Miksi kannatan monarkiaa?

Kun kuninkaallisharrastukseni tulee puheeksi, usein kysytään ensimmäisenä, että mikä niissä kiehtoo niin paljon. Ihmisiä myös kiinnostaa tietää, miksi kannatan monarkiaa, ja olen huomannut kyseisen instituution olevan monelle melko vieras, vaikka kaikki tietävät suunnilleen, mikä on monarkian ja tasavallan ero. Hiljattain lupasin keskustelukumppanille avata vähän tarkemmin, miksi näen monarkiat kannattavina järjestelminä. Itse asiassa tällainen postaus on ollut mielessä jo pidempään, nyt sain hyvän kimmokkeen viimeinkin todella tehdä sen.
Lähtökohtaisesti monarkiapolitiikka ei suoraan kosketa minua, sillä en ole yhdenkään monarkian kansalainen enkä myöskään asu yhdessäkään kuningaskunnassa. Tämä blogi ei tuota minulle rahaa, joten tällä tai muillakaan postauksillani ei ole taloudellisia taustavaikuttimia. Täytyy varmaan myös selventää, että en toivo monarkiaa Suomeen tai mihinkään muuhunkaan maahan pakotetusti, mutta en myöskään toivo nykyisten monarkioiden kaatumista. Monarkioilla tarkoitan tässä tekstissä eurooppalaisia perustuslaillisia monarkioita, joissa todellinen valta on parlamentaarisesti valituilla poliitikoilla. Otan esimerkkejä yksittäisistä maista, mutta fokus on yhteisesti kaikissa Euroopan monarkioissa.
Embed from Getty Images
Taloudelliset syyt eli käytännössä monarkian ”kalleus” verrattuna tasavaltaan on yksi yleisimpiä aiheita, joista monarkioita kritisoidaan. Tosi asiassa valtioita on erilaisia, eikä voida yksiselitteisesti sanoa, että tasavalta on halvempi tai myöskään kalliimpi ratkaisu. Monarkiassa säästöä tulee esimerkiksi siitä, kun on yhdet vaalit vähemmän; esimerkiksi Suomen vuoden 2012 presidentinvaalit maksoivat n. 24 miljoonaa euroa (Vaalit.fi). Lisäksi monarkiassa saa useamman kuin yhden henkilön työpanoksen, sillä monarkiaan kuuluvan perinnöllisyyden vuoksi myös kruununperilliset eli tavallisesti hallitsijan lapset ja lähisukulaiset ovat julkisia henkilöitä. Hieman laskutavasta riippuen esimerkiksi Ruotsissa on kuusi aktiivisesti työskentelevää kuninkaallista aikuista, Tanskassa viisi ja Britanniassa luku nousee jo yli kymmeneen. Monarkiaan liittyviä kuluja, joita tasavallassa ei ole, ovat mm. kuninkaallisten perhetapahtumat, kuten häät ja kastejuhlat. Usein valtio ei rahoita perhetapahtumia kokonaan, mutta tämä riippuu maasta ja tapahtuman luonteesta. Tällaisista tapahtumista tulee myös merkittävästi tuloja yrityksille ja siten myös valtiolle esim. matkailun kautta. Lisäksi kuninkaallisten häiden kaltainen kansainvälinen mediahuomio on arvokasta mainosta maalleen.

Lue loppuun

Miten Brexit vaikuttaa monarkiaan?

Britit järjestivät juhannukseksi aikamoisen uutispommin äänestämällä maan EU-eron eli Brexitin puolesta tiukoin lukemin (pyöristettynä) 52% – 48%. Koko Eurooppa tuntuu järkkyneen ennenkuulumattomalla tavalla, mikä on ihan ymmärrettävää: tilanne on täysin uudenlainen ja aiheuttaa valtavan särön EU:hun. Heti äänestystuloksen selvittyä saarivaltiossa alkoi sisäinen kuohunta, josta kannattaa olla vähintäänkin huolissaan monarkian kannalta.
Embed from Getty Images

Lue loppuun