Viikko sitten Ateenassa juhlittiin Kreikan prinsessa Theodoran ja Matthew Kumarin häitä. Facebookissa vilkuilimme heti tuoreeltaan morsiuslookia, mutta aihe vaatii tietysti oman postauksensa! Prinsessa Theodoran hääpuku erottui uniikilla pääntiellään, kun taas asusteet heijastivat hänen kuninkaallista sukuperintöään. Erityisesti jäi mieleen, miten säteilevä morsian Theodora olikaan!
Embed from Getty Images
Tuore aviopari poistumassa katedraalista
Prinsessa Theodoran hääpuku
Prinsessa Theodoran hääpuvun suunnitteli kreikkalainen Celia Kritharioti, jonka käsialaa oli myös kuningatar Anne-Marien vaaleansininen iltapuku sekä Theodoralla häiden aattona nähty mekko. Suunnittelijan vakiasiakkaisiin kuuluu kuningattaren lisäksi myös prinsessa Tatiana, ja hänen luomuksiaan on nähty monilla Hollywood-julkkiksilla.
Theodora oli muuten äitinsä, sisarensa ja kälyjensä joukossa ainoa, joka valitsi hääpuvulleen kreikkalaisen suunnittelijan. Jos haluat nähdä puvun luonnoksen, kurkkaa Krithariotin nettisivuille.
Theodoran hääpuvun yleisilme syntyi hartiat paljastaneesta Bardot-pääntiestä, A-linjaisesta hameesta sekä upeista koristeluista. Puku tehtiin organzasta ja ranskalaisesta pitsistä, minkä lisäksi siinä on kristalleja ja käsintehtyjä kukkakoristeita. Puvussa oli maltillinen, kevyeltä näyttänyt ja kauniisti liikkunut laahus, joka oli kiinnitetty selkään vyötärön korkeudelta.
Krithariotin mukaan häiden lykkääntyminen vaikutti myös pukuun, joka muotoutui ajan kanssa alkuperäisestä ideasta. Inspiraatiota haettiin historian kuninkaallisista hääpuvuista, mutta myös luonnon kukkakuvioista ja pehmeistä, virtaavista linjoista.
Käsityön määrä on couture-puvuissa huimaavaa: kankaan värjäyksessä jokainen siveltimenveto oli harkittu ja loi pukuun ”upean visuaalisen efektin”. Kirjailuihin – yli 500 000 kristallia ja kukkaa – meni käsityöläistiimiltä lähes 1200 tuntia. Monimutkaiset kirjonnat toivat suunnittelijan mukaan pukuun syvyyttä ja tekstuuria, ja tavoitteena oli saada oikea tasapaino kimalluksen ja hienostuneisuuden välille.
Embed from Getty Images
Kuvagalleria hääpuvusta
Puku tehtiin hiukan muunneltavaksi, sillä myöhemmin juhlapaikalla hääpuvusta oli poistettu tuo Bardot-kaulus, jolloin se näytti tavanomaisemmalta hääpuvulta. Puvun kiinteä pääntie oli leveää V-mallia edestä ja selästä, ja hihat olivat lyhyet. Alla näette Kreikan Hellon julkaiseman kuvan, ja lisämateriaalia voi katsoa lehden hääartikkelista.
Theodoran häätiara ja kuninkaallinen perintöhuntu
Prinsessa Theodora kantoi odotetusti kokotimanttista Egyptin kediivin tiaraa sekä perintöhuntua, jotka ovat kumpikin hänen äidinpuoleisesta suvustaan. Tiaran ja hunnun tarina vie meidät 120 vuotta taaksepäin brittiläiseen Connaughtin prinsessa Margaretiin, joka tunnetaan myös Ruotsin kruununprinsessa Margaretana.
Margaret tapasi Ruotsin kruununperijän Kustaa (VI) Aadolfin Kairossa alkuvuodesta 1905. Pari salamarakastui, ja kihlautui jo samalla reissulla. Häät juhlittiin Windsorissa kesäkuussa, ja niihin osallistui myös Egyptin kediivi eli varakuningas, joka oli isännöinyt kuninkaallisia vieraita Kairossa ja näin ollut osa romanssin alkua.
