Uutiskatsaus, kesäkuu 2018

Uutiskatsaus tulee poikkeuksellisesti nyt jo keskellä kuukautta, sillä mainitsemisen arvoisia juttuja on vaikka kuinka paljon. Tulossa on aika pitkä postaus, mutta tuttuun tapaan siis monta lyhyttä juttua. Aloitetaan syntymäpäiväsankareista!
Tanskan prinssi Joachim, kuningatar Margareetan ja prinssi Henrikin nuorempi poika, täytti 7. kesäkuuta 49 vuotta, ja hovi julkaisi prinssistä ja hänen puolisostaan prinsessa Mariesta kolme uutta kuvaa. Kuvissa poseeraavat molemmat puolisot yhdessä ja erikseen. Joachim on tuttuun tapaan täydessä tällingissä univormussa, Marie puolestaan valkoisen ja kullan sävyisessä iltapuvussa ja häätiarassaan. Kuvat on ottanut Kamilla Bryndum.
Muutama päivä myöhemmin 10. kesäkuuta syntymäpäiväänsä juhli Edinburghin herttua prinssi Philip, jolle pamahti peräti 97 vuotta täyteen! Prinssi viettää ansaittuja eläkepäiviä, joten emme nähneet häntä esimerikiksi kuningattaren syntymäpäiväparaatissa Trooping the Colourissa edellisenä päivänä. Philip kuitenkin on ilmeisesti kohtuullisen hyvässä kunnossa ja käveli häissäkin toukokuussa ilman tukea lonkkaleikkauksen jälkeen. Kuvituksena alla viimevuonna prinssin eläköitymisen johdosta julkaistu Ralph Heimansin maalaus. Se on vaan niin hieno!
Embed from Getty Images

Herttuatar Meghanin kuninkaallinen ura on käynnistynyt – mitä voimme odottaa jatkossa?

Prinssi Harryn ja Meghan Marklen satuhäistä on muutamaa päivää vaille kuukausi aikaa, ja tuore Sussexin herttuapari on kuninkaallisen perheen kuuminta tavaraa tällä hetkellä. Kyyhkyläiset kävivät tässä välissä häämatkalla, ja herttuatar Meghanin roolin, työtehtävien ja yhteistyöverkoston muodostuminen vie oman aikansa, eli odotettavissa ei ollutkaan, että näkisimme herttuatarta monta kertaa viikossa heti häiden jälkeen. Ensimmäinen kuninkaallinen kuukausi on kuitenkin ollut aikamoinen, sillä herttuattaren ohjelmassa on ollut muutama varsin perinteikäs vuosittainen tapahtuma, minkä lisäksi tämänpäiväinen työpäivä kahdestaan itse kuningatar Elisabetin kanssa on monella tapaa merkittävä etappi. Katsotaan tässä postauksessa, miten Meghanin uusi elämä on lähtenyt käyntiin, ja mitä tulevaisuus tuo tullessaa.
Embed from Getty Images

Instrument of Consent -avioliittolupa

Britanniassa kruununperimysjärjestyksen kuuden ensimmäisen henkilön on saatava hallitsijalta virallinen lupa avioliitolleen ellei halua menettää omaa ja tulevien jälkeläistensä paikkaa perimysjärjestyksessä. Kihlautuessaan prinssi Harry oli viides, nyt veljenpoikansa prinssi Louisin syntymän jälkeen kuudes, joten laki koskee häntä. Kuningatar antoi suostumuksensa jo aiemmin maaliskuussa, mutta nyt lähempänä häitä hovi julkaisi kuvia perinteisestä Instrument of Consent -lupadokumentista.
Instrument of Consent on kirjoitettu käsin veliinille, eli lampaan-, vasikan- tai vuohennahasta valmistetulle pergamentille. Alla olevasta kuvasta näkee, että dokumentti on hyvin koristeellinen ja sisältää runsaasti symboliikkaa. Kuningatar Elisabet ei kuvitusta ja tekstiä itse raapusta, se on ulkoistettu Crown Officelle. Kuningattaren allekirjoitus ”Elizabeth R” sen sijaan löytyy oikealta ylhäältä. R tarkoittaa latinan sanaa regina eli kuningatar.
avioliittolupa_harry_meghan

