Kuninkaallinen palkintogaala eli vuosikooste 2018!

Vuoden viimeisiä päiviä viedään, ja on aika katsoa taaksepäin ja muistella kuluneen vuoden kohokohtia. Kerroin jo etukäteen, että tällä kertaa tavallisen tekstiselostuksen sijaan meillä on kuninkaallinen palkintogaala, jossa jaamme tunnustusta vuoden kohokohdille.

Palkinnot on jaettu neljään eri yläkategoriaan, joita ovat tapahtumat, henkilökohtaiset palkinnot, tyyli sekä draama (sitähän on tänä vuonna riittänyt). Laitoin tekstiin linkit kutakin aihetta käsitteleviin postauksiin, joista voi tarvittaessa käydä virkistämässä muistiaan vuoden tapahtumista ja teemoista. Pitemmittä puheitta, let the games begin!

Lue loppuun

Asiaa mediakriittisyydestä: Espanjan kuningattaret ottivat yhteen ja Kreikan kruununprinsessa haukkui Letizian twitterissä

Twitterissä nousi eilen myrsky Espanjan kuningasperheen välikohtauksesta, joka tallentui videolle viikonloppuna ja levisi nettiin. Kyse ei sinänsä ole mistään kovin merkittävästä tapahtumasta, mutta keskustelu aiheesta lähti mielestäni aivan lapasesta, joten päätin ottaa asian esiin blogissa, ja puhua samalla vähän mediakriittisyyden puolesta.
Alla olevassa videossa nähdään tilanne, jossa Espanjan kuningasperhe on pääsiäiskirkossa sunnuntaina Mallorcalla. Paikalla ovat kuningas Felipe ja kuningatar Letizia, heidän tyttärensä Asturian ruhtinatar Leonor ja infanta Sofia sekä Felipen vanhemmat eli ex-kuningaspari Juan Carlos ja Sofia. Kirkossa kuningatar Sofia pysähtyy valokuvaa varten ja nappaa lapsenlapset kainaloonsa. Kuningatar Letizia kävelee heidän edestään, kättelee ihmisiä ja pysähtyy sitten Sofian ja tyttäriensä eteen. Kuningatar Sofia ilmeisesti sanoo jotain, mikä selvästi aiheuttaa jännitettä kuningatarten välille, ja Letizian kehonkieli muuttuu täysin. Juan Carlos katsoo hämmentyneenä sivusta, ja kuningas Felipe astuu väliin keskeyttäen tilanteen.
Taustatietona kerrottakoon, että Espanjan kuningasperheen tilanne on yleisesti ollut vaikea viime vuosina sisäpoliittisista syistä. Myös Felipen sisar prinsessa Cristina ja tämän mies Iñaki Urdangarin taloussotkuineen (postaus vuoden takaa) toivat hyvin epämiellyttävää julkisuutta kuningashuoneelle. Kuningatar Letizia puolestaan on jatkuvan arvostelun kohteena milloin mistäkin, ja tuntuu herättävän voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan vähän samaan tapaan kuin Britanniassa herttuatar Catherine. Tämä kyseinen välikohtaus tulkittiin niin, että Letizia estää tahallaan anoppiaan poseeraamasta kuvaajille lasten kanssa ja työntää Sofian pois lasten luota (mm. brittilehti Expressin otsikko ja artikkeli).

Kreikan kuningasperheen tarina

Pääsiäisen aikaan tuli kuluneeksi 155 vuotta siitä, kun Tanskan prinssi Vilhelm valittiin Kreikan kuninkaaksi vuonna 1863. Olen jo pidemmän aikaan ajatellut, että olisi aiheellista avata Kreikan kuningasperheen taustaa, kun he kuitenkin eri yhteyksissä vilahtelevat, vaikka eivät olekaan enää hallitsevia kuninkaallisia. Perheellä on hyvin tiiviit sukusiteet moniin Euroopan kuningasperheisiin, joten he ovat varsin tuttuja näkyjä kuninkaallisissa tapahtumissa.
Tämä postaus käsittelee Kreikan modernin kuningaskunnan historiaa 1800-luvun puolivälistä nykyaikaan. Tanskalaislähtöinen dynastia hallitsi maata vain reilun sadan vuoden ajan, mutta millaiset sata vuotta se olikaan! Harvan kuningashuoneen lähihistoria on yhtä dramaattinen.
Kreikan historia käsittää useita erilaisia vaiheita ja maantieteellisiä alueita. Maasta kuitenkin tuli lyhytaikaisen tasavallan jälkeen moderni kuningaskunta vuonna 1832, ja sitä hallitsemaan valittiin prinssi Otto baijerilaisesta Wittelsbachin suvusta. Monarkia ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle helposti, sillä kuningas Otto hallitsi yksinvaltiaana, kunnes hänet pakotettiin taipumaan uuteen perustuslakiin. Taantumuksellinen kuningas ei oikein sopeutunut Kreikkaan, eikä esimerkiksi luopunut katolisesta uskonnostaan. Avioliittokaan ei tuottanut perillisiä, minkä lisäksi yhteydet politiikkaan nakersivat suosiota. Lopulta Otto ja kuningatar Amalia joutuivat maanpakoon vuonna 1862, ja maalle piti löytää uusi kuningas. Etsinnöissä käännettiin ensin katse Iso-Britanniaan ja kuningatar Victorian toiseksi vanhimpaan poikaan, mutta 1830-luvulla tehdyn kansainvälisen sopimuksen mukaan kukaan suurvaltojen hallitsevista suvuista ei saanut vastaanottaa Kreikan kruunua. Etsintöjä siis jatkettiin, ja muutamien saksalaisten ehdokkaiden jälkeen katseet kääntyivät Tanskan prinssi Vilhelmiin, josta tuli kuningas Yrjö I (engl. George).
Embed from Getty Images
Kuningas Yrjö
Vilhelm oli syntyjään Tanskan kuningas Kristian IX:n ja kuningatar Louisen toinen poika, ja hän oli vasta 17-vuotias ottaessaan Kreikan hallitsijan tehtävän vastaan 30. maaliskuuta 1863. Kuninkaana hän oli pidetty; demokraattisempi ja vältteli edeltäjänsä Oton virheitä. Kuningas Yrjö mm. opetteli puhumaan kreikkaa, ja näyttäytyi kansalaisille huomattavasti edeltäjäänsä enemmän. Yrjön aikana Kreikka myös laajensi alueitaan. Ulkopolitiikassa kuninkaan sisarukset olivat epäilemättä avuksi, sillä hänen vanhemmasta veljestään tuli tietysti aikanaan Tanskan kuningas, kun taas siskot Alexandra ja Dagmar avioituivat Ison-Britannian ja Venäjän kruununperillisten kanssa.
Kuningas Yrjön mukana Kreikan hallitsijasuku vaihtui Glücksburgin sukuun, jonka eri haarat hallitsevat tänä päivänä edelleen Tanskaa ja Norjaa. Koska Yrjö ja hänen jälkeläisensä olivat Tanskan kuningas Kristian IX:n mieslinjaisia jälkeläisiä, on Kreikan kuninkaallisilla tänä päivänäkin vielä Kreikan ja Tanskan prinssin/prinsessan arvonimet. Jos eurooppalaisten hallitsijasukujen nimet ja historia kiinnostavat, kannattaa lukea aiempi postaukseni aiheesta.

Lue loppuun