Kediivi muisti morsianta Cartierin valmistamalla kierrekuvioisella timanttitiaralla. Häälahjojen joukossa oli myös Irlannista saatu huntu irlantilaista Carrickmacross-pitsiä, johon oli kuvioitu liljoja, apilanlehtiä ja mesiangervoja. Huntu pääsi heti morsiamen käyttöön, mutta tiaran sijaan Margaretin hiuksia koristivat hääpäivänä kukat.
Embed from Getty Images
Connaughtin prinsessa Margaretin ja Ruotsin prinssi Kustaa Aadolfin häät vuonna 1905
Margaretin ja Kustaa Aadolfin onnellinen liitto loppui valitettavan aikaisin, kun vain 38-vuotias Margaret kuoli vuonna 1920 sairastelun päätteeksi verenmyrkytykseen. Hän oli kuollessaan viimeisillään raskaana kuudennen lapsensa kanssa, mutta vauvakaan ei selvinnyt.
Huntu peitti Margaretin ruumista hautajaisissa, mutta hänen toiveidensa mukaisesti se otettiin pois ennen arkun sulkemista, jotta hänen ainoa tyttärensä, 10-vuotias Ingrid, sai sen perinnöksi. Jalokivikokoelma puolestaan jakautui viiden lapsen kesken, ja Ingrid peri äidiltään myös kediivitiaran.
Vuonna 1935 Ingrid meni naimisiin Tanskan tulevan kuningas Frederik IX:n kanssa ja toi äidiltään perimänsä jalokivet ja hunnun mukanaan Tanskaan. Ingridkään ei käyttänyt kediivitiaraa hääpäivänään, mutta äitinsä huntua kyllä.
Sitten hyppäämme 1960-luvulle, jolloin kuningatar Ingrid saatteli omat tyttärensä avioon: nuorin tytär Anne-Marie nai Kreikan kuningas Konstantin II:n vuonna 1964, sitten esikoinen Margareeta nai Henri de Laborde de Monpezatin vuonna 1967, ja viimeisenä keskimmäinen tytär Benedikte nai Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richardin vuonna 1968.
Hiukan yllättäen kaikki kolme tytärtä päätyivät samaan yhdistelmään, eli heille tuntemattomaksi jääneen äidinäidin häähuntuun ja tämän häälahjaksi saamaan kediivitiaraan. Ingrid oli läheinen tytärtensä kanssa, ja isoäiti-Margaret vaikuttaa olleen Margareetalle, Benediktelle ja Anne-Marielle aktiivisemmin esillä ollut hahmo kuin mitä ruotsalaisille serkuilleen (Ruotsin prinsessa Christinan kirja Margaretista käsittelee aihetta).
Embed from Getty Images
Kuningatar Ingrid nuorena kediivitiarassa ja hänen tyttärensä morsiamina tiarassa ja hunnussa
Perinne oli selvästi syntynyt, ja kun kuningatar Ingridin tyttärentyttäret aikuistuivat, he valitsivat kukin vuorollaan saman hunnun ja tiaran häihinsä: SWB:n prinsessa Alexandra vuonna 1998 (ensimmäisissä häissään), Kreikan prinsessa Alexia vuonna 1999, SWB:n prinsessa Nathalie vuonna 2011 ja nyt viimeisenä Kreikan prinsessa Theodora.
Embed from Getty Images
Kuningatar Ingridin tyttärentyttäret tiaran ja hunnun kanssa
Suvun miniöillä ei kediivitiaraa ole nähty, mutta vuonna 2004 Tanskan kuningatar Margareeta lainasi perintöhuntua erityisenä kunniaosoituksena miniälleen Marylle, jonka hääpukua käsittelimme keväällä.
Kuningatar Ingrid kuoli vuonna 2000, ja kediivitiaran peri kuningatar Anne-Marie. Hääperinteen jatkuminen on mietityttänyt yleisöä. Seuraavalla sukupolvella ei ole muistoa Ingridistä, ja eikä Tanskan, Kreikan ja SWB:n perheiden välit varmastikaan säily näin läheisinä ikuisesti – jossain kohtaa yhteiset sukukokoontumiset yms. lakkaavat. Itse toivon Anne-Marien palauttavan tiaran takaisin Tanskaan, missä sillä olisi enemmän käyttöä, ja mistä sitä kuitenkin voisi lainata sukulaisnaisille.
Muut korut
Prinsessa Theodora oli kediivitiaran seitsemäs morsian, mutta häälookiin kuului muitakin perintökoruja. Timanttikorvakorut nähtiin 25 vuotta sitten myös prinsessa Alexialla hääkäytössä. The Court Jeweller arvelee niidenkin olevan peräisin isomummo-Margaretilta. Theodoralla oli lisäksi timanttirannekoru, joka on TCJ:n mukaan hänen toisen isomummonsa Tanskan kuningatar Alexandrinen perintöä.
Toisessa ranteessaan Theodoralla oli kultainen rannekoru, joka on niin ikään mielenkiintoinen sukuperinne Connaughtin perheestä. Suvun naisilla on Margaretilta levinnyt tapa antaa samanlainen kultarengas suvun tyttärille. Nuorisosta ainakin Tanskan prinsessat Isabella ja Josephine ovat saaneet sellaiset, oletettavasti isoäidiltään kuningatar Margareetalta.
Hääkimppu
Prinsessa Theodoran pyöreässä hääkimpussa oli valkoisia ruusuja ja kieloja. Kirkkokansa myös heitti hääparin päälle ruusun terälehtiä, sillä niitä jäi kiinni hääpuvun pääntiehen. Onneksi sisko ja äiti olivat tarkkoina ja nyppivät ne pois ennen kuin perhe asettui katedraalin portaille ryhmäkuvaan! 😀
Theodoran kimpusta roikkui myös pieni medaljonki, jonka sisällä on arveltu olleen mahdollisesti hänen isänsä kuningas Konstantinin kuva.
Millainen fiilis Theodoran hääpuvusta jäi?
Prinsessa Theodora onnistui hääpäivänään mielestäni upeasti! Puvun pääntie oli erikoinen, mutta sopi morsiamelle hyvin ja näytti kivalta kuvissa. Arvelen, että irrotettavalla osalla haettiin ehkä peittävämpää ja ”kuninkaallisempaa” tyyliä kirkkoon ja virallisiin kuviin.
Yläosa toi mieleeni Theodoran kälyn prinsessa Ninan puvun, ehkä myös Yorkin prinsessa Eugenien ja Sussexin herttuatar Meghanin pukujen yläosat.
Tiaran asettelukin onnistui mielestäni mainiosti! Theodoralla oli muuten samantyylinen puoliksi aukinainen kampaus kuin Norjan prinsessa Märtha Louisella hiljattain. ML:n kampausta harmittelin, mutta Theodoran look toimi paremmin, sillä keskeisemmin aseteltu huntu peitti merkittävän osan hiuksia, eikä kampaus näyttänyt silti samalla tavalla roikkuvalta kuin Märtha Louisella.
Prinsessa Theodoran hääpuku ja koko look oli minusta ilahduttava onnistuminen, jossa yhdistyi uniikki puku ja sukuperinteet asusteissa. Ylipäätänsä hän oli uskomattoman säteilevä ja onnellisen oloinen morsian.
Jatkamme myöhemmin vielä omalla postauksella hääpäivän tapahtumista, mutta tässä tuli nyt ensin morsiuslook. Mitäs te tykkäsitte? 🙂
Kaunis morsian ja puku 🙂 Tuo yläosan tylli näyttää sivulta päin otetussa kuvassa vähän hassulta, mutta muuten tuo erikoisempi pääntie kyllä toimii ihmeen hyvin. Ehkä nutturakampaus olisi kuitenkin voinut olla. Kediivitiara on kyllä upea! Toivottavasti palaisi Tanskan hovin haltuun, että ei ainakaan häviä tai jouduta myymään perintöverojen tms. vuoksi, olisi kauhea sääli…
En olisi valittanut nutturasta, mutta Theodoran versio tästä puoliksi aukinaisesta oli mielestäni parempi kuin Märtha Louisen. Ehkä T:n tyyli on suorahiuksisempi, niin aukinainen näyttää paremmalta kuin ML:n vihkimisen jälkeisissä kuvissa jo vähän lässähtäneet kiharat?
