Suomen suuriruhtinattaret – viisi keisarinnaa Elisabet Aleksejevnasta Aleksandra Fjodorovnaan

Monarkia on iso osa historiaamme, ja näppituntumalta arvelen, että suomalaiset tietävät ja muistavat suuriruhtinaskunnan ajoista kohtuullisen hyvin. Suomalainen yhteiskunta koki paljon keskeisiä muutoksia ja otti harppauksia kohti nykyistä Suomea. Historiassa aina jotkut jäävät väistämättä vähemmälle huomiolle kuin toiset, ja siksi päätin Suomi 100 vuotta -teeman hengessä (hieman myöhässä tosin) nostaa esiin palan meidän kuninkaallista historiaamme. Esittelen viisi henkilöä suoraan Venäjän imperiumin huipulta – Suomen suuriruhtinattaret eli Venäjän keisarinnat vuosilta 1809-1917.
Vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjän imperiumin suuriruhtinaskunta, jollaisena se pysyi reilun vuosisadan aina vuoteen 1917. Ensimmäisen maailmansodan koettelemukset johtivat Venäjällä tunnetusti lopulta monarkian kaatumiseen, keisariperheen murhaan sekä Suomen itsenäistymiseen. Suuriruhtinaskuntaamme ehti kuitenkin hallita viisi keisariparia: Aleksanteri I ja Elisabet Aleksejevna, Nikolai I ja Alexandra Fjodorovna, Aleksanteri II ja Maria Aleksandrovna, Aleksanteri III ja Maria Fjodorovna sekä Nikolai II ja Alexandra Fjodorovna. Kun kirjoitan keisarinnoista, kyseessä on siis empress consort, eli keisarinnapuoliso. Venäjällä on ollut myös useita hallitsevia keisarinnoja (empress regnant), mutta heidän aikanaan Suomi oli vielä osa Ruotsia.
Suuriruhtinaskunnan ajan viidellä keisarinnalla oli paljon yhteistä keskenään. Kaikki tulivat läntisestä Euroopasta ja avioituivat nuorina Venäjän keisarilliseen hoviin. Kulttuuri, hovietiketti ja monarkin asema yhteiskunnassa poikkesivat paljon länsieurooppalaisesta tyylistä. Monien eurooppalaisten hallitsijoiden valtaoikeuksia oli jo kavennettu parlamenttien hyväksi, mutta Venäjällä hallitsija oli itsevaltias. Pienemmistä, vaatimattomimmista ja pääosin saksalaisista hoveista tulevien prinsessojen sopeutuminen elämään suuren imperiumin pääkaupungissa ei aina sujunut ongelmitta. Pietari sijaitsi myös kaukana Keski-Euroopasta. Avioituessaan nuori morsian jätti taakseen perheensä, kotimaansa, uskontonsa ja jopa nimensä. Vastineeksi sai aseman imperiumin huipulla.
Alla on listattuna kuvan kera perustiedot kaikista viidestä: nimi, kotimaa, syntymä- ja kuolinvuodet sekä puoliso ja perhe. Lähteenä on käytetty Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbiografia-verkkojulkaisua. Artikkelit eivät ole vapaasti luettavissa, mutta esimerkiksi yliopistojen kirjastoista pääsee käsiksi niihin maksutta. Kuninkaallisista kirjoittaminen on välillä haastavaa, kun samat nimet ja tittelit pyörivät sukupolvesta toiseen, joten vastaan mielelläni kysymyksiin ja teen lisäselvennyksiä, jos jokin kohta jää epäselväksi.
Embed from Getty Images
Keisarinna Elisabet Aleksejevna

Prinssi William Suomessa – tiivistelmä vierailusta ja kokemus livebongauksesta

Cambridgen herttuan, prinssi Williamin vierailu Suomessa on ollut valtakunnan viikon kohokohtia. Runsaasti mediahuomiota saanut visiitti oli lyhyt, mutta täynnä ohjelmaa, kuten viralliset vierailut yleensä ovat. Tiivistän tähän postaukseen vierailun sisällön ja kerron kokemuksestani prinssin livebongaamisesta!
Prinssi William saapui koleaan ja harmaaseen Helsinkiin keskiviikkona iltapäivällä. Saapumisaika oli arvailun varassa, kunnes lehdistössä alettiin puhua kello kahdesta. Hieman kahden jälkeen Presidentinlinnan pihalle ajoi pitkä letka autoja, joista prinssi seurueensa kanssa nousi. Yleisön harmiksi autot ajoivat linnan porttien sisäpuolelle ja tukkivat entisestään huonoa näkymää, joten näimme oikeastaan vain lyhyen vilahduksen päälaesta. Olimme muuten ensimmäisinä odottamassa linnan porteilla seuralaiseni kanssa, kun ohitsemme kävellyt Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Rita Tainola huikkasi, että prinssin esiintyminen kestää sitten vain 10 sekuntia. Oikeassa oli, mutta pakkohan se oli silti tulla paikanpäälle.
38690479012_ab71739e8b_k

Kuva: Matti Porre/Tasavallan Presidentin kanslia

38690477832_87dff14741_k

Kuva: Matti Porre/TPK

Syy siihen, ettei tätä vierailua siirretty vuodenvaihteen yli Catherinen raskauden myötä oli juurikin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunnioittaminen. Saapuessaan prinssi William luovutti presidentti Niinistölle kirjeen isoäidiltään kuningatar Elisabetilta, joka onnitteli merkkipäivän johdosta, muisteli vuoden 1976 valtiovierailuaan Suomeen ja korosti Suomen ja Britannian ystävällisiä välejä. Kirje kuului kokonaisuudessaan näin:

Mr. President,

Prince Philip and I send our warmest good wishes to you and to the people of Finland on the occasion of its 100th Anniversary.

