Herttuatar Catherinen kolmas lapsi on poika! (päivittyvä artikkeli)

Cambridgen herttuatar Catherine ja prinssi William ovat saaneet pojan! Lapsi syntyi tänään maanantaina 23. huhtikuuta klo 11:01 paikallista aikaa. Lapsi painoi 3827 grammaa. Hovin tiedotteen mukaan synnytys sujui turvallisesti ja sekä vauva että äiti voivat hyvin. Herttuatar synnytti lontoolaisen St. Maryn sairaalan Lindo-siivessä, jossa myös parin vanhemmat lapset prinssi George ja prinsessa Charlotte syntyivät. Prinssi William oli mukana synnytyksessä edelliskertojen tapaan. Kuningatarta, prinssi Charlesia ja prinssi Harrya puolisoineen sekä Catherinen perhettä on informoitu ja kaikki ovat ilahtuneita uuden perheenjäsenen saapumisesta.
Mediakiinnostus ei kolmannen lapsen kohdalla ja kaiken häähuuman keskellä ole ollut ihan edelliskertojen kaltaista, mutta sairaalan edustalla on silti ollut viikkojen hässäkkä ja omat liikennejärjestelyt, kun toimittajat ja kansalaiset ovat päivystäneet ollakseen varmasti paikalla, kun alkaa tapahtua. Kensingtonin palatsi ilmoitti hieman viiveellä herttuattaren kirjautuneen sairaalaan, mutta kuninkaallistoimittajat kertovat Twitterissä herttuattaren saapuneen St. Maryyn noin kuuden aikaan aamulla paikallista aikaa. Prinsessa Charlotte syntyi myös aamusta, ja silloin perhe pääsi lähtemään sairaalasta jo samana päivänä, joten on hyvin mahdollista, että näemme ensimmäiset kuvat jo tänään. Tuoreiden isosisarusten vierailua on odotettu kovasti ja toivottu, että nähtäisiin koko perhe, mutta Cambridgejen kohdalla ei voi koskaan olla varma.

https://platform.twitter.com/widgets.js

Lapsi on tosiaan parin kolmas ja pikkuveli tänä vuonna viisi ja kolme vuotta täyttäville prinssi Georgelle ja prinsessa Charlottelle. Kruununperimyksessä vauva on sijalla viisi isoisänsä, isänsä ja sisarustensa jälkeen. Britanniassa kuninkaalliset lapset saavat prinssin/prinsessan tittelin yhdistettynä etunimeen ja isän herttuakuntaan, eli vauva on sisarustensa tapaan hänen kuninkaallinen korkeutensa Cambridgen prinssi XXX. Vauvan saapuminen merkitsee historiallista tilannetta, sillä prinsessa Charlotte on ensimmäinen nainen Britannian kuninkaallisessa perheessä koskaan, jonka asema kruununperimyksessä ei muutu nuoremman veljen syntymän myötä. Kruununperimys on nykyään sukupuolineutraali, ja Charlotte pysyy nyt sijalla neljä, ja pikkuveli tulee hänen jälkeensä.

