Paljon onnea, Walesin prinssi Charles!

Yhdistyneen kuningaskunnan ja viidentoista muun maan kruununperillinen sekä Kansainyhteisön tuleva päämies, Walesin prinssi Charles täyttää tänään 70 vuotta. Suuret onnittelut!
Prinssi Charles Philip Arthur George syntyi Buckinghamin palatsissa 14.11.1948 klo 21:14 silloisen Edinburghin herttuatar prinsessa Elisabetin ja Edinburghin herttua Philipin esikoisena. Prinssi on ollut kruununperimysjärjestyksen kärjessä vuodesta 1952, jolloin hänen äidistään tuli kuningatar Elisabet. Prinssi Charlesin elämän varsinainen kuningasrooli (hehheh) hallitsijana on vasta edessäpäin, mutta lienee turvallista sanoa, että Charlesin elämäntyö on tehty nimenomaan Walesin prinssinä. Hänen ei voi sanoa laiskotelleen, sillä kuninkuutta odotellessa hän on luonut kruununperijälle täysin edeltäjistään poikkeavan roolin, ja virallisten velvollisuuksien ohella Charles on tehnyt valtavasti työtä maansa ja koko ihmiskuntamme eteen vaikuttamalla väsymättömästi tärkeiden asioiden parissa – asioiden, joihin muu maailma tuntuu heränneen vasta pikkuhiljaa, vaikka prinssi on niistä puhunut jo vuosikymmeniä! Prinssi Charlesin kärkiteemoja ovat olleet erityisesti ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, kestävä kehitys, ihmisoikeudet, nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä yhteisöjen hyvinvointi. Kuningatar Elisabet on siirtänyt viime vuosina virallisia velvollisuuksia yhä enemmän perijänsä harteille, ja kuningattaren odotetaan tekevän Charlesista sijaishallitsijan lähivuosina, huhujen mukaan täyttäessään 95 vuotta eli kahden ja puolen vuoden päästä. Jos ja kun Charlesista tulee kuningas, hän tulee olemaan maansa historian vanhimpana valtaannoussut monarkki. Hallitsijana prinssi joutuu hieman vetäytymään ja varomaan puheitaan, sillä monarkin rooli on hiljaisempaa vaikuttamista, minkä lisäksi viralliset velvollisuudet tulevat viemään entistä enemmän aikaa. Joka tapauksessa prinssistä on viime vuosina tullut yksi lempparikuninkaallisistani, ja on todella harmillista, että oikeasti tärkeä ja menestyksekäs työ on vuosikymmenien ajan jäänyt pahasti yksityiselämän jalkoihin. Vaikuttaa siltä, että ihmisille on vasta nyt, prinssin täyttäessä 70 vuotta, alkanut muodostua oikeanlainen kuva Charlesista. Toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja onhan Charlesilla tosiaan uran huipentuma vielä edessä. Ei voi kuin arvostaa, ja kiittää erinomaisesta työstä ja uurastuksesta, joka ei osoita hyytymisen merkkejä, vaikka prinssi on jo reippaasti yli eläkeiän. Prinssi Williamilla on suuret saappaat täytettävänä!
Embed from Getty Images

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand

Liechtensteinin ruhtinaskunta on kuninkaallisen vallan viimeisiä linnakkeita Euroopassa

Kävi hiljattain lomailemassa Keski-Euroopassa, ja vierailin samalla Euroopan mahdollisesti mystisimmässä monarkiassa, eli Liechtensteinissa. Alppien kätköissä sijaitseva pieni ruhtinaskunta poikkeaa aika lailla eurooppalaisista vastineistaan, ja ruhtinasperhe on vieraampi tuttavuus kansainvälisissäkin kuninkaallisharrastajien piireissä. En muista koskaan lukeneeni suomalaisista lehdistä nimenomaan Liechtensteinin kuninkaallisia käsitteleviä artikkeleita. On siis aikakin jo paneutua ruhtinaskuntaan ja sitä hallitsevaan perheeseen hieman tarkemmin.
Sveitsin ja Itävallan välissä sijaitseva Liechtenstein on pinta-alaltaan 160 km², eli moninkertaisesti Euroopan toista ruhtinaskuntaa Monacoa (joka on vain 2 km² kokoinen) isompi. Liechtenstein on maailman kuudenneksi pienin valtio, ja sen pinta-ala on esimerkiksi hieman isompi kuin Suomen Kaarinan maapinta-ala. Asukkaita Liechtensteinissa on noin 38 000. Pääkaupunki Vaduz sijaitsee maan keskiosassa. Maassa puhutaan saksaa, käytetään valuuttana Sveitsin frangia ja tehdään läheistä yhteistyötä naapurimaiden ja muun Euroopan kanssa, kuulumatta kuitenkaan EU:hun. Liechtenstein on pitänyt kiinni Sveitsin tapaan puolueettomuudestaan, ja oman arvioni mukaan maa ei yksinkertaisesti tarvitse EU:ta. Liechtenstein pärjää aivan mainiosti omilla säännöillään. Se on vauras, korkean elintason valtio, joka kuuluu maailman kärkikastiin monilla kansainvälisillä hyvinvointimittareilla. Finanssialan keskuksena tunnettu maa on pyrkinyt eroon veroparatiisin maineesta, mutta sen liberaali talouspolitiikka kyllä tunnetaan kansainvälisessä rahamaailmassa.
blogi2

