Kuningatar Elisabet ja prinssi Philip viettävät 70-vuotishääpäiväänsä (päivitys: lisätty kuvia)

elisabet_philip_hääpäivä
elisabet_hääpäivä
70 vuotta sitten, 20. marraskuuta 1947, silloiset prinsessa Elisabet ja luutnantti Philip Mountbatten avioituivat Westminster Abbeyn kirkossa Lontoossa. Morsian oli Yhdistyneen kuningaskunnan kruununperillinen ja sulhanen syntyjään Kreikan ja Tanskan prinssi. Sodan tuhoista toipuva maa otti riemulla vastaan kuninkaalliset häät, ja tapahtumaa seurasi radion välityksellä 200 miljoonaa ihmistä.
Elisabetista tuli yllättäen kuningatar vain reilun neljän avioliittovuoden jälkeen, ja rooli kuningaskunnan ja Kansainyhteisön johtajana ei ole aina ollut helppo perhe-elämän kannalta. Pariskunnalle on kuitenkin kasvanut suuri perhe ympärilleen: neljä lasta, kahdeksan lastenlasta ja viisi lastenlastenlasta (ja kuudes tulossa). Tänä päivänä Elisabetilla ja Philipillä tuntuu olevan kaikki mahdolliset brittihovin ennätykset nimissään: heidän avioliittonsa on hovin historian pisin, Elisabet on maansa pisimpään hallinut monarkki ja Philip puolestaan maansa pitkäaikaisin hallitsijan puoliso. Avioliittoa ei ole juuri puitu lehtien palstoilla, vaan pari on pitänyt yksityiselämänsä yksityisenä, mutta tiedossa on, että Philip on ollut tärkeä tuki vaimolleen tämän elämäntyössä. Merkkipäivän kunniaksi hovi julkaisi neljän kuvan potrettisarjan heistä: aivan upeita, kauniita kuvia. Kuvat on ottanut valokuvaaja Matt Holyoak ja paikkana toimii Windsorin linna, pariskunnan viikonloppukoti.

Kuninkaalliset hääpuvut -kuvakooste

Edellisestä hääpukupostauksesta onkin vierähtänyt jo pitkä tovi! Viime kerralla kävin läpi hääpukuja Ruotsin, Monacon ja Britannian kuninkaallisista perheistä. Sen lisäksi tammikuussa kävin Tukholman hääpukunäyttelyssä katsomassa Ruotsin kuninkaallisten naisten pukuja paikan päällä.
Tämä postaus on vähän erilainen, ja sisältää kokoelmakuvan kuninkaallisista hääpuvuista 1930-luvulta viime vuosiin. Grafiikan tarjosi minulle käyttöön Katoni-verkkopalvelu. Katoni on sivusto, joka kokoaa yhteen muotialan verkkokauppoja. Katonin avulla verkko-ostoksilla voi tutustua useamman liikkeen valikoimiin yhdellä sivustolla. Itse ostos tehdään kunkin verkkokaupan omilla sivuilla, mutta tuotteiden vertailu on helppoa yhdellä sivustolla. Katoni on tanskalainen sivusto, jonka suomenkielinen toiminta alkoi aiemmin tänä vuonna.
Katonin sivuilla on myös blogi, jonka aiheita ovat mm. muoti, design ja elämykset. Blogissa julkaistiin taannoin postaus kuninkaallisista hääpuvuista kautta aikojen, ja postaus sisälsi tämän infografiikan hääpuvuista. Katonin blogista otettiin yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta lainata grafiikkaa tänne, ja nyt julkaisen sen täällä teidän lukijoiden iloksi. Grafiikka on upea, kannattaa käydä muutenkin tutustumassa Katonin sivustoon. Kiitos Marjoannikalle yhteydenotosta! Huom. yhteistyö ei ole kaupallinen eikä tuo minulle taloudellista hyötyä.
brudekjole_i

Suomen juhlavuosi on tuonut maahan lukuisia kuninkaallisia vieraita

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla on tuskin jäänyt keneltäkään huomaamatta, sillä tärkeää merkkipaalua on juhlittu lukuisin eri tavoin pitkin vuotta. Tasavaltana Suomi ei ole yleensä kuninkaallisen loiston keskus, mutta tänä vuonna vieraita tuntuu olleen erityisen paljon ja vielä lisää on tulossa loppukuusta! Syynä on selkeästi ollut itsenäisyyden juhlavuosi. Vierailut aloitti Pohjoismaiden valtionpäiden kokoontuminen Helsingissä.
Olin itsekin paikalla hyytävän kylmässä ja kosteassa kesäkuisessa säässä bongaamassa pohjoismaisia valtionpäitä. Paikalla olivat kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia, kuningatar Margareeta, kuningas Harald ja kuningatar Sonja sekä Islannin presidenttipari Guðni Thorlacius Jóhannesson ja rouva Eliza Reid. Tapahtumaa isännöivät presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Ohjelmassa oli mm. lounas Helsingin kaupungintalolla sekä vierailut Hanasaaren kulttuurikeskukseen ja Sibelius-monumentille. Vierailu oli merkittävä, sillä Suomessa harvoin nähdään useita kuninkaallisia samaan aikaan. Presidenttiparimme tapasi Ruotsin kuninkaallisia uudestaan vielä loppukesästä, kun Tukholmassa juhlittiin Suomen itsenäisyyttä.

