Puhuimme aiemmassa postauksessa valtiovierailuista yleisesti, ja nyt on aika paneutua käytännön esimerkkeihin viime viikolta! Katsotaan ensin, millaista ohjelmaa Belgiassa oli ja paneudutaan sitten tiaroihin ja iltapukuihin, joita nähtiin myös Alankomaissa sekä Norjan hovin julkaisemassa potretissa.
Luxemburgin suurherttuapari Belgiassa
Luxemburgin suurherttua Henri ja suurherttuatar Maria Teresa olivat kolme päivää Belgiassa kuningas Philippen ja kuningatar Mathilden vieraina. Edellinen maiden välinen valtiovierailu nähtiin vuonna 2019 Luxemburgissa. Naapurimaiden välit ovat tiiviit jo entuudestaan, ja hallitsijaperheetkin ovat sukulaisia.
Suurherttuapari matkusti Brysseliin jo maanantaina, jolloin pariskunnat juhlistivat miesväen syntymäpäiviä. Philippe täytti maanantaina 64 vuotta, Henri puolestaan 69 vuotta tiistaina.
Valtiovierailu starttasi tiistaina vastaanottoseremonialla Brysselin palatsiaukiolla. Henri ja Philippe tarkastivat kunniakaartin, ja pariskunnat kuuntelivat molempien maiden kansallislaulut. Sisällä palatsissa suurherttuaparin mukana matkannut reilusti yli 100 henkilön bisnesdelegaatio esittäytyi isäntäväelle ja hallitsijaparit mm. vaihtoivat virallisia lahjoja.
Sen jälkeen Henri ja Maria Teresa kävivät laskemassa seppeleen Brysselin tuntemattoman sotilaan haudalle ja vierailivat Belgian parlamentissa. He palasivat palatsille lounastamaan kuningasparin kanssa, minkä jälkeen pariskunnat suuntasivat Brysselin kaupungintalolle, missä he tekivät myös parvekenäyttäytymisen.
Päivän päätti juhlaillallinen kuningasperheen kotona Laekenin palatsissa. Illallisella kuultiin puheet kuninkaalta ja suurherttualta. Ateriaa seurasi musiikkiesitys linnan vaikuttavilla viherhuoneilla. Paikalla oli hallitsijaparien lisäksi Belgian prinssi Lorenz.
Keskiviikkona Philippe ja Henri suuntasivat Belgian ulkoministeriöön Egmontin palatsiin. Ohjelmassa oli talousaiheinen aamiaistapaaminen sekä talousfoorumin avajaistilaisuus. Kaksikko tapasi mm. maiden välisiä yhteistyöprojekteja luotsaavien yritysten johtajia. Samaan aikaan Mathilde ja Maria Teresa vierailivat Brysselin kuvataiteen keskuksen uudessa belgialaisesta surrealismista kertovassa näyttelyssä.
Sitten kuninkaalliset parit matkustivat Gentin kaupunkiin, jossa he (pois lukien Maria Teresa) vierailivat ensin kaupungin satamassa. Lounas nautittiin Itä-Flanderin provinssin residenssissä keskustellen samalla kestävästä kehityksestä sekä työmarkkinoiden ja energiasektorin haasteista. Lounaan jälkeen ohjelmassa oli vielä St Bavon katedraali ja paikalle saapuneen yleisön tervehtiminen sekä sataman meriteemaa jatkanut yritysvierailu.
Vierailun toinen ilta päättyi suurherttuaparin järjestämään ”vastavastaanottoon”. Suurherttuapari tarjosi isäntäväelleen Luxemburgin filharmonisen orkesterin konsertin Flageyn kulttuuritalossa Brysselissä.
Kolmas päivä alkoi Philippen ja Henrin vierailulla Melsbroekin lentotukikohtaan. Kaksikko jatkoi päiväänsä Liègen yliopistolla kyberpuolustukseen ja avaruusmatkailuun keskittyvällä seminaarilla.
Mathilde ja Maria Teresa vierailivat sillä aikaa Child Focus -säätiön luona tutustumassa työhön alaikäisten seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Kuningatar on viime vuonna 25 vuotta täyttäneen säätiön kunnianpuheenjohtaja.
Pariskunnat lounastivat yhdessä Liègen ruhtinaspiispojen palatsilla, joka toimii nykyään provinssin hallintokeskuksena. Lounaan teemana oli maiden välinen yhteistyö ja rajat ylittävä kehitystyö.
Vierailun viimeinen ohjelmanumero oli kansalaisten tapaaminen ruhtinaspiispojen palatsin aukiolla. Läksiäisohjelmana paikalla näytti olleen ainakin armeijan soittokunta. Lopuksi hallitsijaparit hyvästelivät toisensa ja seurueensa ja suuntasivat kotimatkalle.
