Tammikuu jatkuu jo toisella kuninkaallisella suru-uutisella: Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan sisar prinsessa Désirée kuoli eilen keskiviikkona 21. tammikuuta 87 vuoden iässä. Hovin mukaan prinsessa menehtyi rauhallisesti kotonaan Kobergin linnassa Länsi-Götanmaalla perheensä läsnä ollessa.
Hänen tiedettiin sairastelleen viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2023 hän oli useita kuukausia sairaalahoidossa aivokalvontulehduksen takia, mikä verotti hänen voimiaan merkittävästi.
Prinsessa Désirée ja hänen edesmennyt puolisonsa paroni Niclas Silfverschiöld jättivät jälkeensä kolme lasta: paroni Carlin ja paronittaret Christinan ja Hélènen. Lastenlapsia he saivat viisi. Lämmin osanotto läheisille. ❤
Kuningas Kaarle Kustaa määräsi Tukholman kuninkaanlinnaan ja Drottningholmiin suruliputuksen eiliseksi. Hovi tiedottaa hautajaisjärjestelyistä myöhemmin.
Prinsessa Désiréen elämäkerta
Hänen kuninkaallinen korkeutensa Ruotsin prinsessa Désirée Elisabeth Sibylla syntyi Hagan linnassa 2. kesäkuuta 1938 perintöprinssi Kustaa Aadolfin ja hänen vaimonsa Saksi-Coburg-Gothan prinsessa Sibyllan kolmanneksi lapseksi ja tyttäreksi. Etunimivalinta kunnioitti Ruotsin ensimmäistä Bernadotte-sukuista kuningatarpuolisoa.
Désirée vietti lapsuutensa Hagassa. Sisaruskatraasta kasvoi viisipäinen, kun Margarethan, Birgitan ja Désiréen jälkeen useamman vuoden tauon jälkeen syntyivät vielä Christina ja Kaarle Kustaa. ”Hagasessojen” lapsuuteen kuului leikkiä, kotieläimiä ja luonnonläheisyyttä. Lomia perhe vietti isänisän luona Sofieron linnassa, Falsterbon rantakaupungissa sekä isänisän isän luona Sollidenissa Öölannissa.
Perheen lastenhoitaja Ingrid Björnberg sai Nenne-lempinimen juuri Désiréeltä, joka omaksui hoitajan usein toistamat toruvat ”Nä, nä” -sanat. Myös isosiskot saivat lempinimet: Margarethasta tuli Marga ja Birgitasta Dittan. Oma nimi taipui pienen prinsessan suussa muotoon Hé. Nenne-hoitajan mukaan Désirée oli kuin satu: täynnä mielikuvitusta ja mietteitä, unelmoiva, humoristinen ja leikkisä.
Désirée oli 8-vuotias, kun perheen isä kuoli lento-onnettomuudessa tammikuussa 1947. Perheen ylle laskeutui surun synkkä varjo, joka ei sisarusten myöhempien lausuntojen perusteella tainnut oikein koskaan hälventyä varsinkaan heidän äitinsä ympäriltä.
Désirée kävi koulua kuninkaanlinnassa yksityisopetuksessa muutamien ystäväperheiden tytärten kanssa. Vuonna 1950 prinsessa Sibylla muutti lastensa kanssa kuninkaanlinnaan, kun Hagan linna meni remonttiin, ja samana vuonna Désirée aloitti Tukholman ranskalaisessa koulussa. Nuori prinsessa harrasti balettia ja pianonsoittoa. Vuonna 1955 Désirée vietti kaksi kuukautta koulussa Sveitsissä.
Hagasessat aikuistuivat taitekohdassa, jossa kuninkaallisille prinsessoille avautui vähitellen muitakin vaihtoehtoja kuin avioliitto toisen kuninkaallisen kanssa. Désirée suoritti pikkulasten hoitoon perehdyttävän kurssin vuonna 1958, ja kaksi vuotta myöhemmin hän valmistui esikouluopettajaksi. Opintoihin kuului käytännön harjoittelu lastensairaalassa. Tutkinnon jälkeen hän harjoitteli myös näkövammaisten koulussa.
Vuonna 1962 prinsessa aloitti kaksivuotisen tekstiilialan koulutuksen. Hänen kuvailleen olleen luova jo peruskoulussa, missä hänen suosikkiaineitaan olivat piirustus ja käsityö.