We have fond memories of our State visit to Finland in 1976, when we experienced the warm hospitality of Helsinki, Turku and Jyväskylä.

In 1976, I spoke about how we in Britain had long associated friendliness with Finland, an association that is no less true 41 years later. Over the past four decades our two nations have worked together in many ways – on security, on commerce, on our people-to-people Iinks – always aided by that spirit of friendship. I have no doubt that we will continue to build our relationship in this way in the years to come.

Your good friend,

Elizabeth”

 

Suomen juhlavuosi on tuonut maahan lukuisia kuninkaallisia vieraita

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla on tuskin jäänyt keneltäkään huomaamatta, sillä tärkeää merkkipaalua on juhlittu lukuisin eri tavoin pitkin vuotta. Tasavaltana Suomi ei ole yleensä kuninkaallisen loiston keskus, mutta tänä vuonna vieraita tuntuu olleen erityisen paljon ja vielä lisää on tulossa loppukuusta! Syynä on selkeästi ollut itsenäisyyden juhlavuosi. Vierailut aloitti Pohjoismaiden valtionpäiden kesäkuinen kokoontuminen Helsingissä.
Olin itsekin paikalla hyytävän kylmässä ja kosteassa kesäkuisessa säässä bongaamassa pohjoismaisia valtionpäitä. Paikalla olivat kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia, kuningatar Margareeta, kuningas Harald ja kuningatar Sonja sekä Islannin presidenttipari Guðni Thorlacius Jóhannesson ja rouva Eliza Reid. Tapahtumaa isännöivät presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Ohjelmassa oli mm. lounas Helsingin kaupungintalolla sekä vierailut Hanasaaren kulttuurikeskukseen ja Sibelius-monumentille. Vierailu oli merkittävä, sillä Suomessa harvoin nähdään useita kuninkaallisia samaan aikaan. Presidenttiparimme tapasi Ruotsin kuninkaallisia uudestaan vielä loppukesästä, kun Tukholmassa juhlittiin Suomen itsenäisyyttä.

parveke

Syyskuussa Suomessa kävi suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi vieras. Kentin prinssi Michael, kuningatar Elisabetin serkku, viipyi syyskuussa muutaman yön. Prinssi oli paikalla Genesis Initiativen edustajana, eikä tavannut valtionjohtoa. Kolmipäiväinen vierailu suuntautui pääkaupunkiseudun lisäksi Porvooseen ja Tampereelle. Haikon kartanossa puhumassa oli mm. Rovio-peliyhtiön perustaja Peter Westerbacka, lisäksi prinssi vieraili esimerkiksi Aalto-yliopistossa.
Prinssi Michaelin isä oli Kentin herttua George, kuningas Yrjö V:n ja kuningatar Maryn viides lapsi. 75-vuotias prinssi edustaa edelleen jonkin verran kuningatar Elisabetin nimissä. Hänen edustustehtävänsä liittyvät usein Kansainyhteisön maihin, lisäksi hän on monien eri järjestöjen suojelija.

Pohjoismaiden valtionpäät Helsingissä (livekuvia!)

Sateinen Helsinki ei ihan ollut parhaimmillaan tänään, mutta se ei vieraita haitannut. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijat ja Islannin presidentti puolisoineen vierailivat Helsingissä. Täällä kotimaassa harvoin näkee tällaista kuninkaallisten kokoontumista, joten luonnollisesti tapahtuma kiinnosti yleisöä, ja poliisin arvion mukaan kauppatorilla parveilikin noin 3000 ihmistä!
Seuranani oli mummoni, ja saavuimme Presidentinlinnan edustalle Kauppatorille noin klo 9:50. Presidentinlinnan ja satama-altaan välinen tila ei ole suurin suuri, joten siinä kohtaa yleisöä oli melko maltillisesti. Odottelimme noin puoli tuntia, jonka aikana liikenne katkaistiin torilta, kadetit saapuivat kunniavartioon ja puolustusvoimien soittokunta marssi paikalle. Vieraat alkoivat saapuia maa kerrallaan käänteisessä protokollajärjestyksessä, eli uusin hallitsija ensin. Näin ollen ensimmäisestä autosta nousivat Islannin viime vuonna valittu presidentti Guðni Jóhannesson puolisonsa Eliza Reidin kanssa. Suomen presidenttipari vastaanotti kaikki vieraat sinivalkoisten kukkakimppujen kanssa linnan portilla. Ennen sisälle siirtymistä ja seuraavien vieraiden vastaanottoa kuultiin kunkin maan kansallislaulu.
islanninpresidentti

Ensimmäisenä saapunut Islannin presidenttipari kuunteli maan kansallislaulun presidentti Niinistön ja Jenni Haukion kanssa. Kaartin kunniakomppania oli linnan edustalla. Kuva: Timanttisalonki

34185183154_2f6e7c8605_matti_porre

Presidenttiparit. Huomaa sinivalkoinen kukkakimppu! Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia