Kuningatar Máxima yllätti tiarallaan valtiovierailulla Luxemburgissa!

Timanttisalongissa rakastetaan timantteja, ja eilen saimme todella herkullisia tiarauutisia. Alankomaiden kuningatar Máxima on vastannut tiarafanien toiveisiin esiintymällä ensimmäistä kertaa kuningashuoneen the ultimate big gun -tiarassa! Kuningaspari on parhaillaan valtiovierailulla Luxemburgissa, ja ohjelmassa oli eilen tuttuun tapaan banketti eli valtiollinen juhlaillallinen. Illan emännät, suurherttuatar Maria Teresa ja perintösuurherttuatar Stéphanie, olivat valinneet maltilliset tiarat, kun taas Máxima oli kaivanut holvista Stuart-timanttitiaran, joka on nähty viimeksi yli 40 vuotta sitten kuningatar Julianalla. Prinsessa Beatrix ei kuningattarena käyttänyt sitä kertaakaan, joten kaunotar on ollut holvissa odottamassa sopivaa tilaisuutta.
Embed from Getty Images
Máxima käytti hyvin massiivisen tiaran pienennettyä muotoa. Alkuperäiseen muotoon kuuluu hieman korkeampi istutus ja lisäksi kolme aivan valtavaa timanttia. Tiaran keskellä kuuluisi ylimpänä olla päärynänmuotoinen Stuart-timantti, josta tiara on saanut nimensä. Lisäksi ylimmällä rivillä on ollut kaksi valtavaa pyöreää timanttia, jotka näimme eilen Máximalla korvissa. Mietin ihan vakavissani, että miten noita voi kukaan pitää korvissa. Luulisi korvalehtien repeävän tuollaisista kivistä! Settiin eli parureen kuuluu myös kaulakoru, joka ei eilen ollut päässyt mukaan, sekä nyt nähty rusettirintaneula, joka sekin on aika kookas ja näyttävä muun setin tavoin. Itse tiara on vuodelta 1897, jolloin se luotiin kuningatar Wilhelminalle. Kuningatar nousi hallitsijaksi vain 10-vuotiaana, mutta myöhemmin täysi-ikäistyessään hänelle teetettiin kasa uusia koruja virallisen kruunauksen kunniaksi. Stuart-timantin historia Alankomaiden kuningasperheessä alkoi 1600-luvulla. Timantti on ollut vuosisatojen varrella osana monenlaisia koruja, ja kuten näkyy, tästäkin tiarasta sen voi irrottaa. Alla kuva tiarasta alkuperäisessä muodossaan.
Embed from Getty Images

Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen

Luxemburgin suurherttuaperhe

Luxemburgin kuninkaallisista ei juuri pidetä meteliä, varsinkaan täällä Suomessa. Viime viikolla suurherttuaperheessä oli kuitenkin kaksi syntymäpäiväsankaria, joten päätin tehdä lyhyen esittelyn maan kuninkaallisesta perheestä.
Vajaan 600 000 asukkaan Luxemburg on nykyisin maailman ainoa suurherttuakunta. Suurherttua on vanha historiallinen arvonimi, joka oli käytössä Euroopassa erityisesti nykyisten Saksan ja Italian alueiden valtioissa. Suurherttua oli perinteisesti kuninkaan alapuolella, mutta herttuan yläpuolella. Luxemburgissa suurherttua on valtionpää, siinä missä muualla kuninkaat ja kuningattaret, mutta suurherttua on arvonimeltään Hänen kuninkaallinen korkeutensa – ei siis Hänen majesteettinsa, kuten kuninkaat ja kuningattaret. Alankomaiden kuningas hallitsi Luxemburgia 1800-luvulla, mutta vuosisadan lopussa eroavaisuudet perimyslaissa johtivat Luxemburgin irtaantumiseen täysin omaksi suurherttuakunnakseen.
Embed from Getty Images
Eturivi vasemmalta oikealle: perintösuurherttuatar Stéphanie, perintösuurherttua Guillaume, suurherttuatar Maria Teresa ja suurherttua Henri.
Luxemburgin kuninkaallisen perheen ydin koostuu suurherttua Henristä ja hänen puolisostaan suurherttuatar Maria Teresasta, heidän lapsistaan ja lapsenlapsistaan sekä suurherttua Jeanista eli Henrin isästä. Lisäksi kuninkaalliseen sukuun kuuluvat suurherttuan sisarukset, tädit ja sedät lapsineen. Hallitsijaperheellä on erityiset yhteydet Belgian, Norjan ja Liechtensteinin kunigashuoneisiin. Belgian kuningas Philippe on Henrin serkku, ja Henrin äiti suurherttuatar Josephine-Charlotte oli Norjan kuningas Haraldin serkku. Henrin sisar, prinsessa Margaretha on naimisissa Liechtensteinin ruhtinaan veljen, prinssi Nikolauksen kanssa.

Kuninkaallinen koulutus: kruununperijät

Historia tuntee monia hallitsijoita, jotka päätyivät valtaan odottamattomasti ja tehtävään kouluttautumatta. Osa pärjäsi hyvin ilman valmistautumista, osa selkeästi heikommin. Nykyään kruununperijät valmistellaan tulevaan asemaan huolellisesti monipuolisella koulutuksella. Henkilökohtaisille kiinnostuksen kohteille annetaan tänä päivänä sijaa, mutta tulevien hallitsijoiden CV:issä on silti monia yhtäläisyyksiä. Tämä postaus aloittaa kolmiosaisen sarjan, jossa tutustutaan eri asemassa olevien kuninkaallisten koulutus- ja uravalintoihin. Ensimmäisenä vuorossa kruununperijät, joita odottaa hallitsijaksi nouseminen, eli ”ammatinvalinta” on selkeä. Mutta mitä tulevan hallitsijan täytyy osata ja tietää? Mitä kruununperijä voi tehdä omaa valtakauttaan odotellessaan?
Embed from Getty ImagesEmbed from Getty ImagesEmbed from Getty Images
Tanskan ja Ruotsin kruununperijät Frederik ja Victoria sekä Espanjan kuningas Felipe VI.