Avioliitto ja pako parrasvaloista
Joulukuussa 1963 prinsessa Désiréen uutisoitiin kihlautuneen ruotsalaisen paroni Niclas Silfverschiöldin (1934-2017) kanssa. Sulhasen suku oli aateloitu vuonna 1686 ja kohotettu paronin arvoon vuonna 1771.
Pari vihittiin Tukholman Suurkirkossa 5. kesäkuuta 1964. Koska Niclas ei ollut kuninkaallinen, Désirée menetti HKK-tittelinsä ja asemansa Ruotsin prinsessana. Hän sai isoisältään Kustaa VI Aadolfilta kunniatittelin prinsessa Désirée, paronitar Silfverschiöld.
Embed from Getty Images
Désiréen ja Niclas Silfverschiöldin kihlajaiskuva
Désirée jatkoi siskonsa Birgitan tiellä valitsemalla häätiaraksi Ruotsin kultaisen kameetiaran. Myös hääpuku oli sama, jota Birgitta oli käyttänyt kolme vuotta aiemmin. Erityisen läheiset sisarukset olivat sopineet yhdessä käyttävänsä samaa pukua. Hääkimpussa oli valkoisia orkideoita ja kieloja.
Embed from Getty Images
Désiréen morsiuslook
Désirée ja Niclas asuivat Länsi-Ruotsissa Trollhättanin ulkopuolella Kobergin linnassa, joka on kuulunut suvulle 1770-luvulta asti. Siellä syntyivät lapset Carl (s. 1965), Christina (s. 1966) ja Hélène (s. 1968), jotka perivät isänsä suvusta paronin ja paronittaren arvonimet. Lastenlapsia syntyi viisi.
Embed from Getty Images
Désirée esikoisensa Carlin kanssa vuonna 1965
Prinsessa omisti paljon aikaa perheelleen. Puolisonsa kanssa hän mm. ratsasti, hiihti ja harrasti savikiekkoammuntaa. Urheilullisuus tuli jo Désiréen omasta lapsuudesta. Säännöllisiä metsästysvieraita Kobergissa olivat puolestaan ainakin kuningas Kaarle Kustaa ja Norjan kuningas Harald.
Hagasessat eivät tunnetusti viihtyneet Tukholman kultaisessa häkissä. Prinsessa Désirée ei ollut asiasta yhtä suorapuheinen kuin prinsessa Birgitta oli, mutta avioliiton voi sanoa olleen myös Désiréelle keino karata valokeilaa.
Vuonna 2008 Désirée kertoi Svensk Damtidningin haastattelussa näkevänsä itsensä nykyään vain äitinä ja vaimona, eikä hän pitänyt prinsessataustaansa kovin tärkeänä. Hän totesi myös pitävänsä sukupuulla ratsastamista ”periaatteellisesti vääränä”.
Vakiovieras kuninkaallisissa perhejuhlissa
Hagasessojen ja Kaarle Kustaan äiti prinsessa Sibylla kuoli vuonna 1972. Seuraavana vuonna menehtyi isoisä kuningas Kustaa VI Aadolf, mikä teki Kaarle Kustaasta kuninkaan. Avioitumisensa jälkeen Désirée teki silloin tällöin julkisia näyttäytymisiä esimerkiksi Nobeleissa ja erilaisissa muissa tilaisuuksissa, mutta nuoren kuninkaan tukena Tukholmassa oli tunnetusti ensisijaisesti prinsessa Christina.
Désirée oli kuitenkin vakiovieras erityisesti kuninkaallisissa perhejuhlissa, kuten häissä, kastejuhlissa ja syntymäpäivillä. Kaikesta päätellen sisarusviisikko vaikuttaa olleen läheinen ja pitäneen yhteyttä toisiinsa, vaikka elämä veikin heidät eri puolille Ruotsia ja Eurooppaa.
Embed from Getty Images
Hagasessat prinssi Carl Philipin häissä vuonna 2015. Kuvassa myös Niclas Silfverschiöld.
Prinsessa Désirée oli kruununprinsessa Victorian kummitäti, jonka nimi löytyy myös Victorian etunimistä. Prinsessa Birgitta puolestaan nimesi oman tyttärensä siskonsa mukaan Désiréeksi.
