Moniin kuninkaallisiin tiaroihin ja muihin koruihin on mahdollista tehdä pieniä muutoksia, joilla korun ilmettä ja käyttötarkoitusta saa vaihdeltua tilanteeseen sopivaksi. Tässä osassa Timanttisalongin tiarakeskusta tutustummekin tiarojen monikäyttöisyyteen. Pienikin kokoelma voi olla yllättävän monipuolinen, jos tiarat on suunniteltu muokattaviksi.

Kuva: SVT/Kungliga smycken
Jalokivet, helmet ja korumetallit ovat arvokasta tavaraa, ja niiden pikkutarkka työstäminen vaatii myös valtavan määrän työtunteja. Jalokivihankinnat ovat kalliita sijoituksia, ja kun koruja ei ole ollut mahdollista hankkia loputtomasti, niin niistä on sitten pyritty saamaan kaikki hyöty irti suunnittelemalla ne monikäyttöisiksi.
Lähdetään siitä, että kaikki tiarat eivät tietenkään ole muokattavia. Moni on suunniteltu yhteen muotoon ilman variaatioita. Amatöörin asiantuntemuksellakin voi myös todeta, että jotkut tiaramallit taipuvat esimerkiksi kaulakoruiksi paremmin kuin toiset. Kuvitelkaapa vaikka Luxemburgin jättimäinen Empire-tiara tai joku röpelöinen kukkatiara kaulalla. 😀
Vaihtelun mahdollisuutta on kuitenkin selvästi pidetty erittäin tärkeänä ominaisuutena, koska loppujen lopuksi todella moneen tiaraan on suunniteltu erilaisia kikkoja! Yksi tavallisimmista on tiaran käyttäminen kaulakoruna. Tästä tulee mieleen erityisesti hapsutiarat, mutta jalokiviholveista löytyy myös lukuisia muunlaisista kaulakorutiaroja. Hyviä esimerkkejä ovat mm. Tanskan kruununprinsessa Maryn uudempi rubiinitiara ja Wessexin kreivitär Sophien akvamariinitiara (alla oleva galleria).
Toisinaan jompikumpi versio näyttää kuitenkin vähän kömpelöltä, kuten esimerkiksi Ruotsin ametistitiara (alapuolella). Kyseessä on oikeasti tiararunkoon laitettu kaulakoru, josta kyllä näkee, että se ei alun perin ole tiara. Liian selvästi näkyvä runko ja leijuva sädekehämäisyys ovat vaikea yhdistelmä, ja monen mielestä vain prinsessa Madeleine on tähän mennessä onnistunut tiaraversion kanssa.
Tiaran muuntuminen rannekoruksi on selvästi harvinaisempaa, mutta sitäkin näkee välillä. Jordanian kuningatar Ranian yksinkertainen Boucheron-tiara on hyvä esimerkki tästä.
Toinen hyvin yleinen variaatiomahdollisuus on tiaran kivien, riipusten tai keskuselementtien vaihtaminen. Usein esimerkiksi värilliset jalokivet voi vaihtaa toiseen väriin tai helmiin, jolloin tiara mukautuu paremmin erilaisiin asuihin. Alla olevassa galleriassa on Alankomaiden kuningasperheen smaragditiara, johon voi vaihtaa helmet, sekä Gloucesterin herttuatar Birgitten Honeysuckle-tiara. Herttuattar voi vaihtaa tiaran keskuselementin tilalle vaaleanpunaisen topaasin tai smaragdin.
Kolmas tunnettu esimerkki on tietysti kuningatar Elisabetin kokoelmasta löytyvä Vladimir-tiara.
Samaan kategoriaan menee Ruotsin prinsessa Sofian häätiara, joka on osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi tiaraksi riviprinsessalle, jolla on suhteellisen paljon tiaratilaisuuksia. Alun perin nähdyt smaragdit voi vaihtaa helmiin tai turkooseihin tai vaihtoehtoisesti jättää pois kokotimanttista lookia varten.
Erilaiset lisäosat ja -rivit ovat muutenkin peruskauraa tiaramaailmassa. Moneen tiaraan saa näyttävyyttä lisäämällä huipulle jonkun valinnaisen erillisen elementin tai sitten laittamalla tiaran perustaan tai huipulle ylimääräisen ekstrarivin jalokiviä tai helmiä. Esimerkiksi kruununprinsessa Maryn häätiaran alaosaan voi lisätä helmirivin ja välipiikkeihin kärkihelmet.
