä tälla tavoin, vaan hillitä kielensä ja sitten vaikka ilmoittaa asumus- tai avioerosta tarvittaessa. Yleisön mielipide tuntuu olevan vahvasti Margareetan puolella, vaikka mitään varsinaista riitaa ei ole julistettu ja kuningatar ei ole kommentoinut. Margareeta on tottunut miehensä temppuihin, ja aiemmin suhtautunut kärsivällisesti ja tehnyt joitakin myönnytyksiä, mutta koska tulee raja vastaan? Yleisössä on arveltu varovasti, olisiko Henrikillä alzheimeria tai dementia, jotka selittäisivät oudon käytöksen. Sinänsä ihan mahdollista, mutta siinä tapauksessa olisi kyseenalaista hovilta antaa prinssin jatkaa julkista purnaustaan puuttumatta asiaan. Katsoipa asiaa miltä suunnalta tahansa, Henrikin käytös ja lausunnot ovat loukkaavia Margareetaa kohtaan, ja on todella ikävää, jos pitkän avioliiton vanhuuspäiviä varjostaa tällainen katkeruus.
Embed from Getty Images

Pohjoismaiden valtionpäät Helsingissä (livekuvia!)

Sateinen Helsinki ei ihan ollut parhaimmillaan tänään, mutta se ei vieraita haitannut. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijat ja Islannin presidentti puolisoineen vierailivat Helsingissä. Täällä kotimaassa harvoin näkee tällaista kuninkaallisten kokoontumista, joten luonnollisesti tapahtuma kiinnosti yleisöä, ja poliisin arvion mukaan kauppatorilla parveilikin noin 3000 ihmistä!
Seuranani oli mummoni, ja saavuimme Presidentinlinnan edustalle Kauppatorille noin klo 9:50. Presidentinlinnan ja satama-altaan välinen tila ei ole suurin suuri, joten siinä kohtaa yleisöä oli melko maltillisesti. Odottelimme noin puoli tuntia, jonka aikana liikenne katkaistiin torilta, kadetit saapuivat kunniavartioon ja puolustusvoimien soittokunta marssi paikalle. Vieraat alkoivat saapuia maa kerrallaan käänteisessä protokollajärjestyksessä, eli uusin hallitsija ensin. Näin ollen ensimmäisestä autosta nousivat Islannin viime vuonna valittu presidentti Guðni Jóhannesson puolisonsa Eliza Reidin kanssa. Suomen presidenttipari vastaanotti kaikki vieraat sinivalkoisten kukkakimppujen kanssa linnan portilla. Ennen sisälle siirtymistä ja seuraavien vieraiden vastaanottoa kuultiin kunkin maan kansallislaulu.
islanninpresidentti

Ensimmäisenä saapunut Islannin presidenttipari kuunteli maan kansallislaulun presidentti Niinistön ja Jenni Haukion kanssa. Kaartin kunniakomppania oli linnan edustalla. Kuva: Timanttisalonki

34185183154_2f6e7c8605_matti_porre

Presidenttiparit. Huomaa sinivalkoinen kukkakimppu! Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Lue loppuun