Ilta-aurinko Vaduzin yllä. Kuva: Timanttisalonki

Kruununprinsessa Victorian patikointiprojektissa on moderni ote kuninkaallisuuteen

Oletteko seuranneet Ruotsin kruununprinsessa Victorian patikointiprojektia? Jos ette, niin viimeistään nyt on aika kuulla, mistä on kysymys. Projekti on nimittäin erinomainen esimerkki siitä, miten kuninkaallisuutta on monenlaista ja miten vähällä vaivalla voi saada paljon aikaan.
2018-10-03, Landskapsvandringar, ÅngermanlandOnsdagen den 3 oktober 2018 besökte Kronprinsessan Ångermanland för att genomföra sin femtonde landskapsvandring. Vandringen gick genom Skuleskogens nationalpark. Vandringen startade vid nationalparkens v

Kruununprinsessa Victoria Ångermanlandissa lokakuun alussa. Kuva: Raphael Stecksén/Kungl. Hovstaterna

Kruununprinsessa Victoria aloitti syyskuussa 2017 patikointiprojektin, jonka aikana kruununprinsessa yksinkertaisesti käy patikoimassa vuorollaan jokaisessa Ruotsin maakunnassa. Ensimmäisenä kohteena oli luonnollisesti kruununprinsessan oma herttuakunta Länsi-Götanmaa, ja viimeviikkoinen vierailu Hälsinglandissa oli jo kuudestoista. Yhteensä maakuntia on 25. Maakunnat on korvattu Ruotsin hallinnossa lääneillä jo kauan sitten, mutta maakuntajako on edelleen käytössä tietyissä yhteyksissä. Niillä on virallinen asema, omat vaakunat, kulttuurinen merkitys paikallisten identiteetille, ja esimerkiksi kuningasperheen jäsenten herttuakunnat noudattavat edelleen maakuntajakoa. Patikointi on käytännössä päiväretki kuhunkin maakuntaan, ja maakuntahallinnolla ja paikallisella elinkeinoelämällä on hovin mukaan tärkeä rooli jokaisella vierailuilla. Kohteina on ollut luontopolkuja, kansallispuistoja ja esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Kruununprinsessa Victoria on päässyt tutustumaan paikalliseen historiaan ja perinteisiin, erilaisiin luonnonympäristöihin ja tietysti ihmisiin. Retkipäivät ovat sijoittuneet eri vuodenaikoihin ja kaikenlaisiin maisemiin.

Uutiskatsaus, lokakuu 2019

Jälleen kuukausittaisen uutiskatsauksen aika, tässä siis isompia ja pienempiä havaintoja lokakuun varrelta!
Ensimmäisenä ajankohtainen muistutus ja matkavinkki kuninkaallisseuraajille. Windsorin linnassa on tänään auennut uusi näyttely, A Royal Wedding: The Duke and Duchess of Sussex, jonka keskiössä on herttuatar Meghanin hääpuku, häätiara, kopio prinssi Harryn käyttämästä uniformusta sekä morsiuslasten asut. Lisäksi Lontoossa Kensingtonin palatsissa on esillä kuningatar Viktoriasta kertyvä Victoria Revealed -näyttely, joka esittelee kuningatarta ja hänen pitkää elämäänsä eri näkökulmista. Victoria revealed esittelee myös kolme kuningattareen ja hänen jälkeläisiinsä linkittyvää tiaraa! Molemmat näyttelyt ovat auki 6. tammikuuta asti, joten jos nyt loppuvuodesta on tilaisuus pienelle kaupunkilomalle, suosittelen lämpimästi harkitsemaan Lontoota. Erityisesti hääpukunäyttelyä on kovasti kehuttu, sillä saatavilla on ääniopastus, jossa herttuapari itse avaa hääsuunnittelun taustoja ja esimerkiksi häätiaran valikoitumista. Itse olen menossa ensi kuussa, blogiin tulee sitten kooste!
Embed from Getty Images