Prinssi Williamin vierailu Israelissa nosti jälleen esiin kysymyksen kuninkaallisten poliittisuudesta

Ovatko kuninkaalliset poliittisia? Kysymys on jälleen käynyt monen huulilla viime aikoina, sillä Britannian prinssi William on parhaillaan historiallisella vierailulla Israelissa ja Palestiinalaisalueilla, ja vasta viime viikolla kansainvälinen media ruoti Espanjan kuningas Felipen tapaamista Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ajankohtaisuutensa lisäksi, joten minäkin halusin tunkea oman lusikkani soppaan. Postauksesta tuli aika pitkä, mutta aihe on niin kiinnostava!
Perinteinen vastaus ensimmäisen lauseen kysymykseen on, että kuninkaalliset eivät ole poliittisia. Eurooppalaisten monarkkien valta on nykyisin seremoniallista, ja todellinen päätösvalta on pääministereillä ja parlamenteilla. Ja niin sen pitääkin olla. Modernien monarkioiden ytimessä on kuninkaallisen perheen neutraalius ja rooli valtion pr:n ydinhenkilöinä sekä julkisuuden käyttäminen yleishyödyllisten asioiden ajamiseen.  Kuninkaallisilla ei ole vapautta ottaa kantaa asioihin, ja heidän vahvuutensa on olla päivänpolitiikan yläpuolella ja toimia koko kansaa yhdistävänä tekijänä. Olisi kuitenkin hölmöä kiistää, ettei kuninkaallisilla olisi mitään poliittista merkitystä. Hallitsija on valtionpää, ja kuninkaalliset toimivat aktiivisesti diplomatian parissa, ja ovat myös mediakiinnostavuudeltaan ylivoimaisia moniin poliitikkoihin verrattuna.
Itse sanoisin, että politiikkaa ja kuninkaallisia ei voi täysin erotella toisistaan. Vaikka he ovat itse puolueettomia, he edustavat kuitenkin aina maataan, ja toimivat sen mukaan, miten maan valtaapitävät, yleensä siis hallitus, on linjannut. Kuningasperheillä on usein myös jonkinlainen arvojohtajan rooli, ja heidän tekemisillään on yhteiskunnallista vaikutusta. Arvojohtajuudesta puhumme enemmän postauksen loppupuolella, mutta voimme miettiä esimerkiksi perinteisiä perhearvoja. Normaalisti henkilökohtaiset valinnat vaikkapa avioliitosta eivät ole kuninkaallisille samalla tavalla täysin yksityisiä. Yksikään kuninkaallinen perhe ei taida olla enää täysin ”tahraton” ja skandaaleilta välttynyt, mutta kuninkaallisilta yhä odotetaan esimerkillisyyttä, ja heidän valintansa ja toimintansa heijastelevat tietyssä määrin myös yhteiskunnan asenteiden muutoksia. Tarkastellaan hieman lähemmin, millaisia tapauksia lähihistoriassa on viime vuosikymmeninä ja ihan viime aikoinakin nähty politiikan ja arvojohtajuuden saralla.
Embed from Getty Images

