Timanttisalongin pikaopas esittelee Euroopan kuninkaalliset lyhyesti. Vuorossa nyt Norjan kuningasperhe.

• Kuningas Haakon VIII (s. 1973), Norjan kuningas vuodesta 2026. Peri kruunun isänsä kuningas Harald V:n (1937-2026) kuollessa.
• Kuningatar Mette-Marit (s. 1973), kuninkaan puoliso vuodesta 2001.
  • Kruununprinsessa Ingrid Alexandra (s. 2004), kuningasparin tytär.
  • Prinssi Sverre Magnus (s. 2005), kuningasparin kuopus.

Lisäksi

• Kuningatar Sonja (s.1937), kuningas Haraldin puoliso vuodesta 1968 tämän kuolemaan saakka.
• Marius Borg Høiby (s. 1997), kuningatar Mette-Maritin aiemmasta suhteesta syntynyt poika. Marius on yksityishenkilö, eikä hänellä ole titteliä tai virallista asemaa. Sai kesäkuussa 2026 vankeustuomion mm. seksuaalirikoksista ja lähisuhdeväkivallasta.
• Prinsessa Märtha Louise (s. 1971), kuningas Haraldin ja kuningatar Sonjan esikoinen. Sai kruununperimysoikeuden vasta aikuisena lakimuutoksen myötä. Luopui HKK-tittelistään yritystoimintansa vuoksi 2000-luvun alussa, ja vuonna 2022 hän luopui edustustehtävien hoitamisesta täysin.
  • Märtha Louisella on kolme tytärtä avioliitostaan kirjailija Ari Behnin (1972-2019) kanssa: Maud Angelica (s. 2003), Leah Isadora (s. 2005) ja Emma Tallulah Behn (s. 2008).
• Durek Verrett (s. 1974), Märtha Louisen amerikkalainen puoliso vuodesta 2024. Tekee uraa itseoppineena shamaanina. Prinsessaparia on arvosteltu toistuvasti kuninkaallisten kytkösten hyödyntämisestä bisneksissään.

Viralliseen kuningashuoneeseen kuuluvat vain kuningaspari, kruununprinsessa Ingrid Alexandra ja kuningatar Sonja. Muita kuninkaallisia, joilla ei ole kuningashuoneen jäseniin kohdistuneita velvollisuuksia, ovat prinssi Sverre Magnus, prinsessa Märtha Louise ja prinsessa Astrid. Aiemmin hovi määritti lisäksi kuninkaallisen perheen, johon kuului kaikkien tittelillisten perheenjäsenten lisäksi myös Marius Borg Høiby ja Märtha Louisen puoliso ja tyttäret.

Kuningas Haraldilla oli kaksi vanhempaa siskoa; prinsessa Ragnhild, rouva Lorentzen (1930-2012) sekä prinsessa Astrid, rouva Ferner (1932-2026). Ragnhild oli naimisissa norjalaisen laivanvarustajasuvun perijän Erling Lorentzenin (1923-2021). Pari sai kolme lasta ja asui Brasiliassa. Astrid puolestaan oli naimisissa liikemiessuvun perijän ja olympiapurjehtija Johan Fernerin (1927-2015). Pari sai viisi lasta. Astrid oli tärkeä tuki veljensä perheelle ja teki edustustehtäviä vielä yli 90-vuotiaanakin. Hän kuoli kaksi viikkoa kuningas Haraldin jälkeen.

Sukusiteet muihin kuningasperheisiin

Norjan kuningasperhe polveutuu Tanskasta, sillä vuonna 1905 Ruotsista itsenäistyneen Norjan kuninkaaksi valittu Haakon VII oli syntyjään Tanskan prinssi Carl. Hänen vaimonsa puolestaan oli Britannian kuningas Edvard VII:n tytär prinsessa Maud. Näin ollen Norjan kuningasperhe on Euroopassa läheisintä sukua brittikuninkaallisille: kuningatar Elisabet II oli kuningas Haraldin pikkuserkku. Näin ollen maiden nykyhallitsijat kuningas Charles III ja kuningas Haakon VIII ovat kolmansia serkkuja.

Sukusiteitä on muuallekin. Edvard VII:n kautta kuningasperhe polveutuu ”Euroopan isoäidiksi” kutsutusta kuningatar Viktoriasta. Sukupuusta löytyy myös ”Euroopan appiukkona” tunnettu Tanskan kuningas Kristian IX. Lisäksi kuningas Haraldin äiti kruununprinsessa Märtha oli syntyjään Ruotsin prinsessa, jonka sisko Astrid oli Belgian kuningatar. Kuningas Haakon on tätä kautta Belgian kuningas Philippen ja Luxemburgin ex-suurherttua Henrin pikkuserkku.

Lisätietoa löytyy hovin nettisivuilta.