Prinsessa Alexandra

Brittikuninkaallisten työmäärät 2018 – prinssi William petrasi, herttuatar Meghanilta lupaava alku

/ timanttisalonki / Jätä kommentti

Joulun välipäivinä brittimediassa perinteisesti analysoidaan kuninkaallisen perheen työmääriä kuluneelta vuodelta, ja koska aihe on aina mielenkiintoinen ja monarkian ytimessä, niin katsotaan mekin hiukan vuoden 2018 lukuja. Tilastoja keräävät monet eri tahot, mutta tämän postauksen lukujen takana on brittiläinen Tim O’Donovan, joka on seurannut kuninkaallisen perheen työmääriä harrastuksena jo 40 vuotta. Laskutavasta riippuen eri ihmiset voivat saada hieman eri lukemia, mutta kaikkien perustana toimii brittihovin kalenteri Court Circular. Hovi ei julkaise mitään virallisia tilastoja, joten kaikki saatavilla olevat luvut ovat siis harrastajien laskemia. Viimevuotinen postaukseni aiheesta löytyy täältä.

Kirjoitin viime vuoden postaukseen tarkemmin lukujen tulkitsemisesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. En toista tässä nyt kaikkea samaa, mutta muistutan pitämään yhden asian mielessä: luvut kertovat paljon, mutta samalla eivät mitään. Ne vaihtelevat joka vuosi esimerkiksi perhetilanteen, yksittäisten isompien projektien ja tehtyjen ulkomaanmatkojen mukaan. Lisäksi täytyy muistaa, että kuninkaallista työtä on melkeinpä mahdotonta verrata suoraan tavallisen ihmisen työuraan. Pelkkä työtehtävien määrä on suppea mittari, joten olen ottanut jälleen mukaan myös muunlaisia laskelmia ja tietysti omaa tulkintaani. On myös hyvä muistaa, että brittihovi merkitsee työtehtävät ihan omalla systeemillään, joka poikkeaa muista hoveista. Luvut eivät siis ole vertailukelpoisia muihin kuninkaallisiin perheisiin. Court Circularin ylläpito on muutenkin aika puutteellista, mutta Tim O’Donovanin laskelmia pidetään parhaimpina ja luotettavimpina tulkintoina, sillä onhan miehellä vuosikymmenten aikana vakiintunut laskutapa. Tulokset ovat systemaattisia ja keskenään vertailukelpoisia.