Prinssi Charles seuraa kuningatar Elisabetia Kansainyhteisön johdossa

Brittihovi on ollut kiireinen tällä viikolla Lontoossa pidetyn Kansainyhteisön johtajien kokouksen (lyhyemmin CHOGM) vuoksi, ja viikon huipuksi kuningatar Elisabet vielä juhlii tänään lauantaina 92-vuotissyntymäpäiviään. CHOGM kokoaa muutaman vuoden välein pidettävään suurtapaamiseen Kansainyhteisön jäsenmaiden hallitusten johtajat, ja kokous koskettaa Britannian kuninkaallista perhettä, sillä kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön päämies. Tällä kertaa kokous oli erityisen mielenkiintoinen kuninkaallisten osalta, joten puhutaan hieman siitä, mitä kuluneen viikon aikana oikein tapahtui.
Kansainyhteisö eli Commonwealth of Nations syntyi 1900-luvun puolivälissä brittiläisen imperiumin purkautessa. Jäsenmaita on yli 50 ja ne kattavat noin kolmanneksen koko maailman väkiluvusta. Kansainyhteisö ei kuitenkaan ole verrattavissa EU:n kaltaiseen poliittiseen unioniin, sillä yhteisöllä ei ole perustuslakia, jäsenmailla ei ole oikeutta puuttua toistensa asioihin eivätkä ne harjoita esimerkiksi yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistyön teemoja ovat olleet mm. demokratian kehittäminen, yhteinen historia ja kulttuuri ja kestävä kehitys. Kansainyhteisö ei ole sama asia kuin Commonwealth realms. Kansainyhteisöön kuuluvat maat ovat kaikki itsenäisiä ja suurin osa jäsenmaista on tasavaltoja. Commonwealth realms -nimellä tunnetaan  ne 16 itsenäistä valtiota, joiden hallitsija kuningatar on (Britannia, Kanada, Australia, Jamaika jne.) Kaikki Commonwealth realm -maat toki kuuluvat Kansainyhteisöön, mutta Elisabetin asema yhteisön johtajana on erillään hänen asemastaan kuningattarena. Alla kuvia kuninkaallisesta perheestä viikon varrelta kokoukseen liittyvistä tilaisuuksista.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images
Suhteiden ylläpitäminen Commonwealth realmeihin ja muuhun Kansainyhteisöön vaatii paljon työtä ja aikaa, mikä osaltaan selittää Britannian kuninkaallisen perheen nykyisen koon. Brittikuninkaalliset ovat jatkuvasti maailmalla – prinssi Charles ja herttuatar Camilla esimerkiksi palasivat juuri Australiasta, jossa myös prinssi Edward oli samanaikaisesti Kansainyhteisön kisoissa. Näiden vierailujen päälle tulee tietysti kotimaan työt 60 miljoonan asukkaan Britanniassa ja suhteiden hoitaminen kaikkiin muihin Kansainyhteisön ulkopuolisiin maihin.

Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen

Kuninkaalliset tittelit, osa I: hallitsijat

Kuninkaallisten arvonimet aiheuttavat paljon hämmennystä, eikä ihmekään, sillä niitä on lukemattomia erilaisia ja käytännöt vaihtelevat eri maissa. Kuninkaallisilla on myös usein enemmän kuin yksi arvonimi, minkä lisäksi lehdistön ja kansan suuhun vakiintuvat nimitykset sekoittavat pakkaa entisestään. Tämän kolmiosaisen postaussarjan on tarkoitus antaa yleiskuva nykyisten monarkioiden titteleistä ja näin selventää arvonimiviidakkoa. Nyt ensimmäisessä osassa puhumme hallitsijoista, ensi viikolla jatkamme kruununperijöillä ja kolmannessa osassa käsitellään muut kuninkaalliset.
Arvonimet perustuvat lakeihin ja perinteisiin. Esimerkiksi hallitsijan arvonimi voi olla lakiin kirjattu, samoin kruununperijän, mutta osittain kyse on myös henkilökohtaisista päätöksistä, joihin vaikuttavat perinteet ja historia, yhteiskunnallinen tilanne ja poliittinen neuvonanto. Monarkioissa on kuitenkin aika vahvat perinteet, joiden perusteella arvonimiä jaetaan. Muutoksiakin tapahtuu ajan myötä, toisissa hoveissa vähän hitaammin kuin toisissa. Ruotsin kuningashuone olisi hyvin erilainen, jos kruununperijäksi kelpaisi edelleenkin vain mies, ja arvonimet eivät periytyisi myös naisilta – silloin maassa olisi kruununprinssi Carl Philip ja hänen lapsensa prinssit Alexander ja Gabriel. Victoria ja Madeleine olisivat tätiensä tapaan menettäneet arvonimensä ja asemansa avioliittojensa myötä, ja lapset olisivat sukunimeltään Westling ja O’Neill.
Arvonimistä on toisinaan vaikea kirjoittaa suomeksi, kun oikeita käännöksiä ei ole, mutta yrittäkäämme silti. Kysykää siis ihmeessä, jos jokin jää epäselväksi. Yleistasolla titteleihin kuuluu se varsinainen arvonimi/-nimet (kuningas, prinssi, herttua, kreivi jne.) ja lisäksi style, jolle ei ole kunnollista suomennosta, mutta käytän sanaa puhuttelutyyli. Se kertoo nimensä mukaisesti, miten kuninkaallista puhutellaan; onko henkilö esimerkiksi hänen majesteettinsa (HM) tai hänen kuninkaallinen korkeutensa (HKK). Nämä eivät ole pelkästään kuninkaallisiin liittyviä asioita, vaan vastaavaa protokollaa löytyy myös tasavalloista. Suomessa istuvaa presidenttiä puhutellaan aina Herra/Rouva Tasavallan Presidentiksi, ja aseman entinen haltija on Herra/Rouva Presidentti. Ulkoministeriömme sivuilla kerrotaan myös, että mm. ulkomaisista valtionpäistä, ulkomaisista istuvista pää- ja ulkoministereistä sekä suurlähettiläistä käytetään puhuttelumuotoa His/Her Excellency eli hänen ylhäisyytensä.
Embed from Getty Images

