Espanjan kuningasparin valtiovierailu Iso-Britanniassa

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Espanjan kuningas Felipe ja kuningatar Letizia pääsivät viimein valtiovierailulle Iso-Britanniaan, yli vuoden odotuksen jälkeen. Vierailun piti tapahtua jo keväällä 2016, mutta Espanjan hallituskriisin takia sitä lykättiin kesäkuuhun 2017. Tänä vuonna saarivaltiossa kuohui ennenaikaisten parlamenttivaalien takia, joten vierailua siirrettiin vielä kuukaudella. Tällä viikolla odotettu tapaaminen vihdoin järjestyi.
Kuningaspari matkusti Lontooseen jo tiistaina, mutta vierailu alkoi virallisesti keskiviikkona ja päättyy tänään perjantaina. Valtiovierailut ovat tyypilliseen tapaan kiireisiä, kun muutamaan päivään mahdutetaa paljon ohjelmaa. Isäntinä toimivat tietysti kuningatar Elisabet ja prinssi Philip, mutta molempia painaa ikä, joten muun kuningasperheen rooli korostuu entisestään. Tämä vierailu on erityinen myös siksi, että sen arvellaan olevan viimeinen valtiovierailu, johon prinssi Philip osallistuu (prinssin eläkepäivät lähestyvät) ja lisäksi tämä on myös ensimmäinen kerta, kun prinssi Harry on osallisena! Menossa mukana ovat olleet myös prinsessa Anne, prinssi Andrew, prinssi Edward ja kreivitär Sophie sekä prinssi William ja herttuatar Catherine, kaikki joko keskiviikon illallisella tai muussa ohjelmassa En käy läpi koko vierailua, sillä ohjelmanumeroita on lukuisia, mutta poimin kohokohtia.

Kuvat: PressAssociation

Lue loppuun →

Euroopan kuninkaalliset sukupuut: Pohjoismaat

/ timanttisalonki / 1 kommentti
Monet eurooppalaisista kuninkaallisista ovat sukua keskenään, sillä ennen kuninkaallisilla oli tapana avioitua lähinnä toisten kuninkaallisten kanssa. Tästä ehdottomuudesta on luovuttu, ja sen myötä sukulaisuussuhteet ovat muuttuneet kaukaisemmiksi, mutta niitä on silti hauskaa tutkia – kuninkaallisten historia on hyvin mielenkiintoinen aihealue ja kietoutuu usein tiiviisti historian suurtapahtumiin.
Avioliitot olivat entisaikoina usein poliittisia ja naimakauppoja solmittiin melko pienissä piireissä, sillä kuninkaallisen odotettiin avioituvan säädyltään samanarvoisen kanssa. Puolisot haettiin usein liittolaismaan hovista. Serkusten avioliitot olivat arkipäiväisiä, mutta onneksi nykyisin harvinaisia, sillä ne toivat ajan myötä mukanaan erilaisia perinnöllisiä ongelmia. Kuninkaallisten väliset liitot ovat muutenkin yleisesti vähentyneet ajan myötä muutamastakin eri syystä johtuen. Ensinnäkin, todellinen valta on siirtynyt demokratian ja parlamentarismin yleistyessä pois monarkin käsistä, ja suurimmaksi osaksi eurooppalaisilla hallitsijoilla on nykyisin seremoniallinen rooli. Näin ollen poliittisia suhteitakaan ei enää hoideta naittamalla tytär naapurimaan prinssille. Toiseksi, Euroopan kartta muuttui radikaalisti moneen kertaan viime vuosisadalla, ja kun monarkioita on lakkautettu, ovat myös vaihtoehdot luonnollisesti vähentyneet. Venäjää hallinnut Romanov-suku kutistui lähes olemattomiin ensimmäisen maailmansodan melskeessä, kun koko keisariperhe ja monia muita suvun jäseniä teloitettiin. Monet suvut ovat sammuneet.
Kolmas tekijä on aikojen ja tapojen muuttuminen vapaampaan suuntaan. Rakkausavioliitto on ollut viime vuosikymmenien trendi, ja viimeisen 100 vuoden aikana kuningasperheisiin on avioitunut enemmän myös aatelisia, ja viime vuosikymmeninä ihan tavallista kansaa. Kuninkaallisten tavistaustaiset puolisot ovat toki usein korkeasti koulutettuja, kansainvälisiä ja varakkaista perheistä, mutta esimerkiksi Norjan Mette-Marit, Ruotsin Daniel ja Sofia sekä Espanjan Letizia ovat meidän mittapuulla ihan tavallisten perheiden kasvatteja. Pitkälle on tultu ajoista, jolloin kuninkaallisen statuksen ja kruununperimysoikeuden menetti vääränlaisen avioliiton takia.
Espanjan edellinen kuningatar Sofia on syntyjään Kreikan prinsessa. Hänen miniänsä, nykyinen kuningatar Letizia on taustaltaan keskiluokkainen ja työskenteli uutisankkurina ennen avioliittoaan kuningas Felipen kanssa. Asenteet ovat muuttuneet, ja yhä useampi kuninkaallinen löytää puolisonsa tavallisen kansan joukosta.

