Arvonimet

Archie Harrison Mountbatten-Windsor yllätti niin toimittajat kuin fanit – tittelittömyys herättää kysymyksiä

/ timanttisalonki / 17 kommenttia

Prinssi Harry ja herttuatar Meghan esittelivät maanantaina syntyneen esikoisensa eilen maailmalle. Herttuapari tapasi median edustajia lyhyesti Windsorin linnassa, ja hiukan myöhemmin samana päivänä myös kuningatar Elisabet ja prinssi Philip pääsivät tervehtimään perheen uusinta jäsentä. Mediakiinnostus on ollut valtaisaa (herttuaparin Instagramiin on tullut parin päivän aikana noin kaksi miljoonaa seuraajaa lisää), ja herttuapari ei onneksi pitänyt yleisöä kovin pitkään jännityksessä vauvan nimestä. Harmikseni olin eilen töissä juuri iltapäivästä iltaan, joten postaus tulee nyt hieman jäljessä, mutta eihän tätä tilannetta voi mitenkään jättää raportoimatta! Täytyy kyllä sanoa, että Timanttisalongissa koettiin pieni järkytyksen hetki nimen tultua julkisuuteen. Tämä ei taatusti ollut kenenkään arvauksissa!

Archie Harrison Mountbatten-Windsor

Embed from Getty Images

Lue loppuun →

Prinssi Harryn uudet arvonimet

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Tuoreen Sussexin herttua prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin hääpäivää käydään blogissa läpi häitä seuraavan viikon ajan. Hääpäivässä oli paljon kaikenlaista kiinnostavaa ja huomioitavaa, joten ei ole järkeä edes yrittää tiivistää kaikkea yhteen postaukseen. Ensimmäiseksi otetaan katsaus pariskunnan uusiin titteleihin.
Brittihovi ilmoitti odotetusti hääpäivän aamuna kuningatar Elisabetin myöntäneen prinssi Harrylle liudan uusia arvonimiä. Prinssistä tehtiin Sussexin herttua, Dumbartonin jaarli ja paroni Kilkeel. Vihkimisen jälkeen morsian omaksui automaattisesti miehensä titteleiden feminiiniversiot. Ms. Meghan Markle on nyt siis mennyttä aikaa, ja tästä eteenpäin tuore rouva on hänen kuninkaallinen korkeutensa Sussexin herttuatar. Parin ensisijaisessa käytössä on titteleistä korkein, eli herttua. Hovi ja muut viralliset tahot tulevat jatkossa viittaamaan Harryyn ja Meghaniin Sussexin herttuana ja herttuattarena.
Media ja kansa voivat hieman joustaa asiasta, ja jatkossa uutisissa ja blogeissa tullaan edelleen puhumaan prinssi Harrysta. Tuore morsian on yksinkertaistettuna herttuatar Meghan, aivan kuten puhutaan herttuatar Catherinesta.

harrymeghan_tittelit

Kuninkaalliset tittelit, osa III: muut kuninkaalliset

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
On aika kolmannelle ja samalla viimeiselle arvonimipostaukselle! Ensimmäinen osa käsitteli hallitsijoita, toisessa paneuduttiin kruununperillisten omiin erikoistitteleihin ja tänään jatketaan muiden ”rivikuninkaallisten” kanssa. Ei sitten muuta kuin asiaan, sitä riittääkin. Tästä tuli nimittäin varmasti koko blogin kaikkien aikojen pisin postaus, joten suosittelen lukemaan ajan kanssa. Aina saa myös kysyä, jos jokin jää epäselväksi tai kaipaat lisätietoa jostain.
Lähdetään liikkeelle Ruotsista, se on aina suomalaisille tutuin. Rivikuninkaalliset, eli kaikki muut paitsi hallitsija(pari) ja kruununperijä, ovat yksinkertaisesti Ruotsin prinssejä/prinsessoja HKK–puhuttelulla. Tällä hetkellä puhutteluun ja arvonimeen ovat oikeutettuja kuninkaan lapset ja kaikki lapsenlapset. Arvonimet periytyvät myös naisilta, eli prinsessa Madeleinenkin lapsilla on kuninkaalliset tittelit. Aiemmin näin ei ollut, ja kuninkaan neljästä sisaresta kolme tunnetusti menetti arvonimensä avioituessaan ei-kuninkaallisen kanssa. ”Hagaprinsessat” Margaretha, Désirée ja Christina käyttävät isoisänsä heille myöntämiä kohteliaisuustitteleitä, ja esimerkiksi Christina on prinsessa Christina, rouva Magnuson. Christina, Margaretha ja Désirée eivät kuitenkaan ole enää Ruotsin prinsessoja eivätkä oikeutettuja HKK-tyyliin. Poikkeuksen tekee Birgitta, joka avioitui saksalaisen prinssin kanssa ja sai siten pitää syntymäarvonimensä.
Ruotsissa kuninkaallisille jaetaan myös omat herttuakunnat. Niiden valinnassa vaikuttavat perillisen ja maakunnan painoarvo, historia ja henkilökohtaiset syyt. Kuningas päättää herttuakunnat, mutta oletettavasti saa jonkinlaista konsultointia asiasta. Kruununprinsessa Victorian herttuakunta on Länsi-Götanmaa, jossa sijaitsee maan toiseksi suurin kaupunki Göteborg. Prinssi Gabriel sai Taalainmaan, josta hänen äitinsä prinsessa Sofia on kotoisin. Suvun tuorein tulokas prinsessa Adrienne on kruununperimyksessä viimeisenä, ja sai pienen Blekingen maakunnan.
Embed from Getty Images
Ruotsin prinssi Carl Philip, Värmlannin herttua perheineen. Prinsessa Sofia on avioliittonsa myötä Ruotsin prinsessa ja Värmlannin herttuatar. Pojista prinssi Alexander on Södermanlandin herttua ja prinssi Gabriel Taalainmaan herttua.

Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen

Kuninkaalliset tittelit, osa I: hallitsijat

/ timanttisalonki / Jätä kommentti
Kuninkaallisten arvonimet aiheuttavat paljon hämmennystä, eikä ihmekään, sillä niitä on lukemattomia erilaisia ja käytännöt vaihtelevat eri maissa. Kuninkaallisilla on myös usein enemmän kuin yksi arvonimi, minkä lisäksi lehdistön ja kansan suuhun vakiintuvat nimitykset sekoittavat pakkaa entisestään. Tämän kolmiosaisen postaussarjan on tarkoitus antaa yleiskuva nykyisten monarkioiden titteleistä ja näin selventää arvonimiviidakkoa. Nyt ensimmäisessä osassa puhumme hallitsijoista, ensi viikolla jatkamme kruununperijöillä ja kolmannessa osassa käsitellään muut kuninkaalliset.
Arvonimet perustuvat lakeihin ja perinteisiin. Esimerkiksi hallitsijan arvonimi voi olla lakiin kirjattu, samoin kruununperijän, mutta osittain kyse on myös henkilökohtaisista päätöksistä, joihin vaikuttavat perinteet ja historia, yhteiskunnallinen tilanne ja poliittinen neuvonanto. Monarkioissa on kuitenkin aika vahvat perinteet, joiden perusteella arvonimiä jaetaan. Muutoksiakin tapahtuu ajan myötä, toisissa hoveissa vähän hitaammin kuin toisissa. Ruotsin kuningashuone olisi hyvin erilainen, jos kruununperijäksi kelpaisi edelleenkin vain mies, ja arvonimet eivät periytyisi myös naisilta – silloin maassa olisi kruununprinssi Carl Philip ja hänen lapsensa prinssit Alexander ja Gabriel. Victoria ja Madeleine olisivat tätiensä tapaan menettäneet arvonimensä ja asemansa avioliittojensa myötä, ja lapset olisivat sukunimeltään Westling ja O’Neill.
Arvonimistä on toisinaan vaikea kirjoittaa suomeksi, kun oikeita käännöksiä ei ole, mutta yrittäkäämme silti. Kysykää siis ihmeessä, jos jokin jää epäselväksi. Yleistasolla titteleihin kuuluu se varsinainen arvonimi/-nimet (kuningas, prinssi, herttua, kreivi jne.) ja lisäksi style, jolle ei ole kunnollista suomennosta, mutta käytän sanaa puhuttelutyyli. Se kertoo nimensä mukaisesti, miten kuninkaallista puhutellaan; onko henkilö esimerkiksi hänen majesteettinsa (HM) tai hänen kuninkaallinen korkeutensa (HKK). Nämä eivät ole pelkästään kuninkaallisiin liittyviä asioita, vaan vastaavaa protokollaa löytyy myös tasavalloista. Suomessa istuvaa presidenttiä puhutellaan aina Herra/Rouva Tasavallan Presidentiksi, ja aseman entinen haltija on Herra/Rouva Presidentti. Ulkoministeriömme sivuilla kerrotaan myös, että mm. ulkomaisista valtionpäistä, ulkomaisista istuvista pää- ja ulkoministereistä sekä suurlähettiläistä käytetään puhuttelumuotoa His/Her Excellency eli hänen ylhäisyytensä.
Embed from Getty Images