Instrument of Consent -avioliittolupa

Britanniassa kruununperimysjärjestyksen kuuden ensimmäisen henkilön on saatava hallitsijalta virallinen lupa avioliitolleen ellei halua menettää omaa ja tulevien jälkeläistensä paikkaa perimysjärjestyksessä. Kihlautuessaan prinssi Harry oli viides, nyt veljenpoikansa prinssi Louisin syntymän jälkeen kuudes, joten laki koskee häntä. Kuningatar antoi suostumuksensa jo aiemmin maaliskuussa, mutta nyt lähempänä häitä hovi julkaisi kuvia perinteisestä Instrument of Consent -lupadokumentista.
Instrument of Consent on kirjoitettu käsin veliinille, eli lampaan-, vasikan- tai vuohennahasta valmistetulle pergamentille. Alla olevasta kuvasta näkee, että dokumentti on hyvin koristeellinen ja sisältää runsaasti symboliikkaa. Kuningatar Elisabet ei kuvitusta ja tekstiä itse raapusta, se on ulkoistettu Crown Officelle. Kuningattaren allekirjoitus ”Elizabeth R” sen sijaan löytyy oikealta ylhäältä. R tarkoittaa latinan sanaa regina eli kuningatar.
avioliittolupa_harry_meghan

Kuva: The Royal Family

Tekstin vasemmalla puolella on punainen lohikäärme eli Walesin symboli, joka viittaa tietysti Harryyn ja hänen isäänsä. Walesin prinssin poikana Harry on virallisesti Walesin prinssi Harry. Lohikäärmeen yläpuolella on Yhdistyneen kuningaskunnan kukkasymbolit; ruusu, ohdake ja apila. Lohikäärmeen alla oleva kuvio on ”Prince Harry’s Label” eli Harryn oma symboli. Sen sisältämät kolme simpukkaa tulevat prinsessa Dianan Spencer-suvun vaakunasta.

Prinssi Charles seuraa kuningatar Elisabetia Kansainyhteisön johdossa

Brittihovi on ollut kiireinen tällä viikolla Lontoossa pidetyn Kansainyhteisön johtajien kokouksen (lyhyemmin CHOGM) vuoksi, ja viikon huipuksi kuningatar Elisabet vielä juhlii tänään lauantaina 92-vuotissyntymäpäiviään. CHOGM kokoaa muutaman vuoden välein pidettävään suurtapaamiseen Kansainyhteisön jäsenmaiden hallitusten johtajat, ja kokous koskettaa Britannian kuninkaallista perhettä, sillä kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön päämies. Tällä kertaa kokous oli erityisen mielenkiintoinen kuninkaallisten osalta, joten puhutaan hieman siitä, mitä kuluneen viikon aikana oikein tapahtui.
Kansainyhteisö eli Commonwealth of Nations syntyi 1900-luvun puolivälissä brittiläisen imperiumin purkautessa. Jäsenmaita on yli 50 ja ne kattavat noin kolmanneksen koko maailman väkiluvusta. Kansainyhteisö ei kuitenkaan ole verrattavissa EU:n kaltaiseen poliittiseen unioniin, sillä yhteisöllä ei ole perustuslakia, jäsenmailla ei ole oikeutta puuttua toistensa asioihin eivätkä ne harjoita esimerkiksi yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistyön teemoja ovat olleet mm. demokratian kehittäminen, yhteinen historia ja kulttuuri ja kestävä kehitys. Kansainyhteisö ei ole sama asia kuin Commonwealth realms. Kansainyhteisöön kuuluvat maat ovat kaikki itsenäisiä ja suurin osa jäsenmaista on tasavaltoja. Commonwealth realms -nimellä tunnetaan  ne 16 itsenäistä valtiota, joiden hallitsija kuningatar on (Britannia, Kanada, Australia, Jamaika jne.) Kaikki Commonwealth realm -maat toki kuuluvat Kansainyhteisöön, mutta Elisabetin asema yhteisön johtajana on erillään hänen asemastaan kuningattarena. Alla kuvia kuninkaallisesta perheestä viikon varrelta kokoukseen liittyvistä tilaisuuksista.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images
Suhteiden ylläpitäminen Commonwealth realmeihin ja muuhun Kansainyhteisöön vaatii paljon työtä ja aikaa, mikä osaltaan selittää Britannian kuninkaallisen perheen nykyisen koon. Brittikuninkaalliset ovat jatkuvasti maailmalla – prinssi Charles ja herttuatar Camilla esimerkiksi palasivat juuri Australiasta, jossa myös prinssi Edward oli samanaikaisesti Kansainyhteisön kisoissa. Näiden vierailujen päälle tulee tietysti kotimaan työt 60 miljoonan asukkaan Britanniassa ja suhteiden hoitaminen kaikkiin muihin Kansainyhteisön ulkopuolisiin maihin.

