arvonimet

Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen

Kuninkaalliset tittelit, osa I: hallitsijat

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Kuninkaallisten arvonimet aiheuttavat paljon hämmennystä, eikä ihmekään, sillä niitä on lukemattomia erilaisia ja käytännöt vaihtelevat eri maissa. Kuninkaallisilla on myös usein enemmän kuin yksi arvonimi, minkä lisäksi lehdistön ja kansan suuhun vakiintuvat nimitykset sekoittavat pakkaa entisestään. Tämän kolmiosaisen postaussarjan on tarkoitus antaa yleiskuva nykyisten monarkioiden titteleistä ja näin selventää arvonimiviidakkoa. Nyt ensimmäisessä osassa puhumme hallitsijoista, ensi viikolla jatkamme kruununperijöillä ja kolmannessa osassa käsitellään muut kuninkaalliset.
Arvonimet perustuvat lakeihin ja perinteisiin. Esimerkiksi hallitsijan arvonimi voi olla lakiin kirjattu, samoin kruununperijän, mutta osittain kyse on myös henkilökohtaisista päätöksistä, joihin vaikuttavat perinteet ja historia, yhteiskunnallinen tilanne ja poliittinen neuvonanto. Monarkioissa on kuitenkin aika vahvat perinteet, joiden perusteella arvonimiä jaetaan. Muutoksiakin tapahtuu ajan myötä, toisissa hoveissa vähän hitaammin kuin toisissa. Ruotsin kuningashuone olisi hyvin erilainen, jos kruununperijäksi kelpaisi edelleenkin vain mies, ja arvonimet eivät periytyisi myös naisilta – silloin maassa olisi kruununprinssi Carl Philip ja hänen lapsensa prinssit Alexander ja Gabriel. Victoria ja Madeleine olisivat tätiensä tapaan menettäneet arvonimensä ja asemansa avioliittojensa myötä, ja lapset olisivat sukunimeltään Westling ja O’Neill.
Arvonimistä on toisinaan vaikea kirjoittaa suomeksi, kun oikeita käännöksiä ei ole, mutta yrittäkäämme silti. Kysykää siis ihmeessä, jos jokin jää epäselväksi. Yleistasolla titteleihin kuuluu se varsinainen arvonimi/-nimet (kuningas, prinssi, herttua, kreivi jne.) ja lisäksi style, jolle ei ole kunnollista suomennosta, mutta käytän sanaa puhuttelutyyli. Se kertoo nimensä mukaisesti, miten kuninkaallista puhutellaan; onko henkilö esimerkiksi hänen majesteettinsa (HM) tai hänen kuninkaallinen korkeutensa (HKK). Nämä eivät ole pelkästään kuninkaallisiin liittyviä asioita, vaan vastaavaa protokollaa löytyy myös tasavalloista. Suomessa istuvaa presidenttiä puhutellaan aina Herra/Rouva Tasavallan Presidentiksi, ja aseman entinen haltija on Herra/Rouva Presidentti. Ulkoministeriömme sivuilla kerrotaan myös, että mm. ulkomaisista valtionpäistä, ulkomaisista istuvista pää- ja ulkoministereistä sekä suurlähettiläistä käytetään puhuttelumuotoa His/Her Excellency eli hänen ylhäisyytensä.
Embed from Getty Images