Tiaroja esillä Lontoossa Victoria Revealed -näyttelyssä!

Nyt kaikki jalokivistä kiinnostuneet lukijat korvat hörölle! Jos suunnistat ulkomaille tämän vuoden aikana, kannattaa ehdottomasti harkita Lontoota, sillä Kensingtonin palatsissa on parhaillaan auki Victoria revealed -näyttely, jossa on mukana kolme tiaraa, jotka linkittyvät kuningasperheen historiaan. Sain eilen Kensingtonin palatsilta tiedon, että näyttely on auki vuoden loppuun asti, joten hyvin ehtii vielä viikonloppureissulle.
Kuningatar Viktoria on yksi Britannian historian tunnetuimpia hallitsijoita, ja jonka valtakausi tunnetaankin viktoriaanisena aikakautena, jolloin imperiumi eli kukoistuksen aikaa ja yhteiskunta kehittyi vauhdilla.
Kensingtonin palatsi on vuosisatojen varrella ollut lukuisten kuninkaallisen perheen jäsenten koti, ja sen tunnetuimpia asukkeja ovat olleet esimerkiksi prinsessa Margaret, Diana, Walesin prinsessa sekä tietysti tämänhetkiset asukkaat prinssi William ja herttuatar Catherine. Noin 200 vuotta sitten palatsissa kuitenkin syntyi Kentin prinsessa Alexandrina Victoria, josta tuli vain 18-vuotiaana imperiumin kuningatar Viktoria. Valtakautta edelsi suljettu ja yksinäinen lapsuus Kensingtonissa äidin ja tämän neuvonantajan valvonnassa, ja palatsi tunnetaankin erityisesti Viktorian lapsuudenkotina.
Embed from Getty Images
Victoria revealed -näyttely esittelee kuningattaren elämää hänen eri rooliensa pohjalta, ja lupaa antaa intiimin katsauksen Viktorian elämään. Eristetty lapsuus vaihtui 18-vuotiaana hallitsijan elämään, ja Viktoria oli kuningatar yli 63 vuotta. Nuori hallitsija löysi suuren rakkauden serkustaan prinssi Albertista, mutta avio-onni päättyi vain 20 vuoden päästä Albertin äkilliseen sairastumiseen. Viktoria ei koskaan oikein toipunut aviomiehensä menetyksestä, vaan eristäytyi vuosiksi kansasta ja pukeutui lopunikäänsä mustiin. Ympärillä oli kuitenkin valtava perhe, sillä Viktorian ja Albertin yhdeksän lasta ja kymmenet lapsenlapset ympäri hoveja pitivät kuningattaren hyvin keskeisenä hahmona Euroopan valtasuhteissa. Victoria revealed on ollut Kensingtonissa auki jo pidempään, ja sitä on kehuttu hyvin mielekiintoiseksi. Hiljattain se sai hieman päivitystä, ja näyttely sisältää nyt kolme eri tiaraa. Yksikään näyttelyn tiaroista ei ole kuninkaallisen perheen käytössä, eli niitä ei jatkossakaan tulla näkemään julkisuudessa kovin usein – harvinaista herkkua siis tarjolla.