Brittikuninkaallisten työmäärät 2017 – hieman parannusta työnjakoon, mutta miten brittihovi selviää tulevaisuudessa?

Vuosittaiset julkaisut brittikuninkaallisten työmääristä ilmestyivät joulun välipäivinä. Virallisten lukujen puutteessa vakituiseksi tavaksi on tullut käyttää brittiläisen herra Tim O’Donovanin keräämiä tilastoja. O’Donovan pitää harrastuksena kirjaa kuninkaallisen perheen aktiviteeteista ja on lähettänyt lukunsa The Times-lehdelle jo lähes 40 vuoden ajan. Tilastoja kokoavat myös muut yksityiset henkilöt, ja laskutavat vaihtelevat laskijasta riippuen, mutta kaikkien perustana on hovin ”kalenteri” Court Circular. Kalenteri ei kuitenkaan kerro kaikkea: toimistotyön ja muun kulisseissa tapahtuvan valmistelun määrää on mahdotonta lähteä arvioimaan. Kiinnostavimpia muiden keräämiä lukuja ovat The Royal Forums -palstan Iluvbertie-nimimerkin vuosittaiset laskelmat laajempien analyysien kanssa, ja tarkastelemme lyhyesti myös niitä.
Embed from Getty Images
Kuningatar, prinssi Charles ja prinsessa Anne
Alla olevaan taulukkoon olen koonnut O’Donovanin laskelmat Britannian kuninkaallisen perheen työtehtävien yhteismääristä vuosilta 2011-2017. Luvut synnyttävät joka vuosi runsaasti keskustelua, ja niiden tulkitsemiseen on yhtä monta tapaa kuin on tarkastelijoita. Tehtäviä voi jaotella erilaisiin kategorioihin, mutta niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä tai vaikutusta on mahdotonta arvioida. Kuninkaallisilla on erilaiset roolit ja painotukset työkentässään. Perheen työmyyrillä, prinssi Charlesilla ja prinsessa Annella, on hyvin erilaiset kalenterit, vaikka tehtävien määrässä he ovat lähes tasoissa. Charlesin rooli kruununperijänä tarkoittaa enemmän virallisempia valtiollisia tapahtumia ja seremonioita sekä äitinsä avustamista.
Ulkomaanmatkat ovat yleensä ohjelmaltaan melko tiiviitä, ja niistä kertyy nopeasti kymmeniä työtehtäviä. Prinssi Williamin reilun vuorokauden kestänyt Suomen-vierailu sisälsi laskutavasta riippuen noin kymmenkunta ohjelmanumeroa. Työmäärät luontaisesti vaihtelevat vuosittain jonkin verran riippuen elämäntilanteesta, erilaisista juhlavuosista, yksittäisistä isommista projekteista ja muista seikoista. 2012 oli kuningatar Elisabetin valtakauden timanttivuosijuhla, joten ohjelmaa oli normaalia enemmän. Prinssi Andrew’n ympärillä pyörineet skandaalit laskivat lukua vuonna 2015, ja kreivitär Sophien valmistautuminen syksyn pyöräilyhaasteeseen (Skotlannista Lontooseen, yli 700 km) rokotti kreivittären muuta ohjelmaa vuonna 2016. Lisäksi rajanveto yksityisen ja kuninkaallisen työn välille saattaa olla hovillekin joskus epäselvää, ja viime vuonna keskustelua herätti prinssi Harryn Invictus Games -kisat ja niiden laskeminen työmääriin.