Belgian naapurissa Alankomaissa kuningas Willem-Alexander ja kuningatar Máxima isännöivät Espanjan kuningas Felipeä ja kuningatar Letiziaa. Kaksipäiväisellä vierailulla oli ohjelmaa Amsterdamin lisäksi Haagissa. Edellinen näiden maiden välinen valtiovierailu oli vuonna 2001.
Valtiovierailut ovat peruskaavaltaan hyvin samankaltaisia, joten en käy nyt läpi Alankomaiden tapahtumia. Yksi esimerkki Belgiasta riittänee, ja kuten huomasitte, ohjelmapaketti on tiivis ja monipuolinen. Tämä oli pintapuolinen katsaus, sillä en listannut Belgiassa nähdyn ohjelman yksityiskohtia tai taustoituksia, mutta valtiovierailuilla yleensä nostetaan esiin maiden historiallisia siteitä, olemassa olevaa yhteistyötä ja teemoja, joissa yhteistyön toivotaan tiivistyvän. Ohjelma on aina mietitty tarkkaan.
Tiaralookit
Valtiovierailut tarjosivat tuttuun tapaan mukavasti asuloistoa ja jalokivien säihkettä! Belgiassa kuningatar Mathilde kanavoi Frozenin Elsaa valkoisessa (joissain kuvissa haaleansinisessä) Armani Privén kimaltavassa iltapuvussa. Kokotimanttinen jalokivilook koostui Nine Provinces -tiarasta, korvakoruista ja kaulakorusta. Mathildella ja Philippellä oli luxemburgilaiset Nassaun kuningashuoneen kultaisen leijonan ritarikunnan kunniamerkit.
Suurherttuatar Maria Teresalla oli musta iltapuku ja vaaleanpunainen shaali. Belgialaissyntyisen suurherttuatar Joséphine-Charlotten Belgian Scroll -tiara sai seurakseen valtavan timanttisen kukkarintakorun sekä kaula-, korva- ja rannekorut suurherttuaperheen akvamariinisetistä. Liila kunnianauha on belgialaisen Leopoldin ritarikunnan.
Alankomaissa nähtiin vähän enemmän tiaroja! Ensimmäisen päivän juhlaillalliselle Amsterdamin kuninkaallisessa palatsissa osallistuivat kuningattarien lisäksi myös prinsessa Amalia, prinsessa Beatrix, prinsessa Margriet ja hänen puolisonsa professori Pieter van Vollenhoven.
Illan emännällä kuningatar Máximalla oli luottosuunnittelijansa Jan Taminiaun siniharmaa iltapuku, selvään suosikkiasemaan noussut Stuart-tiara täydessä muodossaan, Stuart-kokoelmaan kuuluva jättimäinen miehustakoru, timanttikorvakorut sekä useita rannekoruja. Máxima ja Willem-Alexander kantoivat espanjalaista Kaarle III:n ritarikunnan kunniamerkkiä.
Prinsessa Amalia teki valtiovierailudebyyttinsä Marchesa Notten tummansinisessä iltapuvussa, joka oli hyvä tausta Isabella Katolilaisen ritarikunnan kunnianauhalle. Kuningas Felipen myöntämä uusi kunniamerkki on Amalian ensimmäinen ulkomaalainen merkki. Tiaraosastolla prinsessa on selvästi mieltynyt rubiineista ja timanteista koostuvaan riikinkukkotiaraan, sillä tämä oli kolmas kerta vuoden sisään, kun näimme sen hänellä. Kaulassa kimalsi samaan settiin kuuluva kaulakoru. Korvissa ja ranteissa oli eri settiin kuuluvia rubiinikoruja.
Prinsessa Beatrixilla oli tummansininen iltapuku, perheen upea timanttipanta ja niin ikään timanttiset kaulakoru ja korvakorut. Beatrixilla oli kunnianauhan sijaan Espanjan kultaisen taljan ritarikunnan kääty. Kunniamerkki on hyvin eksklusiivinen, sillä ritarikunnalla on vain viisitoista jäsentä. Willem-Alexanderille ei tätä kunniaa vielä suotu. En tunne ritarikunnan perinteitä tarkasti, mutta voi olla, että samasta kuningashuoneesta ei oteta kahta jäsentä samanaikaisesti, joten uusi hallitsijasukupolvi saa merkin ehkä vasta edeltäjiensä kuoltua.
Beatrixin siskolla prinsessa Margrietilla oli harmaa iltapuku, timanttiset laakeriseppeletiara, kaulakoru ja korvakorut sekä helmirintakoru, joka piti paikoillaan Isabella Katolilaisen ritarikunnan kunnianauhaa.