Embed from Getty Images

Lue loppuun →

Uutiskatsaus, syyskuu 2018

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Kuninkaallinen maailma on palannut takaisin normaaliarkeen, ja syyskuussa on tapahtunut vaikka mitä. Alkuun kuitenkin pari sanaa Timanttisalongin syksystä. Facebookin puolella kirjoitinkin aiemmin, että blogi saattaa syksyn aikana olla tavallista hiljaisempi. Olen opinnoissani loppusuoralla, ja puuttuvat opintopisteet olisi tarkoitus saada kasaan vuodenvaihteeseen mennessä. Into bloggaukseen on tallessa, ja postausideoita on jonossa vaikka kuinka paljon, jos vaan vuorokauteen saisi enemmän tunteja. 😀 Nyt viimeistään suosittelen seuraamaan Timanttisalongin facebook-sivua, sillä jaan siellä usein sellaisia kuninkaallispiirien uutisia ja keskustelunaiheita, jotka eivät päädy blogiin asti omina postauksinaan. Timanttisalonki löytyy myös Twitteristä, mutta en päivitä sinne kovin ahkerasti, lähinnä seuraan itse keskustelua. Tiedätte nyt kuitenkin, että mahdollinen blogihiljaisuus johtuu opiskelukiireistä. Yritän parhaani mukaan ylläpitää blogin tasoa, ja panostan mieluummin laatuun kuin julkaisutiheyteen.
Vakavat asiat on nyt ilmoitettu, joten voimme siirtyä syyskuun puheenaiheisiin. Kesän aikana toisinaan ihmeteltiin, missä prinssi William luuraa. Cambridgen herttualla on toki muiden tavoin kesälomaa, ja onhan herttuaparilla varmasti kädet täynnä kolmen pienen lapsen kanssa, mutta tulevan kuninkaan työmäärä ja toisinaan selvästi havaittavissa oleva innottomuus työhön ovat olleet vuosien ajan kuninkaallisharrastajien ja median kestopuheenaihe. Kesällä 36-vuotias William suoritti todellisen kuninkaallisen tulikokeen kiertueellaan Lähi-idässä, mutta muuten prinssin kalenteri oli heinä-elokuun ajan käytännössä tyhjä. Williamin pitkään lupaillulle kokopäiväkuninkaallisuudelle ei uskalla oikein asettaa minkäänlaisia odotuksia enää, mutta tasapuolisuuden nimissä on nyt kerrankin nostettava esiin se, että hänellä on ohjelmaa!
Prinssi William on parhaillaan viikon pituisella työmatkalla Afrikassa. Vierailu kiertää Namibiassa, Tansaniassa ja Keniassa, ja liittyy prinssi Williamin toimenkuviin United for Wildlife -järjestön presidenttinä sekä Tusk Trust -järjestön suojelijana. Järjestöistä ensin mainittu on useamman kansainvälisen luonnonsuojeluorganisaation yhteisprojekti laitonta villieläinkauppaa ja salametsästystä vastaan. Jälkimmäinen puolestaan edistää luonnonsuojelua Afrikassa. Prinssin vierailua kuvailtiin hovin tiedotteessa ”yksityiseksi työmatkaksi”, eli kyseessä ei ole virallinen/valtiollinen vierailu, mutta William suorittaa matkan aikana hallituksen pyynnöstä myös muutaman virallisen työtehtävän. Matka liittyy Lontoossa ensi kuussa järjestettävään Illegal Wildlife Trade -konferenssiin. Vaikka prinssin työtahdissa on parantamisen varaa edelleen reippaastikin, syyskuun suunta on kuitenkin oikea, joten toivottavasti Wills jatkaa samaan tahtiin!

Luxemburgin suurherttuaperhe

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Luxemburgin kuninkaallisista ei juuri pidetä meteliä, varsinkaan täällä Suomessa. Viime viikolla suurherttuaperheessä oli kuitenkin kaksi syntymäpäiväsankaria, joten päätin tehdä lyhyen esittelyn maan kuninkaallisesta perheestä.
Vajaan 600 000 asukkaan Luxemburg on nykyisin maailman ainoa suurherttuakunta. Suurherttua on vanha historiallinen arvonimi, joka oli käytössä Euroopassa erityisesti nykyisten Saksan ja Italian alueiden valtioissa. Suurherttua oli perinteisesti kuninkaan alapuolella, mutta herttuan yläpuolella. Luxemburgissa suurherttua on valtionpää, siinä missä muualla kuninkaat ja kuningattaret, mutta suurherttua on arvonimeltään Hänen kuninkaallinen korkeutensa – ei siis Hänen majesteettinsa, kuten kuninkaat ja kuningattaret. Alankomaiden kuningas hallitsi Luxemburgia 1800-luvulla, mutta vuosisadan lopussa eroavaisuudet perimyslaissa johtivat Luxemburgin irtaantumiseen täysin omaksi suurherttuakunnakseen.
Embed from Getty Images
Eturivi vasemmalta oikealle: perintösuurherttuatar Stéphanie, perintösuurherttua Guillaume, suurherttuatar Maria Teresa ja suurherttua Henri.
Luxemburgin kuninkaallisen perheen ydin koostuu suurherttua Henristä ja hänen puolisostaan suurherttuatar Maria Teresasta, heidän lapsistaan ja lapsenlapsistaan sekä suurherttua Jeanista eli Henrin isästä. Lisäksi kuninkaalliseen sukuun kuuluvat suurherttuan sisarukset, tädit ja sedät lapsineen. Hallitsijaperheellä on erityiset yhteydet Belgian, Norjan ja Liechtensteinin kunigashuoneisiin. Belgian kuningas Philippe on Henrin serkku, ja Henrin äiti suurherttuatar Josephine-Charlotte oli Norjan kuningas Haraldin serkku. Henrin sisar, prinsessa Margaretha on naimisissa Liechtensteinin ruhtinaan veljen, prinssi Nikolauksen kanssa.

Brittikuninkaallisten työmäärät 2017 – hieman parannusta työnjakoon, mutta miten brittihovi selviää tulevaisuudessa?

