Suru-uutisia Ruotsista: kuningas Kaarle Kustaan sisko prinsessa Birgitta kuoli keskiviikkona 4. joulukuuta Mallorcalla. Häntä jäävät kaipaamaan kolme lasta perheineen, neljä sisarusta sekä suuri joukko muuta sukua ja ystäviä ympäri Eurooppaa. Lämmin osanotto läheisille. ❤
Svensk Damtidning raportoi Birgitan kaatuneen aivan hiljattain ja lyöneen päänsä, murtaneen kätensä kahdesta kohtaa ja loukanneen selkänsä. Ystävän mukaan Birgitta oli ajatellut alkuun pääsevänsä sairaalasta kotiin, mutta vointi olikin mennyt huonompaan suuntaan, eikä sydän enää kestänyt. Ystäväpiirin mukaan hänellä oli ollut sydänvaivoja, mutta kaatumisen myötä kuolema tuli yllättäen ja ilmeisesti melko nopeasti. Hovi kertoi prinsessan nukkuneen pois rauhallisesti.
Tässä postauksessa puhumme hautajaisjärjestelyistä ja kertaamme prinsessa Birgitan elämää.
Prinsessa Birgitta haudataan vanhempiensa lähelle
Kuningas Kaarle Kustaa määräyksestä Drottningholmin ja Hagan linnoissa on torstaina suruliputus. Hovi tiedottaa myöhemmin lisää hautajaisista, mutta jo nyt kerrottiin, että prinsessa Birgitta haudataan omasta toiveestaan Hagan kuninkaalliselle hautausmaalle Tukholmaan.
Haga on nykyään Ruotsin kuningasperheen ainoa virallinen hautapaikka. Viimeinen Riddarholmenin kirkkoon haudattu hallitsija oli kuningas Kustaa V (k. 1950), mutta vuonna 1922 valmistunut Haga otettiin käyttöön jo ennen hänen kuolemaansa. Siellä lepäävät mm. Birgitan vanhemmat.
Kuningas Kaarle Kustaa julkaisi lausunnon sisarensa poismenosta: ”Olen ottanut suurella surulla tänään vastaan uutisen, että sisareni prinsessa Birgitta on nukkunut pois. Sisareni oli värikäs ja suorapuheinen persoona, jota minä ja perheemme tulemme kaipaamaan syvästi. Yhdessä perheeni kanssa lähetän osanottoni prinsessa Birgitan lapsille ja lapsenlapsille.”
Prinsessa Birgitan elämäkerta
Hänen kuninkaallinen korkeutensa Ruotsin prinsessa Birgitta Ingeborg Alice syntyi 19. tammikuuta 1937 perintöprinssi Kustaa Aadolfin ja hänen vaimonsa Saksi-Coburg-Gothan prinsessa Sibyllan toiseksi lapseksi ja tyttäreksi. Birgitta ei ollut perinteinen kuninkaallinen nimi, vaikka Pyhä Birgitta onkin historian tunnetuimpia ruotsalaisnaisia, mutta pikkuprinsessa aiheutti maassa Birgitta-boomin.
Lapsuus Hagan linnassa oli rauhallinen. Lapset leikkivät ja nauttivat luonnosta, ja perheellä oli kotieläimiä, esimerkiksi isän lapsilleen lahjaksi antama Eva-poni. Kesälomilla perhe kävi Etelä-Ruotsissa Birgitan isoisän luo Sofieron linnassa, Falsterbon rantakaupungissa sekä Öölannissa isoisän isän luona Sollidenissa. Perheen tytärnelikkoa – Margaretha, Birgitta, Désirée ja Christina – eli ”Hagasessoja” seurattiin ahkerasti mediassa.
Vuonna 1946 perhe täydentyi kruununperijällä eli Kaarle Kustaa -veljellä, mutta vajaa vuosi myöhemmin elämä muuttui. Birgitta oli täyttänyt 10 vuotta vain viikko ennen isänsä kuolemaa tammikuussa 1947. Hän kaipasi isäänsä koko loppuelämänsä. Vuonna 1950 Hagan linna meni remonttiin, ja prinsessa Sibylla muutti viisipäisen lapsikatraansa kanssa kuninkaanlinnaan.
Prinsessa Birgitta kävi koulua linnassa yksityisopetuksessa muutamien ystäväperheiden tytärten kanssa. Birgitasta kouluun sopeutuminen oli vaikeaa, mutta partiossa hän tunsi olevansa kotonaan. Myöhemmin prinsessa kävi Tukholman ranskalaista koulua ja tyttökoulua Sveitsissä.
