Tanskan kruununprinssi Frederikin 50-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat gaalaillalliseen ja tiaraloistoon

Tanskan kruununprinssi Frederik täytti lauantaina 50 vuotta, onnea! Viikon pituiset juhlat ovat olleet hyvin näyttävät ja sisältäneet paljon erilaista ohjelmaa. Ensimmäiset juhlallisuudet olivat jo viikko sitten perjantaina 18. toukokuuta, mutta kuninkaallisten häiden takia muu maailma jäi auttamatta varjoon sinä viikonloppuna. Katsotaan ensin lyhyesti, mitä ohjelmaa juhlallisuuksiin kuului, ennen kuin käsitellään lauantaista gaalaa. Kruununprinssin merkkipäivä on nimenomaan kansallinen juhla, ja gaalaillallinen kuninkaallisine vieraineen oli vain yksi osa juhlamenoja.
  • Perjantaina 18.5. kruununprinssi jakoi oman nimikkosäätiönsä juhlavuosipalkinnot. Säätiö oli aikoinaan amerikan-tanskalaisten 25-vuotislahja kruununprinssille, joka opiskeli silloin Yhdysvalloissa Harvardissa.
  • Maanantaina kruununprinssi osallistui Royal Run -juoksutapahtumaan, joka järjestettiin viidessä eri kaupungissa Tanskassa. Valittavana oli yhden mailin tai 10 km matka. Frederik kävi juoksemassa neljässä kaupungissa mailin ja Kööpenhaminassa 10 km. Kruununprinsessa Mary ja parin lapset, prinssi Christian, prinsessa Isabella, prinssi Vincent ja prinsessa Josephine, juoksivat Kööpenhaminassa mailin matkan.
  • Tiistaina kuninkaallisella Dannebrog-aluksella oli vastaanotto kruununprinssin hyväntekeväisyysjärjestöille, ja illalla kruununprinssipari purjehti aluksella Aarhusiin, jossa pari vietti keskiviikon vieraillen organisaatioissa ja yrityksissä. Frederik avasi kaupungin yliopiston uuden tutkimuskeskuksen, joka on nimetty kruununprinssin mukaan: the Crown Prince Frederik Centre for Public Leadership.
  • Torstaina kruununprinssi vieraili Kööpenhaminassa kansallismuseossa, jossa paljastettiin uusi muotokuva kruununprinssistä ja vietettiin samalla kahden eri näyttelyn avajaisia: “HRH Crown Prince Frederik – Prince of Denmark” ja “Ralph Heimans Portraits”. Ralph Heimans on tehnyt aiemmin muotokuvia mm. kruununprinsessa Marysta, kuningatar Elisabetista ja prinssi Philipistä.
  • Lauantaina kruununprinssiperhe ja kuningatar tervehtivät kansaa perinteisillä parvekevilkutuksilla, ja illalla virallinen Tanska ja kuninkaalliset arvovieraat kokoontuivat juhlimaan Christiansborgin linnaan. Sunnuntaina kuninkaallinen perhe osallistui Koko Tanska juhlii kruununprinssiä -näytökseen Kööpenhaminassa.
  • Kruununprinssistä ja koko perheestä julkaistiin nyt viikonloppuna syntymäpäiväkuvat. Sen lisäksi aiemmin jo julkaistiin uudet potrettivalokuvat, joista toisessa Frederik on täydessä tällingissä univormussa, ja toinen on kuninkaallisten parissa trendikkääksi noussut intiimi ja pelkistetty lähikuva. Frederik on kyllä ehdottomasti sukupolvensa komeimpia kuninkaallisia!
kronprins_07052018_0647_franne_voigt

Kuva: Franne Voight/Kongehuset.dk

tanska_kruununprinssiperhe_franne_voigt

Takarivi vasemmalta: kruununprinssi Frederik, prinssi Christian, prinsessa Isabella, kruununprinsessa Mary, edessä prinssi Vincent ja prinsessa Josephine. Kuva: Franne Voigt/Kongehuset.dk