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Vuosittaiset julkaisut brittikuninkaallisten työmääristä ilmestyivät joulun välipäivinä. Virallisten lukujen puutteessa vakituiseksi tavaksi on tullut käyttää brittiläisen herra Tim O’Donovanin keräämiä tilastoja. O’Donovan pitää harrastuksena kirjaa kuninkaallisen perheen aktiviteeteista ja on lähettänyt lukunsa The Times-lehdelle jo lähes 40 vuoden ajan. Tilastoja kokoavat myös muut yksityiset henkilöt, ja laskutavat vaihtelevat laskijasta riippuen, mutta kaikkien perustana on hovin ”kalenteri” Court Circular. Kalenteri ei kuitenkaan kerro kaikkea: toimistotyön ja muun kulisseissa tapahtuvan valmistelun määrää on mahdotonta lähteä arvioimaan. Kiinnostavimpia muiden keräämiä lukuja ovat The Royal Forums -palstan Iluvbertie-nimimerkin vuosittaiset laskelmat laajempien analyysien kanssa, ja tarkastelemme lyhyesti myös niitä.
Embed from Getty Images
Kuningatar, prinssi Charles ja prinsessa Anne
Alla olevaan taulukkoon olen koonnut O’Donovanin laskelmat Britannian kuninkaallisen perheen työtehtävien yhteismääristä vuosilta 2011-2017. Luvut synnyttävät joka vuosi runsaasti keskustelua, ja niiden tulkitsemiseen on yhtä monta tapaa kuin on tarkastelijoita. Tehtäviä voi jaotella erilaisiin kategorioihin, mutta niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä tai vaikutusta on mahdotonta arvioida. Kuninkaallisilla on erilaiset roolit ja painotukset työkentässään. Perheen työmyyrillä, prinssi Charlesilla ja prinsessa Annella, on hyvin erilaiset kalenterit, vaikka tehtävien määrässä he ovat lähes tasoissa. Charlesin rooli kruununperijänä tarkoittaa enemmän virallisempia valtiollisia tapahtumia ja seremonioita sekä äitinsä avustamista.
Ulkomaanmatkat ovat yleensä ohjelmaltaan melko tiiviitä, ja niistä kertyy nopeasti kymmeniä työtehtäviä. Prinssi Williamin reilun vuorokauden kestänyt Suomen-vierailu sisälsi laskutavasta riippuen noin kymmenkunta ohjelmanumeroa. Työmäärät luontaisesti vaihtelevat vuosittain jonkin verran riippuen elämäntilanteesta, erilaisista juhlavuosista, yksittäisistä isommista projekteista ja muista seikoista. 2012 oli kuningatar Elisabetin valtakauden timanttivuosijuhla, joten ohjelmaa oli normaalia enemmän. Prinssi Andrew’n ympärillä pyörineet skandaalit laskivat lukua vuonna 2015, ja kreivitär Sophien valmistautuminen syksyn pyöräilyhaasteeseen (Skotlannista Lontooseen, yli 700 km) rokotti kreivittären muuta ohjelmaa vuonna 2016. Lisäksi rajanveto yksityisen ja kuninkaallisen työn välille saattaa olla hovillekin joskus epäselvää, ja viime vuonna keskustelua herätti prinssi Harryn Invictus Games -kisat ja niiden laskeminen työmääriin.

taulukko-gimp_171231

Kaikkiaan luvut kertovat siis paljon ja samalla eivät mitään. Hyvillä taustatiedoillakaan ei voi tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Aloitetaan nyt kuitenkin yleislausahduksella, että työskentelevän kuninkaallisen perheen ikärakenne painottuu vanhempaan väkeen. Tänäkin vuonna Iluvbertien mukaan 64% eli reilusti yli puolet kaikesta työstä teki eläkeiän ylittänyt perheenjäsen. Ahkerimpia olivat jälleen prinssi Charles ja prinsessa Anne. Varsinkin Anne ansaitsisi enemmän tunnustusta työstään – hänestä ei pidä meteliä lehdistö eikä hän itse, mutta silti prinsessa on vuosi toisensa jälkeen listan kärkipaikoilla. Heidän jälkeensä suurin saldo oli prinssi Andrew’lla, joka on skandaalivuosien jälkeen palannut kolmensadan tehtävän paremmalle puolelle.