parveke

Syyskuussa Suomessa kävi suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi vieras. Kentin prinssi Michael, kuningatar Elisabetin serkku, viipyi syyskuussa muutaman yön. Prinssi oli paikalla Genesis Initiativen edustajana, eikä tavannut valtionjohtoa. Kolmipäiväinen vierailu suuntautui pääkaupunkiseudun lisäksi Porvooseen ja Tampereelle. Haikon kartanossa puhumassa oli mm. Rovio-peliyhtiön perustaja Peter Westerbacka, lisäksi prinssi vieraili esimerkiksi Aalto-yliopistossa.
Prinssi Michaelin isä oli Kentin herttua George, kuningas Yrjö V:n ja kuningatar Maryn viides lapsi. 75-vuotias prinssi edustaa edelleen jonkin verran kuningatar Elisabetin nimissä. Hänen edustustehtävänsä liittyvät usein Kansainyhteisön maihin, lisäksi hän on monien eri järjestöjen suojelija.

Kuninkaalliset kokoontuivat Thaimaahan kuningas Bhumibol Adulyadejn hautajaisiin

Thaimaan kuningas Bhumibol Adulyadej kuoli vuosi sitten lokakuussa 88-vuotiaana pitkän sairastelun jälkeen. Maataan 70 vuotta hallinnut kuningas oli hyvin suosittu thaimaalaisten keskuudessa, ja tiukoista kuningasperhettä suojelevista laista tunnettu Thaimaa julisti vuoden suruajan koko maahan. Isäänsä valtaistuimelle seurannut kuningas Maha Vajiralongkorn on tarkoitus kruunata loppuvuodesta suruajan päätyttyä, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu.
Kuningas Bhumibolin ruumis on ollut esillä Bangkokin kuninkaanlinnassa, ja vuoden aikana viimeisen tervehdyksen kuninkaalle on käynyt esittämässä yli 12 miljoonaa ihmistä. Paikallisten ja turistien lisäksi kunnioitusta on käynyt osoittamassa pitkä lista virallisia vieraita ulkomailta: pääministereitä, kuninkaallisia ja muita valtioiden virallisia edustajia. Ensimmäisten joukossa vuosi sitten olivat Bhutanin hallitsijapari, kuningas Jigme Khesar ja kuningatar Jetsun Pema. Myös Japanin keisaripari vieraili palatsissa maaliskuussa.
Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Kuningas Felipe otti monarkille harvinaisesti kantaa Katalonian tilanteeseen

Embed from Getty Images
Katalonian ja Espanjan välinen itsenäisyyskriisi on ollut viime viikkojen ajankohtaisimpia uutisaiheita. Katalonian autonomisen maakunnan välit Espanjan keskushallintoon ovat olleet viileät jo vuosia, ja poliittinen kitka kulminoitui viikko sitten sunnuntaina järjestettyyn kansanäänestykseen Katalonian itsenäisyydestä. Tiivistetysti kriisissä on kyse siitä, että 7,5 miljoonan asukkaan maakunta ei ole tyytyväinen asemaansa Espanjan valtiossa. Katalonialla on oma kielensä ja kulttuurinsa sekä vahva alueellinen identiteetti, minkä lisäksi se on Espanjan vauraimpia alueita, ja tietää sen itsekin. Välit keskushallintoon kärsivät erityisesti vuonna 2010, kun Katalonian laatima uusi perustuslaki maakunnan autonomialle kumottiin keskushallinnossa. Vuonna 2015 itsenäisyys oli epäsuorasti yksi Katalonian parlamenttivaalien pääteemoista, ja luvattu äänestys järjestettiin nyt. Espanja piti äänestystä laittomana ja pyrki estämään sen kovin ottein, ja äänestyspäivänä ei vältytty väkivallalta, kun Espanjan kansalliskaarti otti yhteen äänestäjien kanssa. Huono peliliike, sillä voimakeinojen käyttäminen vei sympatiat tietysti katalaanien puolelle. Viime tiistaina, muutama päivä äänestyksen jälkeen Espanjan kuningas Felipe piti kansalle televisiopuheen, joka herätti monissa ristiriitaisia tunteita.
Sovittelevan ja tilannetta rauhoittavan ulostulon sijaan kuningas Felipen puhe oli kova kannanotto. Alkuosa oli aikamoinen kylmä suihku Katalonian viranomaisille – Felipe syytti heitä systemaattisesta ja tietoisesta perustuslain halveksunnasta ja tuomitsi maakunnan johdon toimet vastuuttomiksi sekä tyrmäsi itsenäisyyspyrkimykset laittomina. Kuningas otti kantaa Espanjan yhtenäisyyden puolesta ja ilmaisi tukensa keskushallinnon toiminnalle. Kokonaisuudessaan kuningas kuvasi tilannetta vakavaksi ja vaaralliseksi demokratian kannalta. Lopuksi Felipe puhui hieman ”perinteisemmin”, ja vetosi koko kansaan yhtenäisyyden puolesta. Kruunu on sitoutunut perustuslakiin ja demokratiaan, ja Felipe itse painottaa Espanjan yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta ja kaikkien kansalaisten välistä harmonian ja ymmärryksen ilmapiiriä. Alkuperäisversio on luettavissa kuningashuoneen nettisivuilla, englanninkielinen käännös löytyy esimerkiksi El País -lehden sivuilta (kääntäjä: María Luisa Rodríguez Tapia).

Lue loppuun