Asiaa mediakriittisyydestä: Espanjan kuningattaret ottivat yhteen ja Kreikan kruununprinsessa haukkui Letizian twitterissä

Twitterissä nousi eilen myrsky Espanjan kuningasperheen välikohtauksesta, joka tallentui videolle viikonloppuna ja levisi nettiin. Kyse ei sinänsä ole mistään kovin merkittävästä tapahtumasta, mutta keskustelu aiheesta lähti mielestäni aivan lapasesta, joten päätin ottaa asian esiin blogissa, ja puhua samalla vähän mediakriittisyyden puolesta.
Alla olevassa videossa nähdään tilanne, jossa Espanjan kuningasperhe on pääsiäiskirkossa sunnuntaina Mallorcalla. Paikalla ovat kuningas Felipe ja kuningatar Letizia, heidän tyttärensä Asturian ruhtinatar Leonor ja infanta Sofia sekä Felipen vanhemmat eli ex-kuningaspari Juan Carlos ja Sofia. Kirkossa kuningatar Sofia pysähtyy valokuvaa varten ja nappaa lapsenlapset kainaloonsa. Kuningatar Letizia kävelee heidän edestään, kättelee ihmisiä ja pysähtyy sitten Sofian ja tyttäriensä eteen. Kuningatar Sofia ilmeisesti sanoo jotain, mikä selvästi aiheuttaa jännitettä kuningatarten välille, ja Letizian kehonkieli muuttuu täysin. Juan Carlos katsoo hämmentyneenä sivusta, ja kuningas Felipe astuu väliin keskeyttäen tilanteen.
Taustatietona kerrottakoon, että Espanjan kuningasperheen tilanne on yleisesti ollut vaikea viime vuosina sisäpoliittisista syistä. Myös Felipen sisar prinsessa Cristina ja tämän mies Iñaki Urdangarin taloussotkuineen (postaus vuoden takaa) toivat hyvin epämiellyttävää julkisuutta kuningashuoneelle. Kuningatar Letizia puolestaan on jatkuvan arvostelun kohteena milloin mistäkin, ja tuntuu herättävän voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan vähän samaan tapaan kuin Britanniassa herttuatar Catherine. Tämä kyseinen välikohtaus tulkittiin niin, että Letizia estää tahallaan anoppiaan poseeraamasta kuvaajille lasten kanssa ja työntää Sofian pois lasten luota (mm. brittilehti Expressin otsikko ja artikkeli).

Kreikan kuningasperheen tarina

Pääsiäisen aikaan tuli kuluneeksi 155 vuotta siitä, kun Tanskan prinssi Vilhelm valittiin Kreikan kuninkaaksi vuonna 1863. Olen jo pidemmän aikaan ajatellut, että olisi aiheellista avata Kreikan kuningasperheen taustaa, kun he kuitenkin eri yhteyksissä vilahtelevat, vaikka eivät olekaan enää hallitsevia kuninkaallisia. Perheellä on hyvin tiiviit sukusiteet moniin Euroopan kuningasperheisiin, joten he ovat varsin tuttuja näkyjä kuninkaallisissa tapahtumissa.
Tämä postaus käsittelee Kreikan modernin kuningaskunnan historiaa 1800-luvun puolivälistä nykyaikaan. Tanskalaislähtöinen dynastia hallitsi maata vain reilun sadan vuoden ajan, mutta millaiset sata vuotta se olikaan! Harvan kuningashuoneen lähihistoria on yhtä dramaattinen.
Kreikan historia käsittää useita erilaisia vaiheita ja maantieteellisiä alueita. Maasta kuitenkin tuli lyhytaikaisen tasavallan jälkeen moderni kuningaskunta vuonna 1832, ja sitä hallitsemaan valittiin prinssi Otto baijerilaisesta Wittelsbachin suvusta. Monarkia ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle helposti, sillä kuningas Otto hallitsi yksinvaltiaana, kunnes hänet pakotettiin taipumaan uuteen perustuslakiin. Taantumuksellinen kuningas ei oikein sopeutunut Kreikkaan, eikä esimerkiksi luopunut katolisesta uskonnostaan. Avioliittokaan ei tuottanut perillisiä, minkä lisäksi yhteydet politiikkaan nakersivat suosiota. Lopulta Otto ja kuningatar Amalia joutuivat maanpakoon vuonna 1862, ja maalle piti löytää uusi kuningas. Etsinnöissä käännettiin ensin katse Iso-Britanniaan ja kuningatar Victorian toiseksi vanhimpaan poikaan, mutta 1830-luvulla tehdyn kansainvälisen sopimuksen mukaan kukaan suurvaltojen hallitsevista suvuista ei saanut vastaanottaa Kreikan kruunua. Etsintöjä siis jatkettiin, ja muutamien saksalaisten ehdokkaiden jälkeen katseet kääntyivät Tanskan prinssi Vilhelmiin, josta tuli kuningas Yrjö I (engl. George).
Embed from Getty Images
Kuningas Yrjö
Vilhelm oli syntyjään Tanskan kuningas Kristian IX:n ja kuningatar Louisen toinen poika, ja hän oli vasta 17-vuotias ottaessaan Kreikan hallitsijan tehtävän vastaan 30. maaliskuuta 1863. Kuninkaana hän oli pidetty; demokraattisempi ja vältteli edeltäjänsä Oton virheitä. Kuningas Yrjö mm. opetteli puhumaan kreikkaa, ja näyttäytyi kansalaisille huomattavasti edeltäjäänsä enemmän. Yrjön aikana Kreikka myös laajensi alueitaan. Ulkopolitiikassa kuninkaan sisarukset olivat epäilemättä avuksi, sillä hänen vanhemmasta veljestään tuli tietysti aikanaan Tanskan kuningas, kun taas siskot Alexandra ja Dagmar avioituivat Ison-Britannian ja Venäjän kruununperillisten kanssa.
Kuningas Yrjön mukana Kreikan hallitsijasuku vaihtui Glücksburgin sukuun, jonka eri haarat hallitsevat tänä päivänä edelleen Tanskaa ja Norjaa. Koska Yrjö ja hänen jälkeläisensä olivat Tanskan kuningas Kristian IX:n mieslinjaisia jälkeläisiä, on Kreikan kuninkaallisilla tänä päivänäkin vielä Kreikan ja Tanskan prinssin/prinsessan arvonimet. Jos eurooppalaisten hallitsijasukujen nimet ja historia kiinnostavat, kannattaa lukea aiempi postaukseni aiheesta.