Lue loppuun →

Royal Ascot 2017 – päivät 1 ja 2

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Royal Ascotin jokavuotiset laukkakilpailut ovat brittiseurapiireissä vuoden kohokohtia. Hevosurheilu on lähellä kuninkaallisen perheen sydäntä, ja kilpailuissa on monesti nähty kuningatar Elisabetin omistamia hevosia, usein myös voittajan pallilla. Monipäiväisen tapahtuman saama mediahuomio keskittyy vahvasti naisväen vaatetukseen, ja vaikka minäkin olen kritisoinut median ja yleisön tapaa nähdä kuninkaallisissa naisissa vain ulkonäkö työn sijaan, Ascotin naiset suorastaan ansaitsevat tulla huomatuiksi vaatteistaan! Tapahtuman pukukoodi on tunnetusti tiukka – ilman hattua ja sukkahousuja ei ole mitään asiaa katsomoon. Ascot on erityisesti suuri hattujen muotinäytös, ja näitä kuvia katsellessa toivon jälleen itsekin, että hattujen käyttö yleistyisi Suomessakin. Kiinnostuneet voivat lukea viime vuotisen Ascot-koosteeni täältä.
Kuningatar Elisabetin tyyli on hyvin tunnistettava, mutta täytyy sanoa, että pidän siitä kovasti. Sopii hyvin vanhemmalle naiselle, eikä voi tylsäksi moittia, sillä näemme yhdeksänkymppisellä Lissulla edelleen lähes kaikkia sateenkaaren värejä. Ensimmäisenä päivänä oli pirtsakkaa limenvihreää, toisena päivänä kaunis vaaleankeltainen asu. Prinsessa Annen ensimmäisen päivän persikkaiselle asulle en oikein lämpeä, mutta keskiviikkona nähty ruutukuosi on todella raikkaan näköinen! Getty Imagesilla on muuten uusi slideshow-toiminto, eli yllä olevasta kuvasta voi siirtyä seuraavaan kuvan nuolinäppäimillä! Todella kätevää, saa paljon kuvia ilman että postauksesta tulee loputtoman pitkä. Tuossa yläpuolella olevassa on Elisabetin ja Annen asut ensimmäiseltä kahdelta päivältä.

Lue loppuun →

Miksi kannatan monarkiaa?