Niclas Silfverschiöld kuoli vuonna 2017. Iän alkaessa painaa Désiréetä (tai muitakaan Hagasessoja) ei ole nähty enää moneen vuoteen kaikissa Tukholman juhlallisuuksissa. Désirée ei osallistunut esimerkiksi prinssi Julianin kastejuhlaan, kuninkaan valtakauden 50-vuotisjuhliin, kuningatar Silvian 80-vuotisjuhliin tai prinsessa Ineksen kastejuhlaan. Prinsessa Birgitta kuitenkin kertoi ennen kuolemaansa koko sisarusviisikon kokoontuneen Sollideniin Öölantiin kesällä 2023.
Hovin muistokirjoituksessa Désiréen kuvaillaan olleen taiteellinen, pidetty ja lapsirakas henkilö. Suru-uutisen tiedotteessa kuningas Kaarle Kustaa muisti lyhyessä lausunnossaan erityisesti Kobergin linnassa syntyneitä muistoja lämpimistä hetkistä perheen ja suvun kesken.
Désirée oli tyylikäs ja tavallinen prinsessa.
Minun suosikki lapsuudessani ♥️
Hagasessat ovat kyllä mielenkiintoinen nelikko. Mietin jo Birgitan kuoleman aikaan, että olikohan kotona hirvittävän surumielinen tunnelma, kun äiti suri miestään ja samalla isoisä suri ensimmäistä vaimoaan, vaikka olikin uusissa naimisissa. Prinsessan osa ei varmasti ole ollut tuolloinkaan ihan helppo, mutta on jotenkin merkillistä vaikkakin ymmärrettävää, että Margaretha, Birgitta ja Désirée ottivat niin suuren pesäeron hoviin ja syntyperäänsä. Varmasti osittain kyseessä myös vain uuden aikakauden murros, kun tavallisuuteen pyrkiminen oli heille mahdollista uudella tavalla.
On tietysti väistämätöntä, että myös kuninkaallisia suru-uutisia tulee. Nyt vain lyhyessä ajassa jo kaksi. Onhan elossa vielä useita 30-luvulla syntyneitä!
Hagasessojen – on muuten ihan osuva nimitys -elämä, no oli elämää kuninkaallisessa häkissä. On ihan ymmärrettävää, että Desiree halusi elää elämänsä kaukana julkisuudesta. Saivat lapsena kai tarpeekseen esilläolosta.
Oli varmaan rankkaa menettää isä vain 9-vuotiaana. En nyt tiedä, paljonko siinä jutussa on perää, ettei Sibylla koskaan puolisonsa kuoleman jälkeen puhunut hänestä. Onneksi nykyään osataan hoitaa hiukan paremmin kaikenlaisia traumoja.
Sisarukset pitivät ilmeisesti yhteyttä keskenään. Oliko niin, että he kaikki olivat koolla Sollidenissa vuonna 2023. Muistan nähneeni jonkin kuvan. Hautajaisista tulee varmaan jotain infoa Ruotsin hovista. Oletettavasti Desiree halusi, kuten Birgittakin, vain lähimpien kesken.
Kuninkaallisharrastajien parissa on jo pitkään puhuttu, että 2010-luvun häiden ja vauvabuumin jälkeen on siirrytty hautajaiskauteen. Nykyhetkellä tosin niin moni hallitsija on jo luopunut kruunusta, että kyseessä on aika pitkälti entisiä hallitsijapareja ja muita kuningashuoneiden veteraaneja, paitsi Norjassa.
Kyllähän tämä vähän haikealta tuntuu, kun vanhempi polvi kuninkaallisista alkaa siirtyä ajasta ikuisuuteen. Mutta se on sitä elämän kiertokulkua mitä tapahtuu kaikissa perheissä. Kiitos tästä postauksesta, muut Hagasessat kuin Christina ovat jääneet vieraammiksi niin tässä tuli hyvä kertaus Desireen elämään.
Olipa muuten sympaattinen juttu, että Desiree ja Birgitta olivat sopineet käyttävänsä samaa hääpukua 🙂
Divareista kannattaa etsiä Aili Palmenin kirjoja kuninkaallisista.
Nyt se hautajaiskausi on kunnolla alkanut. Vaikea uskoa, että kaikki kuninkaallisetkaan eläisivät sinne 95v asti, joten tässä on varmasti monia hautajaisia edessä. Entisiä hallitsijapareja ja muita kuninkaallisia ikäihmisiä on monessa hovissa. Haikeaa kyllä, mutta osa elämää, kuten sanoit.
Olikohan tuon hääpuvun kanssa vielä niin, että samaa laahusta käytti myös Silvia 😊 En muista ulkoa mutta muistelisin tällaista