Nuori kapinallinen
Täysi-ikäisenä prinsessa Birgitta aloitti edustustyöt osallistuen esimerkiksi valtiovierailuille ja muihin seremoniallisiin tilaisuuksiin. Siskokset eivät nauttineet kuninkaallisuuden kultaisesta häkistä ja parrasvaloista.
Satuprinsessa Birgitta -dokumentin myötä Birgitan nuoruus nousi otsikoihin viime vuonna. Prinsessa oli kaunotar, jolla riitti vientiä ja joka livahti poikaystävän auton takapenkillä kuninkaanlinnasta kaupungin yöelämään. Iranin shaahikin toivoi Birgitasta morsianta, mutta isoisä Kustaa VI Aadolf kieltäytyi ehdotuksesta ja kertoi asiasta Birgitalle vasta myöhemmin.
Urheilullisuus tuli Birgitalle isänperintönä ja oli tärkeä osa hänen elämäänsä viimeiseen asti. Nuorena Birgitta pelasi tennistä, miekkaili ja golfasi. Hän voitti joukkuemiekkailussa Ruotsin mestaruuden, ja häntä jopa pyydettiin Tokion vuoden 1964 olympialaisiin. Urheilusta tuli elämäntapa: hän kouluttautui voimisteluohjaajaksi vuosina 1956-58 ja työskenteli sen jälkeen ammatissa koulussa.
Dokumentissa Birgitta kertoi, että olisi halunnut fysioterapeutiksi, mikä ei sopinut hoville. Voimisteluohjaajan koulutus oli kompromissi, mutta Birgitta nautti ajanjaksosta valtavasti, sillä koulussa hänen sukujuuristaan ei välitetty. Hän oli kiinnostunut myös muodista ja kävi ompelukurssin sekä työskenteli jossain vaiheessa elämäänsä valokuvamallina. Tuohon aikaan ei ollut tavallista, että kuninkaallinen prinsessa hankkisi ammatin ja tekisi tavallista työtä.
Vapaa elämä Saksassa
Syksyllä 1959 prinsessa Birgitta lähti Müncheniin opiskelemaan saksaa, ja siellä hän tapasi tulevan aviomiehensä, Hohenzollern-Sigmaringenin prinssi Johan Georgin eli ”Hansin” (1932-2016). Mies oli kuninkaallista sukua, joten parin avioituessa Birgitta sai pitää ruotsalaisen arvonimensä ja HKK-puhuttelun, joka oli miehensä ruhtinaallista statusta korkeampi. Birgitasta tuli Ruotsin ja Hohenzollern-Sigmaringenin prinsessa.
Heidän siviilivihittiin Tukholman kuninkaanlinnassa 25. toukokuuta 1961, ja viisi päivää myöhemmin katolisin menoin Saksassa. Birgitta kantoi hääpäivänään Tukholmassa perheen kameetiaraa ja tuli samalla aloittaneeksi perinteen, jota ovat jatkaneet sittemmin hänen sisarensa Désirée, kälynsä kuningatar Silvia sekä veljentyttärensä kruununprinsessa Victoria. Birgitan hääpuvun laahus oli irrotettava ja nähtiin myöhemmin kuningatar Silvian häälookissa.
Tuore aviopari asettui Müncheniin. Parille syntyi kolme lasta: prinssi Carl Christian (s. 1962), prinsessa Désirée (s. 1963) sekä prinssi Hubertus (s. 1966). Lastenlapsia on Wikipedian tietojen mukaan viisi.
Saksassa Birgitta sai vapauden ja vastuun hoitaa asioitaan itsenäisesti ensimmäistä kertaa elämässään. Hän sai huolehtia itse omista rahoistaan, varata omat lääkäritapaamisensa ja käydä kaupassa. 1980-luvulla hän omisti Münchenissä vaateliikkeen. Birgitta työskenteli elämänsä aikana myös hyväntekeväisyyden parissa, erityisesti huono-osaisten lasten hyväksi mm. perustamansa HELP-järjestön kautta.
Birgitta ja Hansi erosivat 1990-luvulla, ja Birgitta muutti Mallorcalle. He eivät koskaan ottaneet avioeroa, vaan pysyivät naimisissa Hansin kuolemaan saakka. He elivät vuosikymmeniä erillään, mutta edustivat usein yhdessä perhejuhlissa Ruotsissa.
Uusi elämänvaihe Mallorcalla
Espanjaan kuuluvasta Mallorcasta tuli prinsessa Birgitan koti 90-luvun puolivälissä. Siellä hän omisti aikansa erityisesti golfille, jota hän ystävien mukaan kävi loppuun asti pelaamassa päivittäin. Jos peli jäi huonon sään takia väliin, Birgitta valitteli tylsyyttä. Iltaisin pelin jälkeen hän nautti aina whiskey sourin. Golf oli myös sosiaalisen elämän perusta.