Lue loppuun

Prinsessa Adrienne kastetaan kesäkuussa Drottningholmissa

Ruotsin hovi ilmoitti tällä viikolla, että vajaan kolmen viikon ikäinen prinsessa Adrienne kastetaan kesäkuun 8. päivä Drottningholmin linnankirkossa. Adrienne Josephine Alice syntyi 9. maaliskuuta Tukholmassa, ja hän on prinsessa Madeleinen ja Chris O’Neillin kolmas lapsi.
Mielenkiintoinen päivämäärävalinta, sillä se on Madeleinen ja Chrisin hääpäivä (pari avioitui v. 2013) ja parin esikoisen, prinsessa Leonoren, kastepäivänä (v. 2014). Juhla noudattaa muuten samaa kaavaa kuin Adriennen sisarusten ja prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian lasten kastejuhlat. Paikkana on Drottningholmin linnankirkko, joka tarjoaa Tukholman kuninkaanlinnan kirkkoa rauhallisemmat puitteet. Kasteen suorittavat tutusti arkkipiispa Antje Jackelén, ylihovisaarnaaja piispa Johan Dahlman sekä hoviseurakunnan pastori Michael Bjerkhagen. Adriennella tulee olemaan suvun perinteinen kastemekko, ja kastevesi haetaan öölantilaisesta lähteestä. Lisäksi Adrienne tulee saamaan Seramiifiritarikunnan nauhan, kuten sisaruksensa ja serkkunsa omissa kastejuhlissaan. Muuten Ruotsin kuninkaalliset kasteperinteet ovat tulleet niin tutuiksi viime vuosina, että niitä tuskin tarvitsee sen tarkemmin avata.

Same same but different! Christening for Adrienne 8th of June 2018!