taulukko-gimp_171231

Kaikkiaan luvut kertovat siis paljon ja samalla eivät mitään. Hyvillä taustatiedoillakaan ei voi tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Aloitetaan nyt kuitenkin yleislausahduksella, että työskentelevän kuninkaallisen perheen ikärakenne painottuu vanhempaan väkeen. Tänäkin vuonna Iluvbertien mukaan 64% eli reilusti yli puolet kaikesta työstä teki eläkeiän ylittänyt perheenjäsen. Ahkerimpia olivat jälleen prinssi Charles ja prinsessa Anne. Varsinkin Anne ansaitsisi enemmän tunnustusta työstään – hänestä ei pidä meteliä lehdistö eikä hän itse, mutta silti prinsessa on vuosi toisensa jälkeen listan kärkipaikoilla. Heidän jälkeensä suurin saldo oli prinssi Andrew’lla, joka on skandaalivuosien jälkeen palannut kolmensadan tehtävän paremmalle puolelle.

Kuningatar Elisabet ja prinssi Philip viettävät 70-vuotishääpäiväänsä (päivitys: lisätty kuvia)

elisabet_philip_hääpäivä
elisabet_hääpäivä
70 vuotta sitten, 20. marraskuuta 1947, silloiset prinsessa Elisabet ja luutnantti Philip Mountbatten avioituivat Westminster Abbeyn kirkossa Lontoossa. Morsian oli Yhdistyneen kuningaskunnan kruununperillinen ja sulhanen syntyjään Kreikan ja Tanskan prinssi. Sodan tuhoista toipuva maa otti riemulla vastaan kuninkaalliset häät, ja tapahtumaa seurasi radion välityksellä 200 miljoonaa ihmistä.
Elisabetista tuli yllättäen kuningatar vain reilun neljän avioliittovuoden jälkeen, ja rooli kuningaskunnan ja Kansainyhteisön johtajana ei ole aina ollut helppo perhe-elämän kannalta. Pariskunnalle on kuitenkin kasvanut suuri perhe ympärilleen: neljä lasta, kahdeksan lastenlasta ja viisi lastenlastenlasta (ja kuudes tulossa). Tänä päivänä Elisabetilla ja Philipillä tuntuu olevan kaikki mahdolliset brittihovin ennätykset nimissään: heidän avioliittonsa on hovin historian pisin, Elisabet on maansa pisimpään hallinut monarkki ja Philip puolestaan maansa pitkäaikaisin hallitsijan puoliso. Avioliittoa ei ole juuri puitu lehtien palstoilla, vaan pari on pitänyt yksityiselämänsä yksityisenä, mutta tiedossa on, että Philip on ollut tärkeä tuki vaimolleen tämän elämäntyössä. Merkkipäivän kunniaksi hovi julkaisi neljän kuvan potrettisarjan heistä: aivan upeita, kauniita kuvia. Kuvat on ottanut valokuvaaja Matt Holyoak ja paikkana toimii Windsorin linna, pariskunnan viikonloppukoti.

Kenestä tulee kuningas Elisabetin jälkeen, Charlesista vai Williamista?

Kuningatar Elisabetin valtakausi on jo illan puolella, ja puheet hänen seuraajastaan pyörivät ahkerasti internetin keskustelupalstoilla ja lehtien kommenttikentillä. Kommentoinnissa esiintyy pääosin kolmea eri mielipidettä: prinssi Charlesista tulee kuningas, prinssi Williamista tulee kuningas tai monarkia lakkautetaan Elisabetin pitkän valtakauden päätteeksi. Keskustelua käydään myös suomalaisilla sivuilla ja iltapäivälehtien kommenttipalstan inspiroimana päätin sitten jakaa oman valistuneen arvaukseni Yhdistyneen kuningaskunnan tulevaisuudesta.
Aloitetaan faktalla: maan kruununperijästä, Walesin prinssi Charlesista tulee automaattisesti kuningas äitinsä kuollessa, aivan kuten Elisabetista tuli aikoinaan välittömästi kuningatar isänsä poismenon jälkeen. Siihen ei tarvita mitään vahvistuksia tai virallista nimitystä, perimys on määritelty laissa. Elisabetin setäkin oli vajaan vuoden verran kuningas Edward VIII, vaikka virallisia kruunajaisia ei ehditty järjestää ennen kruunusta luopumista.
Embed from Getty Images