Helmet kuuluvat Alankomaiden Antique Pearl -tiaran alkuperäisversioon, mutta vuonna 2001 tuleva prinsessa Maxima (kuninkaallinen kihlattu) käytti pelkkää runkoa eräänlaisena pikkutiarana osallistuessaan tulevan miehensä kanssa Norjan kruununprinssiparin häihin.
Ruotsin akvamariinitiaran alaosaan puolestaan lisättiin muutama vuosi sitten ylimääräinen timanttirivi, ja Alankomaiden Stuart-tiaraa voi käyttää myös asteen pienemmässä muodossa. Täysversioon kuuluvan valtavan Stuart-timantin sekä kaksi muuta sivuille asetettavaa isoa timanttia voi jättää pois. Tiara on pienessäkin muodossaan kookas, mutta selvästi vähemmän over the top. 😀
Tiaroista on myös mahdollista irrottaa pienempiä elementtejä muuhun käyttöön, esimerkiksi monen tiaran keskiosan voi irrottaa rintaneulaksi. Tällaisia ovat mm. Sussexin herttuatar Meghanin häätiara sekä Espanjan kuningatar Letizian moderni ranskanliljatiara.
Ruotsin Connaught-tiara toimii kaulakoruna ihan sellaisenaan, mutta alla olevan gallerian viimeisestä kuvasta huomaatte, että tiaran kaarissa roikkuvat riipukset on mahdollista laittaa ketjuun pienemmäksi kaulakoruksi. Niitä voi käyttää myös korvakoruina. Kuningatar Maxima puolestaan on käyttänyt edellä mainitun Stuart-tiaran irrotettavia isoja sivukiviä korvakoruina.
Toisinaan tiarasta saa hyvinkin erilaisen version osia poistamalla tai lisäämällä. Norjassa kuninkaallisen perheen helmitiara on hyvä esimerkki tiarasta, jolla on kaksi selvästi erilaista muotoa. Isompi versio on varattu kuningatar Sonjalle, mutta perheen prinsessat ovat saaneet lainata tiaraa pienemmässä muodossa.
Belgian Nine Provinces -tiarasta on ollut juttua ennenkin, ja se onkin oikea malliesimerkki monikäyttöisestä tiarasta! Koko komeudesta saa monenlaisia erikokoisia versioita. Täydestä muodosta voi poistaa yläosan suuria timantteja kehystävät kaaret tai vaihtoehtoisesti jättää kaaret ja poistaa timantit. Koko yläkerroksen voi myös ottaa pois ja käyttää vain kreikkalaisesta avainkuviosta muodostuvaa pantaosaa pienempänä tiarana. Panta toimii myös kaula- tai rannekoruna.
Kuten näemme, kuninkaalliset jalokivet sisältävät paljon erilaisia variaatoita. Tässä ei varmasti tullut edes lueteltua kaikkia mahdollisia tapoja. Keskityin nyt muuten tietoisesti vain tiaroihin, mutta samoja periaatteita voi aika pitkälti soveltaa myös muihin koruihin.
Esimerkiksi kruununprinsessa Maryn käytössä oleva iso rubiinisetti on koko komeudessaan todella mahtipontinen ja siksi liikaa joihinkin tilaisuuksiin. Mary on teettänyt settiin joitakin muutoksia, ja nyt paruren osista saa erilaisia kaula- ja korvakoruja, mikä mahdollistaa korujen monipuolisemman käytön.
Joistain muistakin jättikoruista on mahdollista erottaa pienempiä versioita. Jalokivien kohdalla tuntuu muutenkin siltä, että vain mielikuvitus on rajana käyttötarkoituksille. Sotilasunivormun osista voi saada hyvät korvakorut tai tiaramateriaalia (katseet kohti Ruotsia), ja vanhoista irtopaloista askarrellaan toisinaan jotain uutta (kreivitär Sophien häätiara). En valita – mitä enemmän jalokivia ja tiaroja, sen parempi! 😀
Toisinaan ehtii myös jo vähän kyllästyä, jos näkee samat tiarat jatkuvasti. Siksikin on kiva nähdä vähän erilaisia versioita ja vaihtelua esim. kaulakorumuodon kanssa.