Kreikassa tarvitaan jotain tiaroja vielä Anne-Marien jälkeenkin, mutta heillä on yllättävän monta ja aika näyttäviäkin holveissaan. Kediivi on sellainen peruskäyttöön sopiva keskikokoinen tiara, mikä on kyllä hyvä osa mitä tahansa kokoelmaa. En siis ihmettele jos haluavat pitää sen. Kunhan eivät vaan myy sitä ulkopuolisille.
Tatoin palatsia Kreikassa ollaan remontoimassa museoksi. Olisi upeaa, jos näytteille saataisiin myös kuningasperheen jalokiviä. En kuitenkaan tiedä, millaisia turvajärjestelyjä se edellyttäisi tai miten tällainen yhteistyö onnistuisi, kun Kreikan nykyhallinnolla ja kuningasperheellä on hiukan kireät välit.
Olen Roosan kanssa pitkälti samaa mieltä, että hiukset kiinni. Kaunis ja perinteikäs huntu, upea tiara ja hiukset valtoimenaan pitkin selkää, ei minun mieleeni.
Puku on kaunis, en ole aivan varma tuosta yläosan kangaskaistaleesta, että pidänkö siitä. Mikäli piti olla joku peitto olkapäillä, niin olisiko samasta kankaasta ohut bolero voinut ajaa asian?
Puvusta vieraisiin, osaatko sanoa, miksi Ruotsista ei ollut ketään? He ovat melko läheistä sukuakin, morsiamen äiti kuninkaan serkku jopa.
Tämä on varmasti sellainen puku, joka herättää mielipiteitä juuri tuon yläosan takia. Persoonallinen idea!
Käsittelen vieraslistaa varsinaidessa hääpostauksessa, jonka saan toivon mukaan muutaman päivän sisällä julkaistua! 😊
Mun ensimmäinen ajatus puvusta oli, että tuo kangaskaistale puvun yläosassa on aivan kammottava, mutta nyt kun olen sitä katsonut pidempään niin ei se nyt niin huono olekaan. Joissain kuvissa jopa oikein kaunis 😀 Mielestäni se toi ehkä arvokkuutta kirkkovihkimiseen, mutta ihan hyvä, että se otettiin juhlia varten pois. Muuten Theodoran puku oli minusta aivan ihana! Tuo helma on jotenkin niin muhkean ja pöyheän oloinen, mutta ei näytä ollenkaan raskaalta vaan on sellaisen kevyen oloinen. Hiukan samaa henkeä kuin Madeleinen hääpuvussa.
Nutturakampausta minäkin olisin vähän kaivannut, mutta muuten kokonaisuus oli todella kaunis! Tiara istui hyvin, huntu oli kaunis, samoin kaikki korut. Medaljonki hääkimpussa oli mielenkiintoinen yksityiskohta, mutta kimppu itsessään oli aika perus hääkimppu. Itse tykkään tosi paljon värillisistä hääkimpuista enkä välitä niin paljon kokovalkoisista.
Kaiken kaikkiaan tämä oli minusta onnistunein kuninkaallinen hääpuku moneen vuoteen!
Siis se puvun helma oli niin ihana jotenkin! Nyt kun sanoit, niin huomaan juuri tuon samankaltaisuuden Madeleinen puvun kanssa.
Mäkin kaipaisin enemmän värillisiä kimppuja. Valkoinen on tietty klassikko, mutta Theodoralle olisi sopinut vaikka hiukan sinistä joukkoon (morsiusneitojen/kaasojen ja Anne-Marien mekot olivat siniset, samoin heillä oli sininen matto katedraalilla). Mutta olen samaa mieltä, että tämä oli viime vuosien parhaita pukuja!