Miksi Letizia sai perinteestä poikkeavan kunniamerkin?
Kuningatar Letizian sininen iltapuku oli The 2nd Skin Co.-merkiltä. Olin positiivisesti yllättynyt nähdessäni helmiä ja timantteja yhdistelevän Cartierin silmukkatiaran! Mukavaa vaihtelua ranskanliljatiaralle. Timanttikorvakorut ja helmirintakoru olivat Espanjan kuningatarten perintökorukokoelmasta. Espanjan tiarakokoelmasta puhuimme blogissa viime syksynä ruhtinatar Leonorin 18-vuotispäivän aikoihin.
Letizian uutta kunniamerkkiä ihmeteltiin Twitterissä. Hän sai Nassaun kuningashuoneen kultaisen leijonan ritarikunnan kunniamerkin. Ritarikunta on Luxemburgin ja Alankomaiden hallitsijaperheiden sukuhistorian vuoksi heidän yhteinen, ja suurherttua Henri ja kuningas Willem-Alexander ovat molemmat sen suurmestareita. Belgiassa sama merkki nähtiin Philippellä ja Mathildella.
Alankomaat on kuitenkin tyypillisesti myöntänyt ulkomaisten monarkkien puolisoille Alankomaiden leijonan ritarikunnan merkin, jota Felipekin kantoi illallisella. Tilanne näyttää ulospäin siltä, että Letizia sai kaksi askelta alemman kunniamerkin kuin normaalisti.
Viime kuukausina Espanjan kuningasparin on huhuttu olevan matkalla avioeroon Letizian ex-langon laukomien salasuhdeväitteiden (tässä Tatlerin kattava selostus) vuoksi. Poikkeuksellinen kunniamerkki näyttäytyi joillekin somessa nyt niin, että pian entiselle kuningattarelle ei haluttu antaa tavanomaista merkkiä.
Suhdeväitteitä on pidetty alusta asti törkeänä hyökkäyksenä Letiziaa kohtaan, ja mies niiden takana ei herätä kauheasti luottamusta, mutta ainahan huhut jäävät elämään. Eikö olisi kuitenkin outoa, jos korkeatasoisessa diplomatiassa tehtäisiin kunniamerkeillä jotain mielenosoituksia vierailijaparia kohtaan? Ikävää, jos kunniamerkkivalintaan oli joku oikea syy, jota ei vaan kerrottu julki.
Lopuksi vielä: Norjasta saatiin uusi potretti kruununprinssi Haakonista ja kruununprinsessa Mette-Maritista. Kuva lienee otettu viime vuonna heidän 50-vuotispäiviensä kunniaksi. Mette-Maritilla on Peter Dundasin iltapuku, päivänkakkaratiaransa sekä uskoakseni timanttikoruja korvissa ja ranteessa.
Asutiedot haettu UFO No More ja The Court Jeweller -blogeista.
Upeaa jalokivien säihkettä! Kyllä Maxima on vaan upea, eikä ole omena kauas puusta pudonnut kun noin tyylillä Amaliakin kantaa tiaransa. Tyylikäs kuva myös Norjan kruununprinssiparista ja Henrin & Philippen kakkukuvat oli myös mainiot. Kiva nyt päästä seuraamaan uuden presidenttiparin ekaa valtiovierailua Ruotsiin! Nyt voivatkin koko porukka kommunikoida ruotsiksi 😀 Kiva nähdä sieltäkin iltapukuja ja tiaroita, varmaan voidaan nähdä jopa kolme tiaraa jos myös CP ja Sofia osallistuu?
Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta! Mutta todellakin, Amalia on hyvää vauhtia omaksumassa jalokivien kantamisen taidon.
Mun piti tehdä postaus valtiovierailusta Ruotsiin, mutta nyt saatiinkin potretteja Tanskasta, joten otan ne ensin tähän väliin. Täytyy kyllä silti palata Stubbien vierailuun vielä!
Kauniita kuninkaallisia ja hauskoja kuvia, kuten yhteiset synttärikakkukestit.
Huomasitteko, että Amalialla ja prinsessa Beatrixilla on samanlainen suu, muutenkin paljon samaa näköä. Upea tyttö tai nainenhan hän jo on.
Jos pientä kritiikkiä, niin majesteettimiesten parrat, voi että, kun minun silmiini eivät mitenkään ole nätit ja miehekkyyttä Felipessä ja Willem Alexanderissa olisi ilman partojakin.
Amalian sanotaan usein tulleen isänsä sukuun. Näin somessa myös muutamia vertailuja isoäitinsä isoäitiin kuningatar Wilhelminaan!
Mä tykkään siisteistä parroista, joten en valita ollenkaan! 😀 Mutta makuasioista ei voi kiistellä.