Kuva: The Royal Family

Tekstin vasemmalla puolella on punainen lohikäärme eli Walesin symboli, joka viittaa tietysti Harryyn ja hänen isäänsä. Walesin prinssin poikana Harry on virallisesti Walesin prinssi Harry. Lohikäärmeen yläpuolella on Yhdistyneen kuningaskunnan kukkasymbolit; ruusu, ohdake ja apila. Lohikäärmeen alla oleva kuvio on ”Prince Harry’s Label” eli Harryn oma symboli. Sen sisältämät kolme simpukkaa tulevat prinsessa Dianan Spencer-suvun vaakunasta.

Prinssi Charles seuraa kuningatar Elisabetia Kansainyhteisön johdossa

Brittihovi on ollut kiireinen tällä viikolla Lontoossa pidetyn Kansainyhteisön johtajien kokouksen (lyhyemmin CHOGM) vuoksi, ja viikon huipuksi kuningatar Elisabet vielä juhlii tänään lauantaina 92-vuotissyntymäpäiviään. CHOGM kokoaa muutaman vuoden välein pidettävään suurtapaamiseen Kansainyhteisön jäsenmaiden hallitusten johtajat, ja kokous koskettaa Britannian kuninkaallista perhettä, sillä kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön päämies. Tällä kertaa kokous oli erityisen mielenkiintoinen kuninkaallisten osalta, joten puhutaan hieman siitä, mitä kuluneen viikon aikana oikein tapahtui.
Kansainyhteisö eli Commonwealth of Nations syntyi 1900-luvun puolivälissä brittiläisen imperiumin purkautessa. Jäsenmaita on yli 50 ja ne kattavat noin kolmanneksen koko maailman väkiluvusta. Kansainyhteisö ei kuitenkaan ole verrattavissa EU:n kaltaiseen poliittiseen unioniin, sillä yhteisöllä ei ole perustuslakia, jäsenmailla ei ole oikeutta puuttua toistensa asioihin eivätkä ne harjoita esimerkiksi yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistyön teemoja ovat olleet mm. demokratian kehittäminen, yhteinen historia ja kulttuuri ja kestävä kehitys. Kansainyhteisö ei ole sama asia kuin Commonwealth realms. Kansainyhteisöön kuuluvat maat ovat kaikki itsenäisiä ja suurin osa jäsenmaista on tasavaltoja. Commonwealth realms -nimellä tunnetaan  ne 16 itsenäistä valtiota, joiden hallitsija kuningatar on (Britannia, Kanada, Australia, Jamaika jne.) Kaikki Commonwealth realm -maat toki kuuluvat Kansainyhteisöön, mutta Elisabetin asema yhteisön johtajana on erillään hänen asemastaan kuningattarena. Alla kuvia kuninkaallisesta perheestä viikon varrelta kokoukseen liittyvistä tilaisuuksista.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images
Suhteiden ylläpitäminen Commonwealth realmeihin ja muuhun Kansainyhteisöön vaatii paljon työtä ja aikaa, mikä osaltaan selittää Britannian kuninkaallisen perheen nykyisen koon. Brittikuninkaalliset ovat jatkuvasti maailmalla – prinssi Charles ja herttuatar Camilla esimerkiksi palasivat juuri Australiasta, jossa myös prinssi Edward oli samanaikaisesti Kansainyhteisön kisoissa. Näiden vierailujen päälle tulee tietysti kotimaan työt 60 miljoonan asukkaan Britanniassa ja suhteiden hoitaminen kaikkiin muihin Kansainyhteisön ulkopuolisiin maihin.

Brittikuninkaallisten työmäärät 2017 – hieman parannusta työnjakoon, mutta miten brittihovi selviää tulevaisuudessa?