Prinsessa Adrienne Josephine Alice, Blekingen herttuatar

/ timanttisalonki / 1 kommentti
Kuningas Kaarle Kustaa piti noin tunti sitten konseljin, jossa hän paljasti maan uusimman pikkuprinsessan, seitsemännen lapsenlapsensa, nimen ja herttuakunnan. Pikkuinen on prinsessa Adrienne Josephine Alice, Blekingen herttuatar. Viime perjantaina syntynyt lapsi on prinsessa Madeleinen ja Christopher O’Neillin kolmas ja kruununperimyksessä sijalla kymmenen. Ensimmäinen kuva vauvasta nähtiin jo perjantaina, ja eilen sunnuntaina Madeleine avasi oman instagram-tilin, ja julkaisi suloisen kuvan vauvasta sisarustensa, prinsessa Leonoren ja prinssi Nicolaksen kanssa.
Konseljin jälkeen kuninkaallinen perhe kokoontuu Te Deum -kiitosjumalanpalvelukseen Tukholman linnankirkkoon. Jumalanpalvelukseen osallistuvat kuningaspari, kruununprinsessapari, prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia sekä Chris O’Neill. Tuore äiti ja vauva saavat jäädä kotiin. Tänään on myös kruununprinsessa Victorian nimipäivä, jota perinteisesti juhlitaan kuninkaanlinnalla. Juhlia siirrettiin muutamalla tunnilla, kun konselji ja Te Deum osuivat samalle päivälle. Nimipäiväohjelma alkaa kello 15 Suomen aikaa.
H.K.H. Prinsessan Madeleine och herr Christopher O’Neill fick fredagen den 9 mars 2018 klockan 00.41, en dotter på Danderyds sjukhus. Vikt: 3465 gram. Längd: 50 cm. Herr O’Neill var med på Danderyds sjukhus under hela förlossningen. - Vi är mycke

Prinsessa Adrienne Josephine Alice. Kuva: Christopher O’Neill

Mutta nyt siihen pääasiaan, eli pikkuprinsessan nimeen! Ruotsin kuninkaalliset ovat pääasiassa antaneet lapsilleen yllätyksellisiä kutsumanimiä, joihin on yhdistetty isovanhempia ja muita läheisiä kunnioittavat toiset nimet. Prinsessa Madeleinen ja Chrisin vanhempien lasten nimistä, Leonore Lilian Maria ja Nicolas Paul Gustaf, pääteltiin ennakkoon lähinnä, että kolmannellakin lapsella on luultavasti kolme nimeä, ja kutsumanimeksi tulee joku kansainvälinen, englanninkieleen istuva nimi.

Prinssi Henrik jatkaa äksyilyä tittelistään

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Tanskan prinssi Henrik, kuningatar Margareetan puoliso, on vastannut kesän kuninkaallisesta draamasta, joka koskee jälleen kerran Henrikin tyytymättömyyttä prinssin titteliin. Henrik on purnannut asiasta jo vuosia, ja se ei ole mikään salaisuus, mutta asia tuntuu saaneen nyt aivan uudet mittasuhteet. Tanskan hovi julkaisi viime viikolla tiedotteen, jossa prinssi ilmoitti, ettei halua aikanaan tulla haudatuksi kuningattaren viereen. Nyt Henrik, joka lomailee Ranskassa viinitilallaan, on antanut tanskalaiselle Se og Hør -lehdelle haastattelun, jossa hän toteaa, että kuningatar tekee hänestä narrin eikä kunnioita häntä tarpeeksi.
Ensiksi, kuka on prinssi Henrik? Tanskan kuninkaallisia ei seurata Suomen valtavirtalehdistössä yhtä ahkerasti kuin ruotsalaisia, mutta monille hän on varmasti edes nimeltä tuttu. 83-vuotias prinssi on syntyjään ranskalainen Henri, ja hän avioitui silloisen prinsessa Margareetan, Tanskan kruununperijän kanssa vuonna 1967. Pariskunnalla on kaksi lasta, kruununprinssi Frederik ja prinssi Joachim, sekä kahdeksan lastenlasta. Avioituessa nimi Henri tanskannettiin ja titteliksi tuli Hänen kuninkaallinen korkeutensa Tanskan prinssi Henrik. Prinssillä on ollut omat hankaluutensa asemansa kanssa, ja hän ei ole erityisen suosittu Tanskassa, vaikka palveli kruunua melkein 50 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle kuninkaallisista tehtävistään alkuvuodesta 2016. Suosioon ovat vaikuttaneet monet seikat ja tapaukset, ja taustoja voi lukea esimerkiksi täältä Hovikirjeenvaihtajan muutaman vuoden takaisesta postauksesta. Tiivistetysti, Henrik ei ole tyytyväinen asemaansa prinssinä kuningattaren rinnalla, ja on tämän monesti näyttänyt hyvin mielenosoituksellisesti erilaisin tempauksin.