Uutiskatsaus – pieniä paloja viime viikoilta

Kuninkaallisten kanssa on todella haastavaa pysyä kärryillä ihan kaikesta, seurattavia kun on useampi hovi, minkä lisäksi koko aikaansa ei voi viettää somea selaillen. Tästä johtuen kaikki tieto, joka netissä liikkuu, ei päädy blogiin asti postauksiksi. Timanttisalonki ei ole luonteeltaan uutisblogi, eli tarkoitus ei ole missään vaiheessa ollutkaan kirjoittaa tänne päivittäin kuninkaallisten jokaisesta hengenvedosta ja aktiviteetista, mutta halusin nyt koostaa tällaisen hieman sekalaisemman postauksen yksittäisistä jutuista, jotka ovat jääneet mieleen viime viikoilta. Koko kevät tulee menemään aika pitkälti varmasti näiden suurien tapahtumien kanssa, mutta välillä on kiva kiinnittää huomiota pienempiin yksityiskohtiin.
Aloitetaan tuoreimmasta ja surullisimmasta uutisesta eli Tanskan prinssi Henrikistä. Blogin facebook-sivuilla kirjoitinkin eilen, että hovi tiedotti 83-vuotiaan prinssin terveydentilan huonontuneen vakavasti. Henrik joutui sairaalahoitoon tammikuun lopulla Egyptissä, mistä hänet kuljetettiin Tanskaan hoidettavaksi. Prinssin keuhkoista löydettiin hyvälaatuinen kasvain, mutta hän jäi hoitoon keuhkoinfektion takia, ja on nyt ollut kaksi viikkoa sairaalassa. Perjantaina tuli sitten tieto, että tilanne on huononunut ja että kruununprinssi Frederik lentäisi välittömästi talviolympialaisista takaisin kotiin. Perjantain aikana kuningasperhe kävi prinssin luona eri kokoonpanoilla, ja lauantaina koko kuninkaallinen perhe kokoontui yhdessä sairaalaan: kuningatar Margareeta, kruununprinssipari ja  prinssi Joachim ja prinsessa Marie sekä lapset. Lehtitietojen mukaan myös Henrikin sisar on tullut/tulossa Kööpenhaminaan.
Uutinen tuntuu todella surulliselta, ja jaan monen muun kanssa sellaisen epäuskon tunteen, että tästäkö nyt alkaa väistämätön hautajaiskausi. Kuninkaallisia menehtyy eri syihin eri ikäisinä siinä missä muitakin ihmisiä, mutta nyt elämme sellaista aikakautta, että lähivuosina tullaan näkemään melko varmasti useammat hautajaiset. Kuningatar Elisabet ja prinssi Philip, prinssi Henrik ja kuningatar Margareeta, kuningas Juan Carlos ja kuningatar Sofia, prinsessa Beatrix, kuningas Albert ja kuningatar Paola, kuningas Harald ja kuningatar Sonja ja suurherttua Henri ovat kaikki jo iäkkäitä. Kuninkaallisilla on korkea elintaso ja parhaat terveyspalvelut käytössä, joten monet elävätkin pitkään hyväkuntoisina, ja joskus tuntuu vaikealta ymmärtää, miten vanhoja he oikeasti jo alkavat olla. Itsellänikin on vähän vääristynyt kuva iästä, ja helposti ajattelee, että eihän 80-vuotias nyt niin vanha vielä ole. Kyllä se on, varsinkin kun katsoo ihan tavallisia ihmisiä, kuten omia sukulaisia. Oikeastihan on todella ihme, miten 80-vuotiaat kruunupäät jaksavat edelleen pitkiä illallisia, matkustamista, palavereja ja vieraiden vastaanottamista jatkuvalla syötöllä.  Joka tapauksessa, voimia Tanskan kuninkaalliselle perheelle. Palaan asiaan, kun hovilta tulee uutisia.
Embed from Getty Images
Prinssi Henrik ja kuningatar Margareeta viime huhtikuussa.
Loput uutisaiheet ovat vähän iloisempia. Tällä viikolla kruununprinsessa Victoria räväytti hauskalla mainosvideolla, joka on tehty kruununprinsessaparin Generation Pep -säätiölle. Generation Pep kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan enemmän, ja tämä kyseinen video liittyy säätiön Upp&hoppa, Sverige! -kampanjaan, joka kannustaa pitämään taukoja liiasta istumisesta. Videolla kruununprinsessa Victoria on työskentelemässä pöydän ääressä, kun hovin työntekijä käy muistuttamassa, että on tauon paikka. Bisnesvaatteisiin pukeutunut Victoria nousee ylös, ja lähtee hölkkäämään kuninkaanlinnan portaita ylös useamman kerroksen. En osaa päättää, onko vaikuttavinta se, miten pitkän pätkän hän näytti vaivatta hölkkäävän, vai se, että koko juoksu tapahtui korkokengissä. Pisteet kruununprinsessalle, arkiliikunta on tärkeää!

Kuningas Felipe otti monarkille harvinaisesti kantaa Katalonian tilanteeseen

Embed from Getty Images
Katalonian ja Espanjan välinen itsenäisyyskriisi on ollut viime viikkojen ajankohtaisimpia uutisaiheita. Katalonian autonomisen maakunnan välit Espanjan keskushallintoon ovat olleet viileät jo vuosia, ja poliittinen kitka kulminoitui viikko sitten sunnuntaina järjestettyyn kansanäänestykseen Katalonian itsenäisyydestä. Tiivistetysti kriisissä on kyse siitä, että 7,5 miljoonan asukkaan maakunta ei ole tyytyväinen asemaansa Espanjan valtiossa. Katalonialla on oma kielensä ja kulttuurinsa sekä vahva alueellinen identiteetti, minkä lisäksi se on Espanjan vauraimpia alueita, ja tietää sen itsekin. Välit keskushallintoon kärsivät erityisesti vuonna 2010, kun Katalonian laatima uusi perustuslaki maakunnan autonomialle kumottiin keskushallinnossa. Vuonna 2015 itsenäisyys oli epäsuorasti yksi Katalonian parlamenttivaalien pääteemoista, ja luvattu äänestys järjestettiin nyt. Espanja piti äänestystä laittomana ja pyrki estämään sen kovin ottein, ja äänestyspäivänä ei vältytty väkivallalta, kun Espanjan kansalliskaarti otti yhteen äänestäjien kanssa. Huono peliliike, sillä voimakeinojen käyttäminen vei sympatiat tietysti katalaanien puolelle. Viime tiistaina, muutama päivä äänestyksen jälkeen Espanjan kuningas Felipe piti kansalle televisiopuheen, joka herätti monissa ristiriitaisia tunteita.
Sovittelevan ja tilannetta rauhoittavan ulostulon sijaan kuningas Felipen puhe oli kova kannanotto. Alkuosa oli aikamoinen kylmä suihku Katalonian viranomaisille – Felipe syytti heitä systemaattisesta ja tietoisesta perustuslain halveksunnasta ja tuomitsi maakunnan johdon toimet vastuuttomiksi sekä tyrmäsi itsenäisyyspyrkimykset laittomina. Kuningas otti kantaa Espanjan yhtenäisyyden puolesta ja ilmaisi tukensa keskushallinnon toiminnalle. Kokonaisuudessaan kuningas kuvasi tilannetta vakavaksi ja vaaralliseksi demokratian kannalta. Lopuksi Felipe puhui hieman ”perinteisemmin”, ja vetosi koko kansaan yhtenäisyyden puolesta. Kruunu on sitoutunut perustuslakiin ja demokratiaan, ja Felipe itse painottaa Espanjan yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta ja kaikkien kansalaisten välistä harmonian ja ymmärryksen ilmapiiriä. Alkuperäisversio on luettavissa kuningashuoneen nettisivuilla, englanninkielinen käännös löytyy esimerkiksi El País -lehden sivuilta (kääntäjä: María Luisa Rodríguez Tapia).