Kreikan kuningasperheen tarina

Pääsiäisen aikaan tuli kuluneeksi 155 vuotta siitä, kun Tanskan prinssi Vilhelm valittiin Kreikan kuninkaaksi vuonna 1863. Olen jo pidemmän aikaan ajatellut, että olisi aiheellista avata Kreikan kuningasperheen taustaa, kun he kuitenkin eri yhteyksissä vilahtelevat, vaikka eivät olekaan enää hallitsevia kuninkaallisia. Perheellä on hyvin tiiviit sukusiteet moniin Euroopan kuningasperheisiin, joten he ovat varsin tuttuja näkyjä kuninkaallisissa tapahtumissa.
Tämä postaus käsittelee Kreikan modernin kuningaskunnan historiaa 1800-luvun puolivälistä nykyaikaan. Tanskalaislähtöinen dynastia hallitsi maata vain reilun sadan vuoden ajan, mutta millaiset sata vuotta se olikaan! Harvan kuningashuoneen lähihistoria on yhtä dramaattinen.
Kreikan historia käsittää useita erilaisia vaiheita ja maantieteellisiä alueita. Maasta kuitenkin tuli lyhytaikaisen tasavallan jälkeen moderni kuningaskunta vuonna 1832, ja sitä hallitsemaan valittiin prinssi Otto baijerilaisesta Wittelsbachin suvusta. Monarkia ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle helposti, sillä kuningas Otto hallitsi yksinvaltiaana, kunnes hänet pakotettiin taipumaan uuteen perustuslakiin. Taantumuksellinen kuningas ei oikein sopeutunut Kreikkaan, eikä esimerkiksi luopunut katolisesta uskonnostaan. Avioliittokaan ei tuottanut perillisiä, minkä lisäksi yhteydet politiikkaan nakersivat suosiota. Lopulta Otto ja kuningatar Amalia joutuivat maanpakoon vuonna 1862, ja maalle piti löytää uusi kuningas. Etsinnöissä käännettiin ensin katse Iso-Britanniaan ja kuningatar Victorian toiseksi vanhimpaan poikaan, mutta 1830-luvulla tehdyn kansainvälisen sopimuksen mukaan kukaan suurvaltojen hallitsevista suvuista ei saanut vastaanottaa Kreikan kruunua. Etsintöjä siis jatkettiin, ja muutamien saksalaisten ehdokkaiden jälkeen katseet kääntyivät Tanskan prinssi Vilhelmiin, josta tuli kuningas Yrjö I (engl. George).
Kuningas Yrjö
Vilhelm oli syntyjään Tanskan kuningas Kristian IX:n ja kuningatar Louisen toinen poika, ja hän oli vasta 17-vuotias ottaessaan Kreikan hallitsijan tehtävän vastaan 30. maaliskuuta 1863. Kuninkaana hän oli pidetty; demokraattisempi ja vältteli edeltäjänsä Oton virheitä. Kuningas Yrjö mm. opetteli puhumaan kreikkaa, ja näyttäytyi kansalaisille huomattavasti edeltäjäänsä enemmän. Yrjön aikana Kreikka myös laajensi alueitaan. Ulkopolitiikassa kuninkaan sisarukset olivat epäilemättä avuksi, sillä hänen vanhemmasta veljestään tuli tietysti aikanaan Tanskan kuningas, kun taas siskot Alexandra ja Dagmar avioituivat Ison-Britannian ja Venäjän kruununperillisten kanssa.
Kuningas Yrjön mukana Kreikan hallitsijasuku vaihtui Glücksburgin sukuun, jonka eri haarat hallitsevat tänä päivänä edelleen Tanskaa ja Norjaa. Koska Yrjö ja hänen jälkeläisensä olivat Tanskan kuningas Kristian IX:n mieslinjaisia jälkeläisiä, on Kreikan kuninkaallisilla tänä päivänäkin vielä Kreikan ja Tanskan prinssin/prinsessan arvonimet. Jos eurooppalaisten hallitsijasukujen nimet ja historia kiinnostavat, kannattaa lukea aiempi postaukseni aiheesta.

Lue loppuun

Perhe saattoi prinssi Henrikin viimeiselle matkalle

Viikko sitten kuollut Tanskan prinssi Henrik saatettiin tänään iltapäivällä viimeiselle matkalleen. Hautajaisten ajankohta ilmoitettiin jo viime keskiviikkona, samana päivänä kun suru-uutinen prinssin poismenosta levisi maailmalle, ja samalla kerrottiin, että prinssin omasta toiveesta hautajaiset eivät ole valtiolliset, vaan pieni tilaisuus lähipiirille. Pitkin viikkoa oli joitakin epäselvyyksiä koskien esimerkiksi kutsulistaa, median osallistumista ja televisiointia. Meidän iloksemme tilaisuus televisioitiin, itse seurasin sitä tanskalaiselta sivustolta, mutta myös Yle Areena näytti livelähetystä.
Prinssi Henrikin hautajaistilaisuus järjestettiin Christiansborgin linnankirkossa Kööpenhaminassa. Siunaus alkoi klo 12 Suomen aikaa ja kesti noin tunnin. Kirkossa oli vain noin 60 vierasta – kuninkaallinen perhe, prinssin sisarukset,  muita läheisiä sekä muutamia valtion ja hovin edustajia. Siunaamisen suorittivat kuninkaallisen perheen pappi, piispa Erik Norman Svendsen apunaan Holmenin rovasti Ejgil Bank Olesen. Kuninkaallisen perheen lisäksi paikalla olivat mm. prinssi Joachimin ex-vaimo kreivitär Alexandra, ja kuningatar Margareetan sisaret prinsessa Benedikte ja Kreikan kuningatar Anne-Marie miehensä kuningas Konstantinin kanssa. Prinsessa Benediktehän jäi leskeksi melko tarkalleen vuosi sitten. Näin intiimeihin hautajaisiin ei sitten osallistunutkaan kukaan Ruotsista tai Norjasta, ja Ruotsin hovi ehtikin jo ilmoittaa aiemmin, ettei kuningasparia nähdä tilaisuudessa.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images