Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuningatar Viktorian tyttäret

Tänään hyppäämme jälleen kuninkaallisen historian pariin ja jatkamme Euroopan kuninkaalliset sukupuut -sarjaa. Viime kerralla käsittelin kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsista pojat, joten nyt katsomme kuningatarparin tyttärien avioliittoja ja jälkeläisiä.

Muistin virkistykseksi: kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä, ja lapset olivat vanhimmasta nuorimpaan Victoria, Albert Edward, Alice, Alfred, Helena, Louise, Arthur, Leopold ja Beatrice.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuningatar Viktorian pojat

Aloitin joskus kauan sitten postaussarjan Euroopan kuninkaallisista sukupuista, mutta jatko-osat jäivät sitten kihlauksien, vauvojen ja häiden jalkoihin. Ensimmäinen teksti käsitteli Pohjoismaiden kuningasperheitä, ja tällä kertaa jatkamme brittikuninkaallisilla, tarkemmin sanottuna kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsikatraalla.

Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen maailman tunnetuin monarkia, vaikka brittiläisen imperiumin kulta-ajat ovat jo takana päin. Brittikuninkaalliset olivat arvostettuja avioliittomarkkinoilla, ja 1800-luvulla kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin yhdeksän lasta ja kymmenet lastenlapset solmivat avioliittoja ympäri Eurooppaa yhdistäen sukuja toisiinsa. Jo ennen Viktoriaa kuningasperheessä oli tullut tavaksi etsiä puolisoita erityisesti nykyisen Saksan alueen ruhtinaskunnista, ja kuningatar oli itsekin brittiprinssin ja saksalaisprinsessan lapsi. Lasten ja lastenlasten naimakauppojen avulla kuningatar sai luonnollisesti merkittäviä yhteyksiä Manner-Euroopan monarkioihin.

Kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä; lapset olivat vanhimmasta nuorimpaan Victoria, Albert Edward, Alice, Alfred, Helena, Louise, Arthur, Leopold ja Beatrice. Ikäjärjestyksen sijaan käyn ensin tässä postauksessa läpi pojat ja jatkan tyttärillä ensi viikolla. Sivuhuomautuksena mainittakoon vielä, että postaus keskittyy tietoisesti tärkeimpiin ja mielenkiintoisempiin jälkeläisiin – kuningatarpari sai lapsia ja lapsenlapsia niin paljon, ettei mikään blogipostaus voi käsitellä kaikkia.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Brittikuninkaallisten työmäärät 2018 – prinssi William petrasi, herttuatar Meghanilta lupaava alku

Joulun välipäivinä brittimediassa perinteisesti analysoidaan kuninkaallisen perheen työmääriä kuluneelta vuodelta, ja koska aihe on aina mielenkiintoinen ja monarkian ytimessä, niin katsotaan mekin hiukan vuoden 2018 lukuja. Tilastoja keräävät monet eri tahot, mutta tämän postauksen lukujen takana on brittiläinen Tim O’Donovan, joka on seurannut kuninkaallisen perheen työmääriä harrastuksena jo 40 vuotta. Laskutavasta riippuen eri ihmiset voivat saada hieman eri lukemia, mutta kaikkien perustana toimii brittihovin kalenteri Court Circular. Hovi ei julkaise mitään virallisia tilastoja, joten kaikki saatavilla olevat luvut ovat siis harrastajien laskemia. Viimevuotinen postaukseni aiheesta löytyy täältä.

Kirjoitin viime vuoden postaukseen tarkemmin lukujen tulkitsemisesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. En toista tässä nyt kaikkea samaa, mutta muistutan pitämään yhden asian mielessä: luvut kertovat paljon, mutta samalla eivät mitään. Ne vaihtelevat joka vuosi esimerkiksi perhetilanteen, yksittäisten isompien projektien ja tehtyjen ulkomaanmatkojen mukaan. Lisäksi täytyy muistaa, että kuninkaallista työtä on melkeinpä mahdotonta verrata suoraan tavallisen ihmisen työuraan. Pelkkä työtehtävien määrä on suppea mittari, joten olen ottanut jälleen mukaan myös muunlaisia laskelmia ja tietysti omaa tulkintaani. On myös hyvä muistaa, että brittihovi merkitsee työtehtävät ihan omalla systeemillään, joka poikkeaa muista hoveista. Luvut eivät siis ole vertailukelpoisia muihin kuninkaallisiin perheisiin. Court Circularin ylläpito on muutenkin aika puutteellista, mutta Tim O’Donovanin laskelmia pidetään parhaimpina ja luotettavimpina tulkintoina, sillä onhan miehellä vuosikymmenten aikana vakiintunut laskutapa. Tulokset ovat systemaattisia ja keskenään vertailukelpoisia.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Walesin perheen mysteeri: etäiset välit ja veristä kilpailua vai paljon melua tyhjästä?

Puhutaan Walesin prinssi Charlesin hiljattaisen syntymäpäivän johdosta vielä hieman hänen perheensä sisäisistä väleistä. Otsikko on tarkoituksella vähän dramatisoitu, mutta se kuvastaa niin hyvin sitä älytöntä hullunmyllyä, joka Walesien ympärillä pyörii. Tai pikemminkin dramatiikkaa, jota Walesien ympärillä halutaan nähdä – sekä medialla, kuninkaallisharrastajilla että ihan tavallisella yleisöllä on osansa tämän saippuasarjan käsikirjoitukseen.

Prinssi Charlesin välit poikiinsa, miniöihinsä ja lapsenlapsiinsa ovat pitkään olleet spekuloinnin kohteena. Myös prinssi Williamin ja prinssi Harryn keskinäisiä välejä on arvuuteltu, minkä lisäksi aiheeseen liittyy kiinteästi vielä herttuatar Catherinen ja herttuatar Meghanin välille rakennettu verinen kilpailuasetelma. Tämä kilpailu on erityisen surullista seurattavaa, sillä twitterissä se on usein Team Kate ja Team Meghan -joukkojen välistä nettikiusaamista. Älyttömyyttä, joka on viime aikoina lähtenyt aivan liian usein täysin lapasesta, ja johtanut toistensa estämiseen ja jopa käyttäjätilien sulkemiseen. Olen jaotellut tekstin niin, että vastaan yleisimpiin väitteisiin ja kysymyksiin, joita kuninkaallisen perheen sisäisistä suhteista on esitetty. Muuten teksti alkaa rönsyillä joka suuntaan, tästä saisi varmaan pienen kirjan verran juttua jos vaan jaksaisi. En väitä olevani oikeassa, mutta uskon valistuneiden arvailujeni olevan lähempänä totuutta kuin klikkitulojen toivossa kirjoitetuissa kohuartikkeleissa.

Lue loppuun

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand