Kesälomavinkki: Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

Nyt kun moni viettää kesälomansa Suomessa, onkin mitä mainioin tilaisuus vinkata kansainvälisestikin harvinaisesta kotimaan nähtävyydestä, eli Langinkosken keisarillisesta kalastusmajasta!

Venäjän keisari Aleksanteri III:n rakennuttama kalastusmaja valmistui vuonna 1889, ja keisari vietti siellä aikaa useana kesänä yhdessä perheensä kanssa. Luonnonkaunis Langinkoski tarjosi vapautta Pietarin muodollisesta hovielämästä ja mahdollisuuden ”normaaliin” perhe-elämään arkisten askareiden kera. Aleksanteri vieraili paikassa ensimmäisen kerran jo ennen valtaannousuaan vuonna 1880, ja paikka teki vaikutuksen tulevaan keisariin.

Kalastusmajan valmistuttua tupaantuliaisissa oli kansainvälisiä kuninkaallisia vieraita, ja majalla kävi muutenkin merkkiväkeä Helsingistä ja Viipurista tervehtimässä hallitsijaa. Kesäpaikka on keisarilliseen tyyliin nähden vaatimaton, ja kokemus on varmasti ollut eksoottinen niin keisariperheelle kuin heidän vierailleenkin!

Paikka on kesäisin auki vieraille, joten suosittelen lämpimästi käymään – kyseessä on ainutlaatuinen pala Suomen ja Venäjän keisarillista historiaa! Harmittaa, että en ole itse vielä päässyt vierailemaan, enkä tiedä pääsenkö tänä kesänä käymään Suomessa. Kalastusmaja on kuitenkin listallani, kunhan vai sopiva tilaisuus tulee! 😀

Lisätietoa löytyy Kansallismuseon ja Visit Kotkan sivuilta. Jos Suomen kuninkaallinen historia kiinnostaa muuten, niin kannattaa kurkata postaukseni Suomen viidestä suuriruhtinattaresta.

Sata vuotta sitten: Venäjän keisariperhe koki karmean loppunsa

Tänään 17. heinäkuuta 2018 on Venäjän viimeiseksi jääneen keisariperheen kuoleman 100-vuotispäivä. Edellisvuonna vallasta syrjäytetty keisari Nikolai II, keisarinna Aleksandra Fjodorovna, heidän viisi lastaan Olga, Tatjana, Maria, Anastasia ja Aleksei sekä perheen palvelijat teloitettiin heinäkuussa 1918 Jekaterinburgissa kuuluisaksi käyneessä Ipatjevin talossa, joka on sittemmin purettu.
Ensimmäinen maailmansota muokkasi Euroopan karttaa ja pyyhkäisi monta monarkiaa mukanaan. Esimerkiksi Saksan ja Itävalta-Unkarin viimeiset hallitsijat selvisivät kuitenkin hengissä sodasta ja sen välittömistä jälkimainingeista, joten Venäjän keisariperheen teloitus loi aikamoisen kontrastin näiden lakkautettujen monarkioiden välille. Hämmennystä lisäsi entisestään vuosikymmeniä jatkuneet huhut, arvailut ja epämääräiset tiedot siitä, mitä perheelle todella tapahtui. Tapahtumien dramaattisuus ja äärimmäisyys kertovat osaltaan siitä, miten huonoksi tilanne oli päässyt kehittymään Venäjällä. Yksinvaltiaana hallinnut tsaari, epäsuosittu keisarinna ja lukuisat muut isommat ja pienemmät seikat vaikuttivat tapahtumien kulkuun ja päättivät 300 vuotta Venäjää hallinneen dynastian.
Embed from Getty Images

Suomen suuriruhtinattaret – viisi keisarinnaa Elisabet Aleksejevnasta Aleksandra Fjodorovnaan

Monarkia on iso osa historiaamme, ja näppituntumalta arvelen, että suomalaiset tietävät ja muistavat suuriruhtinaskunnan ajoista kohtuullisen hyvin. Suomalainen yhteiskunta koki paljon keskeisiä muutoksia ja otti harppauksia kohti nykyistä Suomea.

Historiassa aina jotkut jäävät väistämättä vähemmälle huomiolle kuin toiset, ja siksi päätin Suomi 100 vuotta -teeman hengessä (hiukan myöhässä tosin) nostaa esiin palan meidän kuninkaallista historiaamme. Esittelen viisi henkilöä suoraan Venäjän imperiumin huipulta – Suomen suuriruhtinattaret eli Venäjän keisarinnat vuosilta 1809-1917.

Lue loppuun