A post shared by Princess Madeleine of Sweden (@princess_madeleine_of_sweden) on

Uutiskatsaus, maaliskuu 2018

Julkaisin viime kuussa Uutiskatsaus-nimisen artikkelin, ja nyt tuntuu taas, että sellaiselle on tarvetta! Kuninkaallisten parissa tapahtuu koko ajan, mutta kaikesta ei ole järkeä tai aikaa tehdä omaa postausta. Siksi ajattelin jatkossa pyrkiä noin kerran kuukaudessa julkaisemaan näitä pienempiä uutisia yhteen koottuina. Ehkä useamminkin, jos on erityisen paljon tarvetta. Tässä nyt siis muutamia sekalaisia poimintoja maaliskuulta, aiheina mm. Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin ja Hannoverin kuninkaalliset.
Aloittakaamme Norjasta. Kruununprinsessa Mette-Marit oli tämän viikon maanantaina pienessä kirurgisessa toimenpiteessä, ja on sen johdosta sairaslomalla pääsiäiseen asti. Hovi ei kertonut tarkemmin operaation syytä, mutta julkisuudessa sen on arvuuteltu liittyneen mahdollisesti kristallitautiin eli asentohuimaukseen, jota Mette-Maritin uutisoitiin viime syksynä sairastavan. Kruununprinsessa oli tuolloin muutaman päivän sairaslomalla vaivan vuoksi. Kristallitauti on vaaraton, mutta ikävä vaiva, joka aiheuttaa huimausta ja pahoinvointia.
Embed from Getty Images
Kruununprinsessa Mette-Marit
Alankomaissa nähtiin tällä viikolla kahden (tyyli)kuningattaren kohtaaminen, kun kuningas Willem-Alexander ja kuningatar Máxima isännöivät Jordanian kuningasparia. Valtiovierailu oli tarkoitus järjestää jo viime vuonna, mutta lykkäyksen lisäksi se ”alennettiin” vain viralliseksi vierailuksi, eli tiaroja ei valitettavasti nähty. Sekä Máxima että kuningatar Rania ovat kyllä loisteliaita näkyjä ilmankin tiaroja. Máximan tyyli on näyttävä ja rohkea, ja tuo keltainen ”banaanipuku” on juuri sellainen vaate, jota en ikinä voisi laittaa itse, mutta jonka Máxima osaa kantaa tyylillä. Myös Rania (kolmas vasemmalta) näytti upealta, ja kuningattaren instagram tietää kertoa, että musta kukkakuvioin koristeltu iltapuku on perinteistä jordanialaista tyyliä. Kuningasparien lisäksi illalliselle osallistuivat Alankomaiden ex-kuningatar prinsessa Beatrix, Willem-Alexanderin veli prinssi Constantijn sekä Beatrixin sisko prinsessa Margriet.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images

Prinsessa Adrienne Josephine Alice, Blekingen herttuatar

Kuningas Kaarle Kustaa piti noin tunti sitten konseljin, jossa hän paljasti maan uusimman pikkuprinsessan, seitsemännen lapsenlapsensa, nimen ja herttuakunnan. Pikkuinen on prinsessa Adrienne Josephine Alice, Blekingen herttuatar. Viime perjantaina syntynyt lapsi on prinsessa Madeleinen ja Christopher O’Neillin kolmas ja kruununperimyksessä sijalla kymmenen. Ensimmäinen kuva vauvasta nähtiin jo perjantaina, ja eilen sunnuntaina Madeleine avasi oman instagram-tilin, ja julkaisi suloisen kuvan vauvasta sisarustensa, prinsessa Leonoren ja prinssi Nicolaksen kanssa.
Konseljin jälkeen kuninkaallinen perhe kokoontuu Te Deum -kiitosjumalanpalvelukseen Tukholman linnankirkkoon. Jumalanpalvelukseen osallistuvat kuningaspari, kruununprinsessapari, prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia sekä Chris O’Neill. Tuore äiti ja vauva saavat jäädä kotiin. Tänään on myös kruununprinsessa Victorian nimipäivä, jota perinteisesti juhlitaan kuninkaanlinnalla. Juhlia siirrettiin muutamalla tunnilla, kun konselji ja Te Deum osuivat samalle päivälle. Nimipäiväohjelma alkaa kello 15 Suomen aikaa.
H.K.H. Prinsessan Madeleine och herr Christopher O’Neill fick fredagen den 9 mars 2018 klockan 00.41, en dotter på Danderyds sjukhus. Vikt: 3465 gram. Längd: 50 cm. Herr O’Neill var med på Danderyds sjukhus under hela förlossningen. - Vi är mycke

Prinsessa Adrienne Josephine Alice. Kuva: Christopher O’Neill

Mutta nyt siihen pääasiaan, eli pikkuprinsessan nimeen! Ruotsin kuninkaalliset ovat pääasiassa antaneet lapsilleen yllätyksellisiä kutsumanimiä, joihin on yhdistetty isovanhempia ja muita läheisiä kunnioittavat toiset nimet. Prinsessa Madeleinen ja Chrisin vanhempien lasten nimistä, Leonore Lilian Maria ja Nicolas Paul Gustaf, pääteltiin ennakkoon lähinnä, että kolmannellakin lapsella on luultavasti kolme nimeä, ja kutsumanimeksi tulee joku kansainvälinen, englanninkieleen istuva nimi.