/ timanttisalonki / 2 kommenttia
Kun kuninkaallisharrastukseni tulee puheeksi, usein kysytään ensimmäisenä, että mikä niissä kiehtoo niin paljon. Ihmisiä myös kiinnostaa tietää, miksi kannatan monarkiaa, ja olen huomannut kyseisen instituution olevan monelle melko vieras, vaikka kaikki tietävät suunnilleen, mikä on monarkian ja tasavallan ero. Hiljattain lupasin keskustelukumppanille avata vähän tarkemmin, miksi näen monarkiat kannattavina järjestelminä. Itse asiassa tällainen postaus on ollut mielessä jo pidempään, nyt sain hyvän kimmokkeen viimeinkin todella tehdä sen.
Lähtökohtaisesti monarkiapolitiikka ei suoraan kosketa minua, sillä en ole yhdenkään monarkian kansalainen enkä myöskään asu yhdessäkään kuningaskunnassa. Tämä blogi ei tuota minulle rahaa, joten tällä tai muillakaan postauksillani ei ole taloudellisia taustavaikuttimia. Täytyy varmaan myös selventää, että en toivo monarkiaa Suomeen tai mihinkään muuhunkaan maahan pakotetusti, mutta en myöskään toivo nykyisten monarkioiden kaatumista. Monarkioilla tarkoitan tässä tekstissä eurooppalaisia perustuslaillisia monarkioita, joissa todellinen valta on parlamentaarisesti valituilla poliitikoilla. Otan esimerkkejä yksittäisistä maista, mutta fokus on yhteisesti kaikissa Euroopan monarkioissa.
Taloudelliset syyt eli käytännössä monarkian ”kalleus” verrattuna tasavaltaan on yksi yleisimpiä aiheita, joista monarkioita kritisoidaan. Tosi asiassa valtioita on erilaisia, eikä voida yksiselitteisesti sanoa, että tasavalta on halvempi tai myöskään kalliimpi ratkaisu. Monarkiassa säästöä tulee esimerkiksi siitä, kun on yhdet vaalit vähemmän; esimerkiksi Suomen vuoden 2012 presidentinvaalit maksoivat n. 24 miljoonaa euroa (Vaalit.fi). Lisäksi monarkiassa saa useamman kuin yhden henkilön työpanoksen, sillä monarkiaan kuuluvan perinnöllisyyden vuoksi myös kruununperilliset eli tavallisesti hallitsijan lapset ja lähisukulaiset ovat julkisia henkilöitä. Hieman laskutavasta riippuen esimerkiksi Ruotsissa on kuusi aktiivisesti työskentelevää kuninkaallista aikuista, Tanskassa viisi ja Britanniassa luku nousee jo yli kymmeneen. Monarkiaan liittyviä kuluja, joita tasavallassa ei ole, ovat mm. kuninkaallisten perhetapahtumat, kuten häät ja kastejuhlat. Usein valtio ei rahoita perhetapahtumia kokonaan, mutta tämä riippuu maasta ja tapahtuman luonteesta. Tällaisista tapahtumista tulee myös merkittävästi tuloja yrityksille ja siten myös valtiolle esim. matkailun kautta. Lisäksi kuninkaallisten häiden kaltainen kansainvälinen mediahuomio on arvokasta mainosta maalleen.

Lue loppuun →

Pohjoismaiden valtionpäät Helsingissä (livekuvia!)

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Sateinen Helsinki ei ihan ollut parhaimmillaan tänään, mutta se ei vieraita haitannut. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijat ja Islannin presidentti puolisoineen vierailivat Helsingissä. Täällä kotimaassa harvoin näkee tällaista kuninkaallisten kokoontumista, joten luonnollisesti tapahtuma kiinnosti yleisöä, ja poliisin arvion mukaan kauppatorilla parveilikin noin 3000 ihmistä!
Seuranani oli mummoni, ja saavuimme Presidentinlinnan edustalle Kauppatorille noin klo 9:50. Presidentinlinnan ja satama-altaan välinen tila ei ole suurin suuri, joten siinä kohtaa yleisöä oli melko maltillisesti. Odottelimme noin puoli tuntia, jonka aikana liikenne katkaistiin torilta, kadetit saapuivat kunniavartioon ja puolustusvoimien soittokunta marssi paikalle. Vieraat alkoivat saapuia maa kerrallaan käänteisessä protokollajärjestyksessä, eli uusin hallitsija ensin. Näin ollen ensimmäisestä autosta nousivat Islannin viime vuonna valittu presidentti Guðni Jóhannesson puolisonsa Eliza Reidin kanssa. Suomen presidenttipari vastaanotti kaikki vieraat sinivalkoisten kukkakimppujen kanssa linnan portilla. Ennen sisälle siirtymistä ja seuraavien vieraiden vastaanottoa kuultiin kunkin maan kansallislaulu.
islanninpresidentti

Ensimmäisenä saapunut Islannin presidenttipari kuunteli maan kansallislaulun presidentti Niinistön ja Jenni Haukion kanssa. Kaartin kunniakomppania oli linnan edustalla. Kuva: Timanttisalonki

34185183154_2f6e7c8605_matti_porre

Presidenttiparit. Huomaa sinivalkoinen kukkakimppu! Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Lue loppuun →