Iän myötä eri puolilla Ruotsia ja Eurooppaa asuvia Hagasessoja ja kuningas Kaarle Kustaata on nähty yhä vähemmän yhdessä julkisuudessa. Aiemmin tänä vuonna siskoksista kolme osallistui kuningatar Silvian yksityisiin 80-vuotisjuhliin. Birgitta itse kertoi ruotsalaismedioille koko sisarusviisikon tavanneen pitkästä aikaa pandemian jälkeen Sollidenissa kesällä 2023.
Hovin ja Birgitan omien kommenttien perusteella sisarukset kuitenkin ovat pitäneet aina tiiviisti yhteyttä toisiinsa. Pandemian aikana Birgitta asui jonkin aikaa Ruotsissa kuningasparin kanssa. Perhe oli Birgitalle tärkeä, eikä hän ollut lainkaan sellainen skandaalikuninkaallinen, mitä useissa Euroopan hoveissa on viime vuosina nähty.
Yli kahdeksankymppisten Hagasessojen nuoruudesta koko kansan lemmikkeinä on kulunut sen verran aikaa, etteivät Kaarle Kustaan sisaret ole kovin tuttuja nuoremmille ruotsalaisille. Birgitta kuitenkin tuntuu olevan jonkinlainen kulttihahmo: se rusketuksestaan tunnettu prinsessa, joka näyttäytyi Ruotsissa kesätapahtumissa turkis lämmikkeenään.
Saksassa ja Mallorcalla Birgitta jätti prinsessan roolin taakseen, mutta golf-kuningattaren elämäntyyli ja glamourit ystäväpiirit eivät kuitenkaan edustaneet ihan tavallisen tallaajan arkea. Birgitta ei kaivannut julkisuutta, mutta hän antoi melko auliisti ruotsalaislehdille pieniä kommentteja ja päivityksiä omista ja siskojensa kuulumisista. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että hän veti elämässä pitkän tikun: onnistui murtautumaan syntyperänsä kahleista ja järjestämään elämänsä itselleen mieluisasti.
Ruotsalaislehdet ovat kunnioittaneet kirjoituksissaan värikästä, persoonallista, suorapuheista ja omaa tietään kulkenutta prinsessaa. Birgitalla oli tahdonvoimaa, ja hän teki asiat nopeasti.
Lepää rauhassa, Birgitta!
Artikkelin lähteinä on käytetty mm. hovin muistokirjoitusta sekä Aftonbladetin ja Ilta-Sanomien artikkeleita.
Hänellä oli vauhdikas elämä ja hän eli täysillä loppuun asti.
Täyttä elämää.
Kunnioitus 💔
Birgitasta kertova dokumentti oli hieno. Hän esitteli siinä Mallorcalla olevaa kotiaan. Siellä oli seinillä ja pöydillä paljon kuvia esim. hänen isästään. Isä tuntui olevan vieläkin, vuosikymmeniä poismenonsa jälkeen hyvin tärkeä ihminen. Birgitta murtui useaan kertaan jopa kyyneliin.
Entisaikaan kuninkaalliset elivät jossakin kuplassa, jossa ei ulkomaailmasta paljon tiedetty. Hansihan oli pistänyt Birgitan vuoden sisällä oppimaan kaikki normaalielämään kuuluvat asiat. Nykyään asiat ovat toisin. Kuninkaallisilla on tavan kansaan heti pienestä kontakti.
Birgitalle Ruotsi oli kuitenkin rakas paikka. Siellä, Hagan hautausmaalla tulee olemaan hänen viimeinen leposijansa.
Mä mietin usein, että olisiko Hagasessat olleet halukkaampia jäämään Ruotsiin, jos isä ei olisi kuollut. Se tuntuu olleen Sibyllalle niin iso menetys, että koko perheen ylle lankesi ”varjo” joka ei tuntunut koskaan väistyvän. Muutto Hagasta kuninkaanlinnaan on varmasti lapsille alleviivannut tätä kultaisen häkin kokemusta.
Isoisä Kustaa VI Aadolf puolestaan eli koko elämänsä oman vaimonsa kruununprinsessa Margaretan menetyksen kanssa, vaikka olikin mennyt uusiin naimisiin.
En jotenkin yhtään ihmettele, että siskokset halusivat pois. En mitenkään syytä Sibyllaa, mutta sellaisessa surumielisessä ympäristössä kasvaminen on varmasti raskasta, eikä hovi tainnut oikein osata käsitellä nuorten prinsessojen elämänhaaveita.