Vuosittaiset julkaisut brittikuninkaallisten työmääristä ilmestyivät joulun välipäivinä. Virallisten lukujen puutteessa vakituiseksi tavaksi on tullut käyttää brittiläisen herra Tim O’Donovanin keräämiä tilastoja. O’Donovan pitää harrastuksena kirjaa kuninkaallisen perheen aktiviteeteista ja on lähettänyt lukunsa The Times-lehdelle jo lähes 40 vuoden ajan. Tilastoja kokoavat myös muut yksityiset henkilöt, ja laskutavat vaihtelevat laskijasta riippuen, mutta kaikkien perustana on hovin ”kalenteri” Court Circular. Kalenteri ei kuitenkaan kerro kaikkea: toimistotyön ja muun kulisseissa tapahtuvan valmistelun määrää on mahdotonta lähteä arvioimaan. Kiinnostavimpia muiden keräämiä lukuja ovat The Royal Forums -palstan Iluvbertie-nimimerkin vuosittaiset laskelmat laajempien analyysien kanssa, ja tarkastelemme lyhyesti myös niitä.
Embed from Getty Images
Kuningatar, prinssi Charles ja prinsessa Anne
Alla olevaan taulukkoon olen koonnut O’Donovanin laskelmat Britannian kuninkaallisen perheen työtehtävien yhteismääristä vuosilta 2011-2017. Luvut synnyttävät joka vuosi runsaasti keskustelua, ja niiden tulkitsemiseen on yhtä monta tapaa kuin on tarkastelijoita. Tehtäviä voi jaotella erilaisiin kategorioihin, mutta niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä tai vaikutusta on mahdotonta arvioida. Kuninkaallisilla on erilaiset roolit ja painotukset työkentässään. Perheen työmyyrillä, prinssi Charlesilla ja prinsessa Annella, on hyvin erilaiset kalenterit, vaikka tehtävien määrässä he ovat lähes tasoissa. Charlesin rooli kruununperijänä tarkoittaa enemmän virallisempia valtiollisia tapahtumia ja seremonioita sekä äitinsä avustamista.
Ulkomaanmatkat ovat yleensä ohjelmaltaan melko tiiviitä, ja niistä kertyy nopeasti kymmeniä työtehtäviä. Prinssi Williamin reilun vuorokauden kestänyt Suomen-vierailu sisälsi laskutavasta riippuen noin kymmenkunta ohjelmanumeroa. Työmäärät luontaisesti vaihtelevat vuosittain jonkin verran riippuen elämäntilanteesta, erilaisista juhlavuosista, yksittäisistä isommista projekteista ja muista seikoista. 2012 oli kuningatar Elisabetin valtakauden timanttivuosijuhla, joten ohjelmaa oli normaalia enemmän. Prinssi Andrew’n ympärillä pyörineet skandaalit laskivat lukua vuonna 2015, ja kreivitär Sophien valmistautuminen syksyn pyöräilyhaasteeseen (Skotlannista Lontooseen, yli 700 km) rokotti kreivittären muuta ohjelmaa vuonna 2016. Lisäksi rajanveto yksityisen ja kuninkaallisen työn välille saattaa olla hovillekin joskus epäselvää, ja viime vuonna keskustelua herätti prinssi Harryn Invictus Games -kisat ja niiden laskeminen työmääriin.

taulukko-gimp_171231

Kaikkiaan luvut kertovat siis paljon ja samalla eivät mitään. Hyvillä taustatiedoillakaan ei voi tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Aloitetaan nyt kuitenkin yleislausahduksella, että työskentelevän kuninkaallisen perheen ikärakenne painottuu vanhempaan väkeen. Tänäkin vuonna Iluvbertien mukaan 64% eli reilusti yli puolet kaikesta työstä teki eläkeiän ylittänyt perheenjäsen. Ahkerimpia olivat jälleen prinssi Charles ja prinsessa Anne. Varsinkin Anne ansaitsisi enemmän tunnustusta työstään – hänestä ei pidä meteliä lehdistö eikä hän itse, mutta silti prinsessa on vuosi toisensa jälkeen listan kärkipaikoilla. Heidän jälkeensä suurin saldo oli prinssi Andrew’lla, joka on skandaalivuosien jälkeen palannut kolmensadan tehtävän paremmalle puolelle.