Espanjan kuningasparin valtiovierailu Iso-Britanniassa

Espanjan kuningas Felipe ja kuningatar Letizia pääsivät viimein valtiovierailulle Iso-Britanniaan, yli vuoden odotuksen jälkeen. Vierailun piti tapahtua jo keväällä 2016, mutta Espanjan hallituskriisin takia sitä lykättiin kesäkuuhun 2017. Tänä vuonna saarivaltiossa kuohui ennenaikaisten parlamenttivaalien takia, joten vierailua siirrettiin vielä kuukaudella. Tällä viikolla odotettu tapaaminen vihdoin järjestyi.
Kuningaspari matkusti Lontooseen jo tiistaina, mutta vierailu alkoi virallisesti keskiviikkona ja päättyy tänään perjantaina. Valtiovierailut ovat tyypilliseen tapaan kiireisiä, kun muutamaan päivään mahdutetaa paljon ohjelmaa. Isäntinä toimivat tietysti kuningatar Elisabet ja prinssi Philip, mutta molempia painaa ikä, joten muun kuningasperheen rooli korostuu entisestään. Tämä vierailu on erityinen myös siksi, että sen arvellaan olevan viimeinen valtiovierailu, johon prinssi Philip osallistuu (prinssin eläkepäivät lähestyvät) ja lisäksi tämä on myös ensimmäinen kerta, kun prinssi Harry on osallisena! Menossa mukana ovat olleet myös prinsessa Anne, prinssi Andrew, prinssi Edward ja kreivitär Sophie sekä prinssi William ja herttuatar Catherine, kaikki joko keskiviikon illallisella tai muussa ohjelmassa En käy läpi koko vierailua, sillä ohjelmanumeroita on lukuisia, mutta poimin kohokohtia.
Kuvat: PressAssociation

Espanjan kuningashuoneen korruptioskandaali: prinsessa Cristina vapautettiin syytteistä

Viime perjantaina 17.2. saatiin viimein päätökseen Espanjan kuningashuonetta vuosia koetellut korruptioskandaali. Kuningas Felipen sisar prinsessa Cristina ja erityisesti hänen miehensä Iñaki Urdangarín ovat olleet kohun keskellä viime vuodet ja koko ”Noos-tapaus” on jatkunut vuosikymmenen alusta asti. Prinsessa Cristina vapautettiin perjantaina syytteistä, mutta hän sai 265 000 euron sakon osallisuudestaan tapaukseen. Sen sijaan hänen miehensä, entinen olympiatason käsipalloilija Iñaki Urdangarin tuomittiin 6 vuodeksi ja 3 kuukaudeksi vankeuteen ja lisäksi yli 500 000 euron sakkoihin. Syytelistalla oli muun muassa kavallus, petos, verorikoksia ja vaikutusvallan väärinkäyttöä. Toinen tapauksen pääsyytetyistä, Urdangarinin liikekumppani Diego Torres tuomittiin  8 vuoden ja 6 kuukauden vankeuteen ja yli 1,7 miljoonan euron sakkoihin. Tuomituilla on valitusoikeus.
Selvää on, että Espanjan kuningashuone on kärsinyt skandaalista valtavasti, vaikka prinsessa tai hänen puolisonsa eivät ole kuningasperheen ytimessä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Espanjan kuninkaallisia on joutunut oikeuden eteen. Missä tahansa eurooppalaisessa monarkiassa tapaus olisi poikkeuksellinen ja todella vakavasti otettava, mutta erityisesti Espanjassa jutulla voi olla yllättävänkin kauskantoisia seurauksia. Mistä Noos-tapauksessa on siis kyse ja mitä siitä on seurannut?
Embed from Getty Images
Prinsessa Cristina on kuningas Juan Carlosin ja kuningatar Sofian keskimmäinen lapsi ja nykyisen kuningas Felipen isosisko.